14.2.2017 Eväitä ennakoinnin tulevaisuuteen -seminaari MLI:ssä

14.2.2017 Eväitä ennakoinnin tulevaisuuteen -seminaari MLI:ssä

Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka -hanke (1.4.2015 – 31.3.2017) järjesti ystävänpäivänä 14.2.2017 Mikkelin Mikpoli –salissa hankkeen päättävän tulevaisuusfoorumin. Eväitä ennakoinnin tulevaisuuteen -seminaarissa teemana oli laajasti alue-ennakoinnin tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet. Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan noin 100 ennakoinnin, aluekehittämisen, elinkeinoelämän ja koulutuksen parissa toimivaa henkilöä sekä muita aiheesta kiinnostuneita. Seminaarissa kuultiin kolmen asiantuntijan esitykset.

Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tutkimuspäällikkö Jari Kolehmaisen puheenvuoro käsitteli ennakoinnin merkitystä aluekehittämisessä. Esityksessä pohdittiin muun muassa tulevaisuustiedon luonnetta, erilaisia alue-ennakoinnin tietokäytäntöjä sekä verkostotyötä alueellisen ennakoinnin työtapana. Kolehmaisen mukaan alue-ennakointi on ennen muuta verkostotyötä eli eri yhteyksien ja yhteistyön kautta toimimista omien ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Mika Pantzar puhumassa 14.2.2017 seminaarissa Mikpolisalissa

Alue-ennakoinnissa verkostoon kuulumisen tulee tuottaa kullekin toimijalle havaittavia hyötyjä, esimerkiksi tietoa, resursseja, yhteistyökumppaneita, valtaa tai oikeutusta omille toimille. Panoksena verkosto vaatii jokaiselta aikaa, omien tavoitteiden sovittamista yhteisiin tavoitteisiin, sitoutumista ja omien resurssien osoittamista yhteisiin tarkoituksiin. Kolehmaisesta ennakoinnissa tulisi jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota toiminnan laadukkuuteen sekä siinä käytettäviin tietokäytäntöihin eli siihen, kuinka ennakointityö limittyy osaksi asiantuntijoiden päivittäistä työtä ja heidän taustaorganisaatioidensa prosesseja.

Teknologiaentusiasti ja yrittäjä Henrietta Kekäläinen puhui teknologiasta tämän ja tulevaisuuden maailman keskeisten ongelmien ratkaisijana. Hänestä tulevaisuutta ei pitäisi nähdä paikkana, jota voidaan nykytilanteessa tarkastella vaan asiana johon voidaan itse aktiivisesti omilla valinnoilla vaikuttaa.

Professori Mika Pantzarin esityksessä liikuttiin laajasti ennakoinnin teemoissa kuluttajakansalaisuuden käsitteeseen nojautuen. Kuluttajakansalainen on vastakohta passiiviselle vastaanottajalle. Hän haluaa ja osaa tehdä valintoja, niin vapaa-ajassaan kuin työssä. Panzarin mukaan olemme siirtyneet datamaailmaan, jossa öljyn on yhä enemmän korvannut data. Tiedosta on toisin sanoen tullut yhä tärkeämpi arvoa luova tekijä etenkin yritysten menestymisessä. Seurauksena perinteiset toimialat, esimerkiksi vakuutusala, muuttuvat ratkaisevasti kun esimerkiksi geenidataa tai muuta kuluttajien dataa aletaan yhdistää esimerkiksi tulotietoihin ja elämäntapadataan. Suuret datatalot pyrkivätkin ensin dataimureiksi, sitten datan välittäjiksi, dataportinvartioiksi ja lopulta dataintegraattoreiksi. Tällä hetkellä datajätit kilpailevat viimeisen raiteen rakentamisesta ’ihmisen iholle’ eli siitä, millä tavalla saataisiin mahdollisimman hyvin kerättyä tietoa kuluttajien 'silmistä, sydämestä ja suusta'. (mm. terveysdata, käyttäytyminen mediassa, ruokakaupassa ym.).

Tilaisuuden esitykset ovat luettavissa alla olevista linkeistä.
Mika Kolehmainen
Henrietta Kekäläinen
Mika Pantzar

Foorumin ja Tulevaisuusloikka -hankkeen palautekysely



Liitteet:

Kutsu ja ohjelma 14.2.2017

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä