Istukassipulin laatuun vaikuttaa se, kuinka sipulia on varastoitu ja kuinka säännöllisesti pilaantuneet istukkaat on poistettu varastoimisaikana. Istukassipuleiden otollisin varastointilämpötila on lämmin huoneilma eli noin +22 astetta. Sen sijaan ruuaksi käytettävä ryvässipuli säilyy parhaiten muutaman asteen lämmössä.

Ennen istuttamista, hyväkuntoiset sipulit lämpökäsitellään vuorokauden ajan +42 asteen lämmössä. Kotitarveviljelijä voi yrittää lämminvesiliotusta niin, että veden lämpötila säilyisi reilusti kädenlämpöisenä tunnin parin ajan. Tämä lämpökäsittely vähentää kukkimisherkkyyttä, jota esiintyy usein eteläisessä Suomessa. Lisäksi se suojaa naattihomeelta ja nopeuttaa kasvuun lähtöä.

Ryvässipuli tarvitsee tilaa ympärilleen kasvaakseen, sillä se voi kannasta riippuen jakautua muutamasta sipulista 15 sipulin ryppääksi. Yksi kotitarveviljelijä kertoi, että yhtenä erittäin suotuisana kesänä hänen ryvässipulikantansa teki ison ruisleivän kokoisen ryppään. Sipulit kannattaakin istuttaa 20–30 cm välein. Sipulikasvit ovat lämpöä vaativia kasveja ja ryvässipulikin kannata istuttaa lämpimään maahan vasta hallavaaran mentyä ohi.

Pohjoisessa istutusajankohta on usein kesäkuun puolivälissä ja sadonkorjuu elokuun lopulla. Ryvässipulin vaatima kasvuaika on pohjoisessa reilu 70 vuorokautta ja etelässä noin 100 vuorokautta. Matalajuurinen sipuli vaatii runsaasti vettä ja rikkakasvien säännöllistä kitkemistä.

Ryvässipulin suurin kiusa on sipulikärpäsen toukat, jotka käyttävät sipulia ravinnokseen. Sadekesänä etanat voivat olla riesana. Sipulikärpäsen toukkia voi estää kastamalla istuttamisvaiheessa istukassipuli torjunta-aineliuokseen. Luonnonmukainen tapa, jota yleensä kotitarveviljelijät käyttävät, on laittaa tuhkaa istutusvakoon. Jotkut levittävät sipulin ympärille ruisjauhoja. Myös raparperin lehdestä tehty kaulus sipulin ympärille antaa suojaa. Se samalla hillitsee rikkakasvien kasvua. Harsosuojausta ja ruohosilppukatetta voi myös käyttää. 1990-luvun lopulla MTT:n Rovaniemen yksikössä kokeiltiin mustan muovikatteen käyttöä ryvässipuleiden viljelyssä. Se vähensi sipulien kastelun tarvetta ja kitkemiskertoja ja sipulien koko kasvoi merkittävästi.

Sato on valmista korjattavaksi, kun naatit ovat taipuneet maata pitkin syksyllä ennen syyshalloja. Ryvässipulit korjataan naatteineen ja annetaan kuivua auringossa, jotta varressa olevat ravinteet kulkeutuvat sipuliin. Sen jälkeen sipulit naatteineen nostetaan lämpimään ja tuuletettuun tilaan. Kun sipulin kaula on täysin kuivunut, naatit poistetaan kiertämällä sipulin kaula umpeen.