Kasvigeenivarojen säilytystavat

Säilytys kasveina kenttäkokoelmissa

Kasvullisesti eli vegetatiivisesti lisättävien kasvien geenivarat säilytetään pääosin elävinä kasveina pellolla kenttäkokoelmissa. Näitä lajeja ovat mm. hedelmäpuut (omena, päärynä, luumu, kirsikka), marjapensaat (vadelma, puna-, musta-, valko- ja viherherukka) ja vihannekset (sipulit, raparperi, piparjuuri), sekä yrtit ja rohdokset (kuten ruusujuuri, minttu, aaprottimaruna).

Osa kasveista lisääntyy luontaisesti kasvullisesti, rönsyistä tai maavarsien avulla. Lisäksi esimerkiksi ristipölytteisen omenapuun lisäys on tehtävä kasvullisesti vartteesta, jos halutaan että jälkeläinen säilyttää emokasvin ominaisuudet. Omenan siemenestä ei tule emopuun kanssa samanlaista omenapuuta, koska sen perimässä on puolet pölyttäjänä toimivan omenalajikkeen geenejä ja vain puolet emopuun geenejä. Tällöin perimä eli genotyyppi muuttuu, koska kasvi ilmentää sekä isänsä että äitinsä ominaisuuksia.

Kukin pohjoismaa säilyttää kasvulliset kokoelmansa omassa maassaan. Kokoelmat ovat pääosin Luonnonvarakeskuksen toimipaikoissa. Säilytystä varmistetaan kaksoiskokoelmin, joista moni on maa- ja puutarhatalouden oppilaitosten mailla.