Mitä kiusaaminen on?
Kiusaaminen. Mitä se on?
Kiusaamista voi käsitellä eri oppilaineiden tunnilla. Esimerkiksi
• äidinkielessä voi kirjoittaa aiheesta Koulukiusaaminen, kiusatun tarinaan voi kirjoittaa vastauksen, voi kirjoittaa blogiin päiväkirjaa, kirjoittaa runoja tai laulun sanoja.
• Kuvaamataidon tunnilla kiusaamista voi käsitellä monin tavoin. Siitä voi antaa aiheen ”Tältä se tuntuu” piirrettäväksi ja maalattavaksi. Kiusaamisesta voi piirtää sarjakuvan, aiheesta voi valokuvata tai suunnitella kiusaamista käsittelevään kirjaan kannen.
• Historian tunnilla voi käsitellä toiseuden tuottamista esimerkiksi toisen maailmansodan aikana juutalaisille kiusaamisilmiön dynamiikan avulla. Miten juutalaisille rakennettiin toiseus (tähti käsivarressa, tarinat )? Miten heidät eristettiin yhteiskunnasta (kaupan käynti, eri puolella katua kulkeminen, haukkumasanat, heidän kanssaan tekemisissä olevia rangaistiin). Mistä ilmiössä oli alun perin kysymys (vallan pitäjän aseman pönkittäminen, pelon ilmapiiri ja sillä hallitseminen)? Keskustellaan eettisyydestä ja sosiaalisesta paineesta ja pelosta. Onko tämä vaara olemassa tänään? Vahva eettinen ymmärrys rakennettava yhteiskuntaan.
Vastaavasti voi käsitellä tänä päivänä rasismissa tuotettua toiseutta. Miten toiseus rakennetaan esimerkiksi maahanmuuttajille?
• Työskentelyn lopuksi yhteinen keskustelu, jonka tavoite herättää sosiaalista vastuuta oppilaissa:
Kuvista ja kirjoitelmista näkyy varmasti kiusaamisen tuottama ahdistus, tuska ja kärsimys.
Opettaja voi kertoa, että kiusaamisesta (sosiaalisesta ahdistuksesta) ja kiduttamisesta jää aivoihin jälki samaan aivojen kohtaan. Kiusaamisella on siis pitkäaikaiset seuraukset. Kiusaaminen voi tuntua mitättömältä, mutta sillä voi olla yksilölle syvä ja pitkän aikaa vaikuttavat seuraukset.
Kiusaamisella voi siis olla merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Aiheen käsittelyn lopuksi keskustellaan, mitä kiusaaminen on. Opettaja, johtaa keskustelun koonnin kiusaamisen kriteereihin. Kiusaamisen kriteerit 1) valtaepätasapaino eli kiusattu ei ole tasaveroisesti kykenevä puolustautumaan kiusaajaa vastaan (hän n voimakkaampi, hänellä on paljon ystäviä tai hän sanavalmis), 2) kiusattu kokee, että häntä kiusataan.
Valtaepätasapaino ja kiusatun kokemus riittävät siihen, että tilanne selvitetään ja siihen puututaan.
• äidinkielessä voi kirjoittaa aiheesta Koulukiusaaminen, kiusatun tarinaan voi kirjoittaa vastauksen, voi kirjoittaa blogiin päiväkirjaa, kirjoittaa runoja tai laulun sanoja.
• Kuvaamataidon tunnilla kiusaamista voi käsitellä monin tavoin. Siitä voi antaa aiheen ”Tältä se tuntuu” piirrettäväksi ja maalattavaksi. Kiusaamisesta voi piirtää sarjakuvan, aiheesta voi valokuvata tai suunnitella kiusaamista käsittelevään kirjaan kannen.
• Historian tunnilla voi käsitellä toiseuden tuottamista esimerkiksi toisen maailmansodan aikana juutalaisille kiusaamisilmiön dynamiikan avulla. Miten juutalaisille rakennettiin toiseus (tähti käsivarressa, tarinat )? Miten heidät eristettiin yhteiskunnasta (kaupan käynti, eri puolella katua kulkeminen, haukkumasanat, heidän kanssaan tekemisissä olevia rangaistiin). Mistä ilmiössä oli alun perin kysymys (vallan pitäjän aseman pönkittäminen, pelon ilmapiiri ja sillä hallitseminen)? Keskustellaan eettisyydestä ja sosiaalisesta paineesta ja pelosta. Onko tämä vaara olemassa tänään? Vahva eettinen ymmärrys rakennettava yhteiskuntaan.
Vastaavasti voi käsitellä tänä päivänä rasismissa tuotettua toiseutta. Miten toiseus rakennetaan esimerkiksi maahanmuuttajille?
• Työskentelyn lopuksi yhteinen keskustelu, jonka tavoite herättää sosiaalista vastuuta oppilaissa:
Kuvista ja kirjoitelmista näkyy varmasti kiusaamisen tuottama ahdistus, tuska ja kärsimys.
Opettaja voi kertoa, että kiusaamisesta (sosiaalisesta ahdistuksesta) ja kiduttamisesta jää aivoihin jälki samaan aivojen kohtaan. Kiusaamisella on siis pitkäaikaiset seuraukset. Kiusaaminen voi tuntua mitättömältä, mutta sillä voi olla yksilölle syvä ja pitkän aikaa vaikuttavat seuraukset.
Kiusaamisella voi siis olla merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Aiheen käsittelyn lopuksi keskustellaan, mitä kiusaaminen on. Opettaja, johtaa keskustelun koonnin kiusaamisen kriteereihin. Kiusaamisen kriteerit 1) valtaepätasapaino eli kiusattu ei ole tasaveroisesti kykenevä puolustautumaan kiusaajaa vastaan (hän n voimakkaampi, hänellä on paljon ystäviä tai hän sanavalmis), 2) kiusattu kokee, että häntä kiusataan.
Valtaepätasapaino ja kiusatun kokemus riittävät siihen, että tilanne selvitetään ja siihen puututaan.