Erilaiset tekstiilikuidut ovat saaneet värinsä siitä materiaalista, mistä ne on valmistettu. Ahlmanilla esimerkiksi voi käydä tervehtimässä lampaita ja miettiä, kuinka monta erilaista väriyhdistelmää niiden villoista saisi. Värejä on siis ollut suhteellisen vähän, joten on syntynyt tarve värjätä kuituja esimerkiksi kasveista saatavilla väriaineilla. Melkein kaikista kasveista saadaan väriä. Suomalaisista luonnonkasveista ja täällä viihtyvistä puutarhakasveista saadaan yleisimmin keltaisen, vihreän ruskean ja harmaan eri sävyjä. Esimerkiksi pajunkuoresta saadaan punaruskeaa, pietaryrtistä vihertävää, sipulinkuoresta oranssinruskeaa, apilasta keltaista ja piiskuista keltaisen ja oliivinvihreän sävyjä. Värjäykseen voidaan käyttää koko kasvi tai kasvinosia: lehtiä, kukkia, kuorta, juurta tai siemeniä. Eri kasvinosat voivat antaa eri värejä, joten ei ole yhdentekevää, mitä kasvinosaa käyttää. 1800-luvulla synteettiset väriaineet alkoivat syrjäyttää luonnonvärejä. Synteettiset värit ovat ennen kaikkea helppokäyttöisiä, mutta niiden avulla myös värikirjoa saadaan laajennettua valtavasti.

Ennen värjäyksen aloittamista värjättävät kuidut kannattaa pestä hyvin. Pesun tarkoituksena on poistaa lika ja rasva, jotka estävät värihiukkasten tunkeutumisen ja kiinnittymisen kuituihin. Materiaalin voi pestä useaan kertaan, jotta se värjäytyisi mahdollisimman hyvin. Jos värjäystuloksesta halutaan kestävä, on kuidut puretettava. Purettaminen tarkoittaa sitä, että joko ennen värjäystä, värjäämisen aikana tai värjäyksen jälkeen kuidut käsitellään aineilla, joiden tarkoituksena on auttaa värihiukkasia kiinnittymään paremmin. Purettaminen aikaansaa myös voimakkaamman ja kestävämmän värjäystuloksen. Käytetyimpiä puretusaineita ovat apteekeista tai rautakaupoista saatavat aluna ja viinikivi, sekä puutarhasta saatavista aineista esimerkiksi raparperin oksaalihappo.

Värjääminen liittyy kemiaan, historiaan, biologiaan ja käsitöihin. Perinnepihalla voidaan värjätä huovutettavaa villaa tai villalankoja. Väreinä käytetään Perinnepihan kasveista saatavia väriaineita, eli pietaryrttiä sekä kanadan- ja isopiiskuja ja puretukseen raparperia. Värjäämisopetuksia voi kysellä Ahlmanin kartanolta.