Kuinka yhteistyöryhmä toimii?

	Mitkä ovat alueellisen yhteistyöryhmän suunnittelun ja toiminnan edellytykset (esim. koulutus, työaika, taloudelliset ja henkiset resurssit, viestintä ja vuorovaikutus)?
Etelä-Pohjanmaa	ELO-toimintaa kehitettiin laajassa yhteistyössä sekä EPn Aikuiskoulutusfoorumin –hankkeen että Palvelupiste-AikuiskoulutusEP –hankeen myötä. Hankkeiden päättymisen myötä selkeät ELO-toiminnan resurssit vähenivät oleellisesti. ELO-ryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Edellä mainittujen hankkeiden pohjalta luodut foorumit (Seutufoorumit, Maahanmuuttajakoulutusfoorumi) jatkavat myös toimintaansa kokoontumalla muutaman kerran vuodessa. Toimijat ovat sitoutuneet ELO-toimintaan, vaikka kaikkien toimijoiden resurssit ovat niukat.
Etelä-Savo	Etelä-Savossa on käytössä 2014 alusta Peda.net, jota hyödynnetään viestinnässä ja yhdessä suunnittelussa, joka kuitenkin on vielä hyvin alussa. Lisäksi ISO ELO ja nuorisotakuun neuvottelukunta kokoontuvat yhdessä 2 - 3 krt vuodessa, mistä muodotuu toiminnallinen ja seminaarityyppinen yhteinen suunnittelu ja osittain myös päätöksentekotilaisuus. Taloudelliset resurssit tulevat osittain alueen hankkeista, OKM:n myöntämästä erityisavustuksesta ELYn kautta, toimintamenoista ja normaalista toiminnasta. Pääosin kyse on normaalista toiminnasta ilman erityisrahoitusta. Elokuussa 2014 suunnitellaan yhdessä toimijoiden kanssa ohjaajille erityinen vajaan vuoden kestävä koulutus ohjausosaamisen kehittämiseksi, mikä varmasti lähentää yhdessä tekemisen kautta toimijoita keskenään. Kopase-verkkosivustoa tulee myös hyödyntää tulevaisuudessa kytkettynä valatkunnallisiin verkkosivustoihin. Vuorovaiktuksessa pyritään kynnyksettömään tapaan ja kunkin vastuunottoon, mikä tarkoittaa myös osalllstumista säännöllisesti suunnitteluun ja tilaisuuksiin sekä itse toimintaan.
Häme	Hämeessä toimivat Opin ovi-hankkeiden myötä syntyneet ohjaustoiminnan verkostot, jotka ovat saaneet toimintansa vakiintumaan hankkeiden päättymisen jälkeen. OKM:n avustuksen turvin pystytään järjestämään jonkin verran koulutusta. Myös hankkeiden kautta tapahtunut koulutus/verkottuminen on ollut ensiarvoisen tärkeää ELO-toiminnan tukemisessa. Muuten ELO-yhteistyöryhmien jäsenten toiminta tapahtuu itse kunkin jäsenen virkatyönä oman työnantajansa myöntämän aikaresurssin puitteissa.
Kaakkois-Suomi	Kaakkois-Suomen ELO-foorumi ja alueelliset Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnan ohjausverkostot ovat aktiivisesti osallistuneet koulutusten suunnitteluun, ohjausosaamisen valmennusprosesseihin ja Kaakkois-Suomen ELOn toimintasuunnitelman työstämiseen yhdessä. Videoneuvottelulaitteita on aktiivisesti hyödynnetty kahden maakunnan alueella kokouksissa ja näin positiivista palautetta on saatu siitä, että työaikaa on käytetty tehokkaasti. Lisäksi on käytetty välitehtäviä, joita on sähköpostitse palautettu. Kokoukset on suunniteltu hyvin. Koulutuksista on tullut hyvää ja erinomaista palautetta. Kaakkois-Suomen elinikäisen oppimisen ja ohjauksen tavoitteet 2014-2020 ovat yrittäjyyskasvatuksen, yrittäjyyden, osaamisen ja työllisyyden edistäminen. Joustava toimintamalli on mahdollistanut hyvän osallistumisen; elinkeinoelämä ja oppilaitokset, ym. tahot kehittävät systemaattisesti yhteistyössä aluetta. Resurssit ovat toki rajalliset ja EU-rahoitusta myös hyödynnetään hanketoiminnan myötä. Kaakkois-Suomen ELO -tapahtumat ja koulutukset -kooste syksylle ja keväälle on ELO-verkoston käytössä. Se löytyy myös KASELYn internet -sivuilta Ohjaustoiminnan kehittäminen. Kooste osallistaa verkostoa yhteistyöhön, hyvien käytäntöjen levittämiseen sekä kehittämiseen.
Kainuu	Toimijat ovat kattavasti sitoutuneet Opinraitti-työryhmän työskentelyyn ja ELY-keskuksen vetovastuu on koettu hyväksi. Kokouksia on 4 krt / v. Olemme ottaneet käyttöön peda.net-alustan ja lisäksi käydään sähköpostikeskustelua. Työtä tehdään virkatyönä, joten kaikkien toimijoiden henkilö- ja määräraharesurssit asettavat rajoituksia. Olemme panostaneet kuluneella ohjelmakaudella hanketyön kautta ohjaustyön kehittämiseen ja uusiin toimintoihin sekä tiedottamiseen. Jatkossakin vastaava toiminta on suuressa määrin riippuvainen hankerahoituksesta toimintamenomäärärahojen niukkuuden vuoksi.
Keski-Suomi	Alueella on aktiivisia ohjauksen toimijoita ja verkostoja jo valmiiksi. Niitä on syntynyt mm. edellisen ohjelmakauden hankkeissa. Sitoutuminen työhön on vahvaa ja jäsenet ovat ohjauksen vahvoja toimijoita tai tutkijoita. Haasteena on, että ELO-ryhmässä mukana olevat, aktiiviset ihmiset ovat kiireisiä ja aikataulujen sovittaminen voi olla vaikeaa. Toisaalta he ovat niitä, joiden kautta tieto kulkee tehokkaasti toimijoiden ja organisaatioiden välillä.
Lappi	Yhteistyöryhmän ja koko TNO-verkoston toimintaa on vakiinnutettu mm. TNO-kumppanuussopimuksin. Toimijat ovat siinä mm. sitoutuneet toiminnan kehittämiseen. Vähenevät resurssit tullevat kuitenkin heikentämään edellytyksiä jatkossa.
Pirkanmaa	Alueelliselle ELO-kehittämistyölle ei ole osoitettu mitään lisäresursseja, ei työaikaa eikä määrärahoja. ELO-kehittämistyö perustuu - hankkeet poislukien - verkostossa tapahtuvaan "vapaaehtoistyöhön". Kun näin on, ELO-toiminnalle asetetut tulostavoitteet ovat epärealistisia. Tilannetta auttaisi se, että OKM:n tähän saakka ohjausosaamisen kehittämiseen jakamat hankemäärärahat ohjattaisiin jatkossa väljemmin yleisenä TNO-kehittämishankemäärärahana, jonka käyttöä ELO-ryhmät ohjaisivat. Viestintää edistäisi se, jos kaikki ELYt ja ELO-ryhmät ottaisivat välineekseen Pedanetin (ja vain sen)sekä sisäistä että ulkoista viestintää varten.
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala	Henkilöresurssien ja määrärahojen väheneminen kaikissa organisaatioissa haastaa osaltaan myös yhteistä tekemistä vaikka tahtotilaa olisikin. Ongelmana myös se, että ELYllä ei ole toimintaan mandaattia eikä rahaa. Toimintasuunnitelman tekemisellä yhdessä toimijoiden kanssa pyritään luomaan realistista pohjaa kehittämistoimille. Vuorovaikutusta varten ollaan ottamassa käyttöön Pedanet-sivustoa.
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo	Elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelman pohjalta yhteistyöryhmälle on laadittu ELO Roadmap vuoden 2016 loppuun, jossa on määritelty ELOjohtoryhmän sekä ELOverkon kokoukset, käsiteltävät aihealueet ja aikataulut. Näiden lidäksi dokumentissa määritellään laajempia temaattisia verkostopäiviä, joihin kutsutaan ohjaustoimijoita laajasti. ELOjohtoryhmän jäsenet ovat sitoutuneet toimimaan verkostossa virkansa puolesta ja kullakin on varajäsen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt osallistumaan verkostokokouksiin. ELOjohtoryhmä antaa mandaatin sekä tarvittavan resurssin ELOverkon ohjaustoimijoille osallistua ELOverkon toimintaan ja temaatiisiin verkostopäiviin. Kukin organisaatio vastaa taloudellisista resursseista itse osana alueen kehittämistoimintaa. Pohjois-Savon ELY-keskus on avannut ELO toimijoille oman sähköisen alustan yleiselle viestinnälle ja tiedon levittämiselle. Alustalle on perustettu erillisiä ryhmiä toimintojen ja tarpeiden mukaisesti.
Satakunta	Toimintasuunnitelma on osittain vahvistettu ja päivitetään jatkuvasti. Keskeiset yhteistyötahot ovat sitoutuneet ohjauksen kehittämiseen, mutta resurssit ohjauksen kehittämiseen eivät ole riittävät. OpinOvi -hankkeen kehittämä sähköinen toimijakartta on aktiivisessa käytössä. TNO-verkoston asiantuntijafoorumin toiminnan vakiinnuttamiseksi on allekirjoitettu kumppanuussopimus.
Uusimaa	Alueelle on rakentunut Opin Ovi-hankkeiden työn tuloksena TNO-verkostot (Länsi-, Itä-, Pohjoinen, Keski-Uusimaa ja pääkaupunkiseutu), joiden toiminta on hyvinkin aktiivista ja sopimuksin vahvistettuja. Uudenmaan ELYn Opin Ovi-hanke on pitänyt verkostoon yhteydet ja tiedottaa verkostoa ELO-toiminnan etenemisestä mm. ELO-aamubrunssit, sähköiset tiedotteet (hanke päättyy 31.12.2014). ELO-ryhmässä on edustajat myös TNO-verkostosta. Alueen ELO-toiminnan kehittämiseen ei ole erillisiä resursseja eikä rahoitusta. ELO-ryhmän jäsenillä on kiireiset aikataulut, ELO-toiminnalle suunnattu aika on haasteellinen. Uudenmaan alue on moninainen ja ELO-toiminnan kehittämistyö vaatii aikaa, edetään pienin askelin. ELO-toimintasuunnitelmaa päivitetään painopisteittäin.
Varsinais-Suomi	LIV-gruppen har fastställt en verksamhetsplan med dels konkreta mera kortsiktiga mål, dels långsiktiga mål.
Svensk vägledning