Rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis) on paitsi viehättävä, huumaavan tuoksuinen koristekasvi, siitä voi nimensä mukaisesti valmistaa myös saippuaa. Suopayrttiä onkin kutsuttu myös saippuakukaksi. Lisää tietoa rohtosuopayrtistä ja sen viljelyhistoriasta löytyy Maatiainen ry:n verkkosivuilta.

Kasvi sisältää saponiini nimistä myrkyllistä yhdistettä, jota on kutsuttu myös saippua-aineeksi. Sana saponiini on johdettu latinan kielen saippuaa tarkoittavasta sanasta sapo. Saponiini vaahtoaa vedessä samalla tavalla kuin saippua. Saponiini toimii pyykinpesussa emulgaattorina, jonka ansiosta vesi ja rasva sekoittuvat toisiinsa. Usein likatahraa peittää öljykerros, jonka saponiini pystyy poistamaan. Lika vapautuu pesuveteen ja huuhtoutuu pois.

Museoiden konservaattorit käyttävät suopayrtistä valmistettua saippuaa sellaisten vanhojen silkki- ja villakankaiden pesuun, jotka eivät kestä nykyaikaisia pesuaineita. Hienojen hiustenpesuaineiden valmistukseen sitä myös käytetään.

Suovan valmistuksessa kuivattu tai tuore juuri raastetaan hienoksi ja sitä keitetään hiljakseen vähäisessä vedessä puolisen tuntia. Hiustenpesuaineeksi valmistettaessa sekaan voi laittaa hoitavia yrttejä esim. nokkosta tai kehäkukkaa. Juuria voidaan myös kuivata ja varastoida myöhempään käyttöön. Saponiineja on eniten juurissa kukinnan aikaan, mutta myös kasvin maanpäällisiä osia keittämällä saadaan aikaiseksi mietoa saippualiuosta.

Pesunestettä suopayrtistä:

• Käytetään suopayrtin maanpäällisiä osia. Kerätään puhtaita versoja ja silputaan ne pieniksi pätkiksi.
• Keitetään versoja niukassa vedessä 15–30 min.
• Lisätään keittämisen loppuvaiheessa mukaan ihoa hoitavia kasveja: siankärsämöä hellimään haavaisia käsiä ja ruusun terälehtiä antamaan tuoksua.
• Annetaan keitoksen jäähtyä ja siivilöidään.
• Käytetään saman tien vaikkapa huovutettavan lampaanvillan pesemiseen.