Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2022–2024 opinto-ohjauksen
uusia muotoja (OHJA-arviointi), jotka on kehitetty oppivelvollisuuden laajentamisen lakimuutoksen myötä. Arviointiin sisältyivät myös jo aiemmin käytössä olleet, vakiintuneet opinto-ohjauksen muodot. Arviointi oli osa opetus- ja kulttuuriministeriön oppivelvollisuuden laajentamisen seurantasuunnitelmaa.

Kouluasteista mukana arvioinnissa olivat perusopetus, nivelvaihekoulutukset ja valmentavat koulutukset sekä toisen asteen ammatillinen koulutus ja lukio. Nivelvaihe- ja valmentaviin koulutuksiin lukeutuvat aikuisten perusopetus, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA, työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus TELMA sekä vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäjien toteuttama Opistovuosi oppivelvollisille -koulutus. OHJA-arvioinnissa julkaistiin kolme väliraporttia. Lokakuussa 2024 julkaistussa loppuraportissa esitettiin viimeisten arviointitulosten julkaisun lisäksi kehittämissuositukset. Tässä artikkelissa nostetaan esiin osa kehittämissuosituksista, ja kokonaisuudessaan ne löytyvät arvioinnin verkkosivulta.

Ohjaukseen liittyvää työnjakoa tulee selkeyttää, tiedonsiirron käytänteet vielä osittain epäselviä

Arviointitulosten mukaan työnjako ohjauksessa ei aina ollut selkeää, eikä kaikilla koulutuksen järjestäjillä ollut ajantasaista ohjaussuunnitelmaa. Ohjaustyötä tekevät toisen asteen koulutuksissa merkittävissä määrin ryhmänohjaajat tai vastuuopettajat. Tulosten perusteella suositellaan, että kaikkiin kouluihin luodaan ohjaussuunnitelmat, joihin sisällytetään toisella asteella myös nivelvaihe- ja valmentavat koulutukset. Ohjauksen kokonaisvaltaista prosessia tulee selkeyttää yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa niin, että vastuut ja velvollisuudet ovat selvät myös verkostoissa tehtävissä töissä. Lisäksi kuntien ohjaustoimijoiden työaikaresurssi tulee tarkastaa, ja huolehtia siitä, että tämän ohjausvastuun toteuttamiseen on realistiset ja laadukkaat mahdollisuudet.

Tiedonsiirron käytänteet olivat arviointiaineiston perusteella hajanaiset. Karvi suosittelee, että ohjaustyötä tekeville selvitetään yhteisesti, mitkä ovat koulutuksen järjestämisen kannalta olennaiset tiedot, jotka tulee siirtää kouluasteelta toiselle. Arviointitulosten perusteella tiedonsiirto on ensiarvoisen tärkeää varsinkin niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka tarvitsevat tukea opiskelussaan.

Yksilöllisten opiskelupolkujen toteutumista kehitettävä

Arvioinnin tuloksena havaittiin, että yksilöllisten opiskelupolkujen toteutuminen vaatii edelleen kehittämistä. TUVA- ja TELMA-koulutusten osalta suositellaan, että mahdollisuuksia suorittaa opintoja tutkintokoulutuksista laajennetaan entisestään ja että TUVA-koulutuksesta siirtymiä tutkintokoulutuksiin joustavoitetaan. TELMA-koulutukseen suositellaan lisättävän opinto-ohjaajan resurssia yksilöllisesti niiden opiskelijoiden kohdalla, joiden koetaan hyötyvän ammatillisten perustutkintojen koulutussisällöistä.

Opistovuosi oppivelvollisille -koulutuksen hyviä käytäntöjä suositellaan kartoitettavan ja tietoisuutta koulutuksesta matalan kynnyksen koulutuksena lisättävän. Arvioinnin perusteella koulutuksissa opiskelee yhä enemmän niitä, jotka hyötyisivät matalan kynnyksen opiskelusta ja opiskelupaikoista. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen sekä lukiokoulutuksen suositellaan jatkossa kartoittavan alueellisia toimijoita (kuten työpajat), ja toteuttavan näiden kanssa yhteistyössä aiempaa monipuolisemmin koulutusta.

Nuoret kaipaavat OHJA-arvioinnin perusteella enemmän yhteisöllisyyttä kouluihin ja oppilaitoksiin. Tulosten perusteella suositellaan, että kouluissa ja oppilaitoksissa lisätään ryhmäytymiseen käytettyä aikaa ja kehitetään erilaisia ryhmäytymisen muotoja.

Koulutuspaikkojen alueellinen määrä ja koulutustarjonta tulee turvata

Ammatillisten perustutkintojen koulutuspaikat yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa sekä lukiokoulutuksen paikat vastaavat arviointiaineiston mukaan koulutuksen kysyntään riittävästi. Haastavinta näyttää olevan koulutuspaikkojen alueellinen riittävyys TUVA- ja TELMA-koulutuksissa sekä ammatillisten erityisoppilaitosten perustutkintokoulutuksissa. Koska mainittuihin koulutuksiin osallistuvat ne, joilla on eniten lisäohjauksen ja tuen tarpeita sekä oppimisen haasteita, Karvi suosittelee, että näiden koulutusten alueellisesta saavutettavuudesta huolehditaan jatkossa aiempaa paremmin.

Yhteenvetona OHJA-arvioinnista

Opinto-ohjauksen uusien muotojen arviointi oli laajuudessaan kattava, ja siinä pystyttiin arvioimaan montaa eri ulottuvuutta oppivelvollisuusikäisten nuorten ohjauksesta. Arviointitulokset tuottivat ohjauksen kentälle ajankohtaista tietoa opinto-ohjauksesta. Karvi haluaa vielä kiittää kaikkia eri tavoin arviointiin osallistuneita, ja erityisesti arviointiryhmään osallistuneita asiantuntijoita eri tahoilta.


Kirjoittaja:
Kati Jokio, Arviointiasiantuntija, projektipäällikkö
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Julkaisu:
Opinto-ohjauksen uusien muotojen arvioinnin loppuraportti.
https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2524.pdf