Kysymys 4
| Miten alueelliset toimijat voivat vaikuttaa ohjauksen visioiden, strategioiden ja tavoitteiden tarkentamiseen arvioinnin, saamansa palautteen tai kokemustensa perusteella? | |
| Etelä-Pohjanmaa Toimijat käyttävät arviointi- ja palautetietoa mm: Maakuntastrategian ja KESUn laadinnassa, eri foorumeissa, hanketoiminnassa, AMKESUssa, ELO-toiminnassa, verkostotoiminnassa (esim. Opinlakeus) sekä omassa sisäisessä toiminnassaan. |
|
| Etelä-Savo ELO-ryhmät ja nuorisotakuun neuvottelukunta ovat hyvät vaiktutuspaikat, samoin maakuntaohjelman suunnitteluryhmissä, omissa organisaatioissa sitä koskevissa päätöksissä ja käytännön töissä sekä viestimällä näistä. Maakunnan tavoitteisiin pääsemistä tullaan raportoimaan ja viestimään säännöllisesti, kun arviointimenetelmät on sovittu. |
|
| Häme | |
| Kaakkois-Suomi Alueellinen strategia ja toimintaohjelma 2014-2020 on työstetty ELO-verkoston kanssa yhteistyössä. Vuorovaikutuksellista Tulevaisuusverstasta on käytetty prosessissa apuna sekä yrittäjyyden ja opinto- ja uraohjauksen työryhmiä ja lisäksi ELO-foorumien kokouksia. Palautetta on saatu seminaareissa ja hyödynnetty kaikkinensa prosessin aikana. Jatkuva vuorovaikutus ja palautteenanto on mahdollista kirjallisesti, sähköpostitse ja suullisesti. Toimintaohjelmaa 2014-2020 seurataan säännöllisin väliajoin ja suunnataan toimintaa ELO-foorumissa vuorovaikutuksellisten keskustelujen ja palautteiden myötä. |
|
| Kainuu ELO-ryhmä päivittää vuosittain toimintasuunnitelmaa ja tarvittaessa Kainuun elinikäisen ohjauksen strategiaa 2014-2016. ELO-ryhmässä on edustettuina merkittävimmät ohjaustyötä tekevät tahot. |
|
| Keski-Suomi Eri toimijat ovat mukana maakunnallisessa strategiatyössä ja sen arvioinnissa. Eri organisaatioiden omiin tavoittesiin voidaan nostaa kehittämisryhmissä esiin nostettuja painopisteitä. Kaikkien toimijoiden niukkenevat henkilöresurssit saattavat vähentää yhteistä visiokeskustelua jatkossa. Jokaisen organisaation on keskiteetävä voimavaroja perus ja ydintehtäväänsä. Vaarana on että hyvin käyntiin päässyt "siiloista pois" kehitys, kääntyy päinvastaiseksi käytännön pakosta, vaikka kukaan ei sitä halua. Yhteisestä työstä jättäydytään pois kun ei ehditä mukaan. |
|
| Lappi Alueelliset strategiat ( mm. TNO-palvelut, Aikuiskoulutus) on valmisteltu hyvin laaja-alaisesti erilaisissa tilaisukksissa, johon alueelliset toimijat ovat osallistuneet varsin hyvin. |
|
| Pirkanmaa Syksyn 2014 aikana otetaan käyttöön säännölliset kentän toimijoiden kokoontumiset, joiden yhtenä tarkoituksena avata mahdollisuus suoraan vaikuttaa yhdessä asetettuihin ELO-kehittämistavoitteisiin. |
|
| Pohjanmaa | |
| Pohjois-Karjala ELO-strategiset tavoitteet on määritelty yhdessä ELO-yhteistyöryhmässä. Niiden toteutumista tullaan seuraamaan ja tavoitteita arvioimaan. Käytännön toimintatavoista ei vielä ole sovittu. |
|
| Pohjois-Pohjanmaa | |
| Pohjois-Savo Vaikuttamisen areenat ovat ennenkaikkea Pohjois-Savon ELOverkko (toimijalähtöinen verkosto), Pohjois-Savon ELO johtoryhmä. Pohjois-Savon ELY-keskus koordinoi näitä areenoita ja päivittää toimintasuunnitelmaa alueen toimijoiden tarpeiden mukaan. |
|
| Satakunta Jatkuvasti yhteistyössä. |
|
| Uusimaa | |
| Varsinais-Suomi Ohjauksen visioita, strategioita ja tavoitteita on laadittu laajoissa verkostoissa, joissa on ollut mukana paljon ohjausalan toimijoita. Strategisella tasolla vaikuttaminen on siis mahdollista, mutta strategioiden toteutuminen on valtava haaste. Jos päättäjät eivät sitoudu yhteisiin tavoitteisiin, ne eivät siirry käytännön toiminnaksi. |
|
| Svensk vägledning | |