Mistä kirjoitustaidon kokeessa on kyse?
Kirjoitustaidon koe on näytön paikka, sillä siinä arvioidaan, kuinka hyvin opiskelija ilmaisee ajatuksiaan kirjoittamalla. Kokeessa opiskelija kirjoittaa pohtivan tai kantaa ottavan tekstin, jossa hän hyödyntää omia tietojaan, näkemyksiään ja kokemuksiaan sekä käyttää kokeessa annettuja aineistoja.
Kirjoitustaidon kokeessa on 5–7 aihevaihtoehtoa, joista pitää valita yksi. Kaikki tarjolla olevat aiheet liittyvät aina samaan teemaan. Aiempien kokeiden teemoja ovat olleet esimerkiksi lukeminen, sosiaalinen media ja huumori.
Aiheen lisäksi opiskelijan pitää valita aineistot, joita käyttää vastauksessaan. Aineistoja on tarjolla 6–8, ja niistä pitää hyödyntää vähintään kahta. Aineistot ovat asia- ja mediatekstejä sekä fiktiivisiä tekstejä. Asia- ja mediatekstit ovat esimerkiksi kolumneja, artikkeleita tai mainoksia, fiktiiviset tekstit taas esimerkiksi novelleja, elokuvakatkelmia tai sarjakuvia.
Kirjoitustaidon koe eroaa lukutaidon kokeesta tavoitteiltaan. Lukutaidon kokeessa opiskelija keskittyy aineistojen analysoimiseen eikä kerro omia kokemuksiaan ja mielipiteitään. Kirjoitustaidon kokeessa taas opiskelijan omat ajatukset ja mielipiteet ovat vastauksen sydän: opiskelijan pitää tuottaa teksti, jossa hänen oma äänensä kuuluu.
Kirjoitustaidon kokeessa vastauksen kirjoittamiseen on aikaa kuusi tuntia. Jos opiskelijalle on etukäteen myönnetty lisäaika, hän saa kirjoittaa kahdeksan tuntia. Koeaika on rajallinen, joten kirjoittamisprosessin eri vaiheita kannattaa harjoitella ja aikatauluttaa etukäteen.
KOKEEN AIHEET VOIVAT OLLA RAJATTUJA TAI VÄLJIÄ
Kirjoitustaidon kokeen alussa pitää lukea kokeen aihevaihtoehdot huolellisesti sana kerrallaan. Yksittäisellä konjunktiollakin voi olla suuri merkitys tarkasti rajatuissa aiheissa: on eri asia, ohjaako aihe kirjoittamaan sosiaalisen median eduista ja haitoista kuin eduista tai haitoista. Väljät aiheet taas vaativat mielikuvitusta, sillä ne voivat olla vain yhden tai kahden sanan mittaisia. Esimerkiksi Monikielisyys on aihe, josta kirjoittaja voi lähteä moneen eri suuntaan: hän voi esimerkiksi pohtia, mitä hyötyä ja haittaa monikielisyydestä on lukiolaiselle, tai ottaa kantaa monikielisten koulujen puolesta.