Elinikäisestä oppimisesta ja ohjauksesta kirjallisuutta
Heidi Hartikaisen opinnäytetyö PARASTA ITÄÄ!: rakenteita, työtapoja ja menestystekijöitä ekosysteemin kehittämiseen
Julkaisun pysyvä osoite Parasta Itää! -opinnäytetyö (https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203233914)
Hartikainen, Heidi 2022: PARASTA ITÄÄ!: rakenteita, työtapoja ja menestystekijöitä ekosysteemin kehittämiseen. Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyön tuloksia tiiviisti
Opinnäytetyön tulosten mukaan ekosysteemin kannalta tärkeää on, että sen muodostaa monipuolinen, toisiaan täydentävä ja tasapainoinen toimijajoukko, jonka välisillä vuorovaikutusmalleilla on suurempi merkitys kuin yksittäisten toimijoiden ominaisuuksilla tai käyttäytymisellä. Ekosysteemin toimintaa voi tukea monenlaisilla käytännöillä, työtavoilla ja yhteistyörakenteilla. Niiden valinnassa tulee huomioida ekosysteemin kulloinenkin kehitysvaihe, laajuus ja tavoitteet. Lisäksi yhteistyön edellytyksiä ovat todellinen tarve, yhteinen tavoite ja visio, motivaatio, sitoutuminen ja keskinäinen luottamus. Johtopäätöksenä voi todeta, että vaikka ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa organisoida ekosysteemin toimintaa, tulokset ohjaavat kiinnittämään huomiota edellä mainittuihin ekosysteemin kannalta merkittäviin näkökulmiin.
Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan PARASTA ITÄÄ! -ohjelman hyvinvointi- ja kustannusvaikutuksia sekä empiiristä tutkimusta systeemisen muutoksen toteuttamisesta yksilöiden, yhteisöjen ja johtamisen näkökulmista.
Liitteet:
Elinikäisen ohjauksen strategia 2020 – 2023: ELO-foorumi
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-536-8Kuvaus julkaisusta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162576
Jatkuvan oppimisen uudistuksen verkkosivu OKM:n sivulla
Sitran seitsemän suositusta kohti elinikäisen oppimisen Suomea
- Uutinen: sitra.fi/uutiset
- Julkaisu Millä suosituksilla? Kohti elinikäisen oppimisen Suomea: sitra.fi/julkaisut
AIKU-selvityksen kuva
Selvitys aikuisten koulutusneuvonnan nykytilasta ja kehittämistarpeista Etelä-Savossa 2020
Liitteet:
Ammatinvalinta- ja uraohjauksesta onnistumisiin: Elinikäisen ohjauksen kehittämistutkimuksen loppuraportti
Continuous Learning in Working Life in Finland -raportti (OECD)
OECD kannustaa Suomea kehittämään jatkuvaa oppimista kokonaisuutena
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD suosittelee, että Suomi monipuolistaisi aikuiskoulutuksen tarjontaa, lisäisi sen vastaavuutta työelämän tarpeisiin ja ohjaisi taloudellisilla kannusteilla ihmisiä päivittämään osaamistaan. Erityisesti perustaidoiltaan heikompien aikuisten tavoittamista ja ohjausta tulisi kehittää. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö hyödyntävät OECD:n suosituksia muun muassa jatkuvan oppimisen uudistuksessa.
Artikkeli OECD-raportista: https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410877/oecd-kannustaa-suomea-kehittamaan-jatkuvaa-oppimista-kokonaisuutena
OECD-raportti Continuous Learning in Working Life in Finland (julkistettu helmikuussa 2020):
http://www.oecd.org/finland/continuous-learning-in-working-life-in-finland-2ffcffe6-en.htm
Miltä työelämä näyttää vuonna 2035? Tulevaisuuden koulutustarpeita infograafien muodossa
Elinikäisen oppimisen avaintaidot ammatillisessa koulutuksessa
Jatkuvan oppimisen rakenteet – kansainvälinen vertailu. A Study on Structures to support Continuous Learning – International Benchlearning
Olli Oosi, Marika Koramo, Nita Korhonen, Anne -Mari Järvelin, Tuomas Luukkonen, Jarkko Tirronen, Laura Jauhola 2019: Jatkuvan oppimisen rakenteet – kansainvälinen vertailu. A Study on Structures to support Continuous Learning – International Benchlearning. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2019. Valtioneuvoston kanslia, 26.2.2019.
Miten Suomen tärkeimmät korkean teknologian vertailumaat ovat edistäneet jatkuvaa oppimista tai pyrkineet poistamaan sen esteitä? Mitä muiden maiden malleista voitaisiin soveltaa suomalaisessa työelämässä?
Työn murroksen myötä jatkuvan oppimisen merkitys kasvaa, sillä työelämässä pysyminen edellyttää osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Owal Group on selvittänyt valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta, miten yhteiskunnan rakenteiden tulisi tukea jatkuvaa oppimista. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää TEAS-hankkeen tuloksista keskustelutilaisuuden.
Jatkuvaa oppimista käsittelevä selvitys tarkastelee Suomen keskeisten, korkean teknologian verrokkimaiden keinoja reagoida työn murrokseen sekä tapoja kehittää jatkuvan oppimisen rakenteita. Raportin mukaan jatkuvaa oppimista on muissa maissa edistetty muun muassa laatimalla yhteisiä toimenpideohjelmia, uudistamalla koulutus- ja opetustarjontaa sekä kokeilemalla yksilöön kohdistuvia rahoituskannusteita, kuten koulutusseteleitä.
Selvityksessä kuvataan Tanskan, Irlannin, Etelä-Korean, Alankomaiden ja Singaporen keinoja tukea jatkuvaa oppimista. Selvityksessä ei arvioida Suomen jatkuvaa oppimista tukevia rakenteita ja menettelyjä. Selvityksen tulokset perustuvat kirjallisuuskatsaukseen, kotimaisten ja kansainvälisten koulutuksen asiantuntijoiden haastatteluihin sekä asiantuntijatyöpajoihin. Useat maat ovat kehittäneet jatkuvan oppimisen monikanavaista rahoitusta sekä yksilön oppimismahdollisuuksien tukimuotoja erilaisia koulutustili- ja -setelimalleja hyödyntäen. Vertailun tulosten pohjalta esitettyjen suositusten mukaan myös Suomessa voisi olla hyödyllistä kokeilla vastaavia rahoitusmalleja vahvistaa yksilöön kohdistuvia rahoitusmalleja.
Raporttiin suora linkki: https://bit.ly/2H3Jaxj
Tilaisuus (2 t) katsottavissa YouTubessa: https://bit.ly/2ElcQTU
Lisätietoja: https://bit.ly/2T2Trkx
Tilaisuuden ohjelma
11.00 Tilaisuuden avaus
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen
11.15 Jatkuvan oppimisen kansainvälinen vertailu – selvityshankkeen tulokset
Senior partner Olli Oosi, Owal Group
11.45 Kommenttipuheenvuoro
Projektipäällikkö Raimo Vuorinen, Jyväskylän yliopisto
11.55 Kommenttipuheenvuoro
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA
12.00 Paneelikeskustelu
Anne Brunila, Hanken
Kirsi Heinivirta, OKM
Tapio Huttula, Sitra
Ida Mielityinen, Akava
Reetta Räty juontaa
13.00 Tilaisuuden päättäminen
Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille - Tutkijoiden havaintoja ja suosituksia lasten ja nuorten monipuolisen kehityksen, terveyden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien edistämiseksi
Kohti elinikäistä oppimista
Jatkuvan oppimisen kehittäminen
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-641-6
Tiivistelmä julkaisun sisällöstä: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161576
Selvitys jatkuvan oppimisen tuen kansainvälisistä esimerkeistä
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta: Selvitys jatkuvan oppimisen tuen kansainvälisistä esimerkeistä julkaistu
Kohti osaamisen aikaa
Julkaisu: https://bit.ly/2BTJlIk
Millä rahalla?
Selvitys: https://bit.ly/2TmWjbm
Ohjaamojen tuki – ammattilaisen apuna nuoren parhaaksi: Kokemuksia ja kehitysehdotuksia Etelä-Savosta
Ohjaamojen tuen loppujulkaisun pääset lukemaan suoraan verkosta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-011-1. Jos jaat julkaisua eteenpäin, käytäthän tätä pysyvää verkkolinkkiä. Näin voidaan seurata julkaisun lukijamäärää. Kirjat saadaan painosta toukokuun 2017 aikana.
Miettinen S., (2017). Ohjaamojen tuki – ammattilaisen apuna nuoren parhaaksi: Kokemuksia ja kehitysehdotuksia Etelä-Savosta. Miettinen S. (Ed)., Ohjaamojen tuki – ammattilaisen apuna nuoren parhaaksi. Kokemuksia ja kehitysehdotuksia Etelä-Savosta., In: Xamk Kehittää 5, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-952-344-011-1
Ilmestynyt Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015: 14
Liitteet:
Ohjauspalvelujen saatavuuden tiedoissa vielä tehtävää - nuorten ohjauspalvelut tunnetaan paremmin
Ohjauspalvelujen saatavuudesta ei tarkkaa tietoa, mutta nuorten ohjauspalvelut eniten kunnossa - lue lisää tutkimuksesta: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/45858
– Parhaiten tutkimukseen vastaajien mielestä toimii perus- ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen ohjaus. Eniten parannettavaa on työssä olevien aikuisten, vaikeasti työllistyvien aikuisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palveluissa, tutkimuksesta vastaava tutkimuskoordinaattori Sakari Saukkonen …tarkentaa.
Tulosten mukaan ELY-alueet ovat onnistuneet luomaan toimivia yhteistyöverkostoja ihmisten koko eliniän kestävän ohjauksen edistämiseksi. Verkostoissa on melko kattavasti mukana aluehallinnon, oppilaitosten sekä työ- ja elinkeinoviranomaisten edustajia. He ovat myös hyvin sitoutuneita ohjauspalvelujen kehittämiseen.
– Vaikka alueellisen koordinaation rakenteet ovat kehittyneet, on alueilla edelleen tekemistä ohjauspalvelujen kattavuuden ja saatavuuden arvioimisessa ja yhteisten voimavarojen koordinoidussa suuntaamisessa, Saukkonen summaa.
Ihmiset joutuvat muuttuvassa yhteiskunnassa tekemään elämänsä aikana yhä useampia koulutus- ja uravalintoja. Valintojensa tueksi he tarvitsevat tietoa ja ohjausta. ELY-keskukset ovat vuodesta 2012 alkaen koordinoineet alueidensa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. ELY-keskukset ovat edistyneet ohjauspalvelujen koordinoinnissa, mutta ELY-alueilla ei ole selvää käsitystä siitä miten palvelut tavoittavat kansalaiset.
Tällaisiin tuloksiin on tullut Jyväskylän yliopistossa toimiva Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus (Vokes) juuri julkistetussa raportissaan. Tutkimuksessa ohjauspalvelujen toimivuutta arvioivat 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueelle perustettua yhteistyöryhmää. Vokes selvittää opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta alueellisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen koordinointia. Nyt julkistetun ensimmäisen seurantatutkimuksen aineisto on kerätty 2014–2015.
– Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja antavat oppilaitokset, työ- ja elinkeinoviranomaiset sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. ELY-keskusten koordinaatiovastuulla halutaan varmistaa, että kansalaisille on tarjolla laadukkaita ja helposti saatavilla olevia ohjauspalveluja eri elämänvaiheissa, valottaa tutkimuksesta vastaava tutkimuskoordinaattori Sakari Saukkonen.
Nuorten ohjauspalvelut kunnossa
Ohjauspalvelujen tuottajat ovat itsenäisiä, minkä vuoksi ELY-alueilla ei ole tarkkaa kokonaiskuvaa siitä, miten palvelut tavoittavat eri asiakasryhmät. Yhteistyöryhmien vastauksista käy kuitenkin ilmi, että nuorten osalta ohjauspalvelut ovat hyvin saatavilla, mutta aikuisten ohjauspalvelujen toimivuudesta ei ole selvää kokonaiskuvaa.
Anu Martikaisen teemaseminaarityö: Elinikäisen ohjauksen toimijat arviointia kehittämässä Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella
ELO-opas
Hyttinen-Lilja, Marianne & Heinikainen, Maarit (toim.) 2014: Joka itseensä uskoo, hän taitonsa tuplaa - ohjauksen ja tuen merkitys koulutuspolun avaamisessa.
Hyvän ohjauksen kriteerit ilmestyneet
http://www.oph.fi/download/158573_hyvan_ohjauksen_kriteerit.pdf
