Tokaluokan elämää: Kuukausikatsaukset

Toukokuu 2022

Toukokuussa ehdittiin mm. pyöräretkelle teatteriin, saatiin valmiiksi omat käsinuket ja eläinkirjat sekä hyvästeltiin lukukoirat kesäloman ajaksi. Kevätjuhlassa esitimme runoja kesälle! Viimeinen kokoontuminen luokkahuoneessa tapahtui, kun oppilaat saivat kevätrunonsa, korttinsa ja todistuksensa. Ihana yllätys oli toisaalle muuttaneen oppilaan kirje luokallemme ja jokaiselle oppilaalle osoitettu henkilökohtainen piirros.

Liitän toukokuun kuukausikatsaukseksi puheeni oppilaille todistusten jaossa:

4.6.2022

Rakkaat 2. luokan oppilaat sekä kaikki läheisenne.

On kokoonnuttu luokkaan viimeistä kertaa ennen kesälomaa. Kiitos kaikille paikalle saapuneille läheisille. Olemme viettäneet yhdessä jo toisen kauniin ja mukavan kouluvuoden. Miten paljon olemmekaan saaneet kokea yhdessä! Kun te oppilaat toisen kouluvuoden ensimmäisenä koulupäivänä seisoitte silkkikäytävän reunalla toivottamassa uusia ekaluokkalaisia tervetulleeksi, olitte jo itse varsin vakaita ja varmoja. Reippaasti lauloitte teille niin tuttua auringonkukkalaulua ja katselitte lempein ja ymmärtäväisin silmin uusia koulumme kuopuksia.

Avasimme oven uuteen luokkahuoneeseen, johon olin järjestänyt teistä jokaiselle oman mukavan istumapaikan pöydän ääreen. Siitä hetkestä lähtien olemme kartuttaneet yhteisten kokemusten aarrearkkua. Olette piirtäneet, kirjoittaneet ja laskeneet monet tarinat värikkäiksi kuviksi, sopiviksi sanoiksi ja notkeiksi numeroiksi. Olette uteliaina tutkineet ja oppineet, miten villalanka muuttuu käsinukeksi, vanha kertomus näytelmäksi ja miten luokkaa mitataan. Katselette kelloa aiempaa tutummin silmin. Olette kantaneet vastuuta huolehtimalla kotitehtävistänne ja varusteista retkipäivinä.

Kiitos kuuluu myös kotiväelle sujuvasta yhteistyöstä, varustamisesta, kotitehtäväavusta, kysymyksistä ja kuulumisista, kaverikyläilystä ja siitä että olette mahdollistaneet luokalle yhteistä puuhaa myös kesälomalle: yhteinen leiriviikko odottaa! Kun toivotamme vanhempainyheisöömme tervetulleeksi joukon yhdysluokan mukanaan tuomia uusia vanhempia uskallan toivoa, että kaikki sujuu tuolla laajemallakin porukalla aktiivisesti ja hyvällä yhteishengellä.

Rakkaat 2. luokan oppilaat, osaatte kuunnella ja keskittyä ahkeraan työhön. Osaatte vastata kysymyksiini ja kertoa ajatuksianne ja kuulumisianne kohteliaasti omalla vuorollanne. Osaatte innostua yhdessä ja ottaa kaikki mukaan. Osaatte olla ystävällisiä toinen toisillenne, iloita luokkakaverin ilon mukana ja lohduttaa surussa. Olen iloinen, että olette ottaneet koulussa ystäviksenne myös joukon nuorempia tovereita: 1. luokan oppilaat ovat tulleet teille yhteisillä tunneilla tutuiksi. Jokaisena koulupäivänä tuotte minulle onnellista lämpöä sydämeeni.

Yhdessä jatkamme koulutien astelua. Oikein kaunista ja leikkisää kesää teistä jokaiselle ja kaikille rakkaillenne! Kiitos yhteisestä kouluvuodesta.

Huhtikuu 2022

Huhtikuun käynnisti aprillipäivä! Opettajat koettivat jekuttaa oppilaita luulemaan, että koko Suomeen on tulossa koulupukupakko kaikille luokka-asteille ja vieläpä koulun henkilökunnallekin. Oppilaille oli valintalomake, jossa sai äänestää itselleen mieluisinta koulupukumallia muutamasta vaihtoehdosta. Nokkelaat oppilaat tekivät valintansa, vaikka aika epäileväisinä. Lisäksi järjestimme perjantaille reputtoman päivän koko koululle ja nähtävillä oli vaikka minkälaisia koulutavaran kuljetusvälineitä! Luokallamme kekseliäimmän ei-repun palkinnon veivät nukenvaunut.

Matematiikan jaksolla on tehty sukellus mittaamisen maailmaan. Matikkatontut tarvitsivat mittaamisapua luokkaan ja aloitimme vanhojen kehomittojen tutkimisen. ”Montako vaaksaa mahtuu yhteen kyynärään tai jalkaan”, tutkivat oppilaat. Entä montako syliä on luokan väliseinä laidasta laitaan?

Kehomittojen jälkeen on tutustuttu metriseen järjestelmään, sahattu puurimasta omat metrin mitat ja harjoiteltu pienillä vihkoviivottimilla senttimetrien mittaamista.

Pituuden jälkeen on arvioitu massaa pienissä ryhmissä. Kukin ryhmä sai neljä ulospäin samanlaista suljettua rasiaa ja pyrki järjestämään ne kevyemmästä painavampaan. Kun kurkistimme rasioihin, löysimme höyheniä, makaronia, hiekkaa ja kiven. Mittasimme vielä noiden rasioiden painon grammoina keittiövaa’alla ja merkitsimme tarkasti vihkon taulukkoon.

Tilavuuden mittaaminen tapahtui ensin luokassa välineisiin tutustuen. Mittasimme montako desilitran mitallista maitotölkkiin saisi mahtumaan? Entäpä yhden litran mittakannuun? Ulkona tutkimme montako litraa hiekkaa saa puolestaan ämpäriin mahtumaan. Oppilailta on sujunut vallan mainiosti parityö ja kolmen-neljän oppilaan pienryhmätyöskentely. Toiminnallisen tutkimisen tuloksia on kirjattu matematiikan vihkoon. Oppilaista erityisen hauskaa oli kokeilla välitunnin aluksi ”makaroni-pränkkiä”. Kuiva makaroni piilotetaan hampaiden väliin, halataan kaveria tai opea ja puraistaa makaroni rikki, niin että toinen säikähtää rutistaneensa pilailijan luut rutisemaan.

Matematiikan jaksolla osa oppitunnista on aina tarkoitettu rutiinilaskemiselle monisteisiin tai paperille. Nyt on kerrattu monin tavoin kertotauluja. On valittu omat kertotaululemmikit ja askarreltu niistä julisteet luokan seinälle. Kertotauluja on opeteltu ulkoa ja jokaisella opitulla kertotaululla on voinut lunastaa omalle kertotaululemmikille jonkin esineen väritettäväksi ja liimattavaksi julisteeseen. Kertotauluharjoittelun loppupuolella on alettu huomata, että juuri opituista kertotaulun tuloista on kummasti hyötyä, kun aloitellaan jakolaskua ja ne toimivat jaettavina. Yhteenlasku lukualueella 1-100 kulkee harjoittelussa myös rinnalla.

Äidinkielen tunneilla on nyt enimmäkseen harjoiteltu oman tekstin tuottamista eläinkirjaan. Alunperin vanhempain tarinan iduista on versonut kuusi erilaista Ystävien seikkailu -nimistä kuvakirjaa. Lukuharjoittelua on myös ollut lukuvartteina, lukukoiralle luettaessa, lukuläksyinä ja tähtitunneilla.

Käsitöissä muutama eläinkäsinukke on jo valmiina! Pääsiäisen ajan touhut toivat luokkaan mukavia pääsiäisperinteitä ja ihanaa vihreänä versovaa pääsiäisruohoa.

Huhtikuun loppupuolella on ehditty myös ensimmäiselle pyöräretkelle. Huhtikuun päättivät koko koulun yhteiset vappukarnevaalit isossa juhlasalissa. Naamiaisasuja oli moneen lähtöön ja kaikkein parhaimman puvun palkinnon voitti upea merirosvoasu meidän luokaltamme!



 

 

Maaliskuu 2022

Hiihtolomalta palattiin levänneinä koulutyön pariin!

Jatkoimme äidinkielen jaksolla. Oppilaista oli erityisen hauskaa harjoitella sanaluokkia siten, että jokaisen Puheenvirran rannan asukkaan kanssa olemme keksineet sanoja lappusille (Tarmo Verbisellä punaisia, Sulo Substantiivilla sinisiä ja Armas Adjektiivilla keltaisia lappuja) ja sitten sekoittaneet lappuset yhteiseen koriin. Kukin oppilas nostaa yhden lapun kutakin väriä ja rakentaa hassun virkkeen, kuten: ”Höpsö puutarhuri pomppii” tai ”ruttuinen kaniini ui”. Näitä lauseita kirjattiin omaan tekstausvihkoon kynät sauhuten hassujen mielikuvien viihdyttäessä meitä kaikkia.

Oppilaat ovat llisäksi aloittaneet vanhempainillassa kootuista tarinan siemenistä kasvattamaan omia eläinsatukirjoja: kirjan nimeksi sovitttiin oppilaiden keksimä ”Ystävien seikkailu”. Kirjaan on aluksi piirretty kunkin hahmon esittelyksi muotokuva ja oppilaat ovat alkaneet kiintyä eläinhahmoihin ja kehitellä niiden seikkailua eteenpäin suullisesti. Lisäksi lukukoiran seurasta on saatu nauttia iloisissa merkeissä useamman vierailun verran tässä kuussa. 

Luokallamme on myös kolmena aamuna ollut uintia uimahallilla ja siellä on osattu toimia jo tutulla rutiinilla. Oppilaat ovat saaneet kehuja kauniisti käytöstavoistaan ja edenneet uimaopetuksessa hienosti. Uimajakson jälkeen sairastuin itse ja olin pois koulutyöstä yhden viikon ajan. Tuolloin oppilaat toimivat sijaisen kanssa.

Pääsiäisen lähestyessä kevätaurinkokin on meille hymyillyt välitunnilla moneen otteeseen. Maaliskuun loppupuolella upotettiin sormia multaan luokassa ja laitettiin pientä vihreää alulle. Pääsiäistä ennakoiden on myös askarreltu ja maalattu.

Mukavaa koululaiselämää on tämä maaliskuukin elelty ja seuraavaksi siirrytäänkin matematiikan mittaamisjaksolle!

Helmikuu 2022

Helmikuuhun on mahtunut mukavia touhuja! Jaksolla olemme seikkailleet Äidinkielen maassa, Puheenvirran rannalla.

Puro ja Kaarna vaelsivat Puheenvirran rannalle ja tapasivat Sulo Substantiivin, Tarmo Verbisen ja Armas Adjektiivin.

Olen kuvaillut kuinka Tarmo Verbinen saa valmiiksi punaisen talonsa: sahaa, naulaa, paukuttaa, nostaa, työntää, maalaa, raahaa, muuraa, lämmittää... Tarmo on toimelias ja hyörii koko ajan jotakin puuhaa toimittamassa. Tarmo Verbisen lempikysymyskin on: mitä tekee? Sitä kysymällä hän kalastaa puheenvirrasta suosikkisanojaan, verbejä.

Sulo Substantiivi tavattiin seuraavaksi. Sulo on tarkka keräilijä, joka asuu korkeassa sinisessä tornissa. Sulon taloon mahtuu monta huonetta kaikenlaista tavaraa ja hän pitää tarkkaa kirjaa kokoelmistaan. Hopeasankaisten silmälasiensa takaa hän tiirailee varastohuoneittensa oivallista järjestystä ja listaa sanat kysymällä: mikä? Banaani, omena, nakki, peruna, hattu, sukka, lankakerä, leluauto, pulkka. Lajitellessaan esineitä, hän usein tutkailee niitä työpöytänsä ääressä. Joskus Sulon listaan pääsevät myös kaikki hänen tuttavansakin hänen kysyessään: kuka? Puro, Kaarna, Maija, Matti, Ronja, Matias.

Luokkakirjana luen Ronja Ryövärintytärtä. Aloitimme sen jo syksyllä, mutta nyt on kiritty tarinaa vähän tiuhempaa tahtia ja se tuntuu puhuttelevan oppilaita oikein hyvin! Ronjan ystävyyden ja vihollisuuden herättämien tunteiden kuvaaminen sopii hyvin 2. luokan tunnelmaan, jossa muutekin paljon pohdimme luonteenpiirteitä, samanlaisuutta ja erilaisuutta sekä tunteiden herättämää toimintaa. Luontokuvaus on myös Ronja-kirjan vahvuus: Matiaksenmetsä on todellinen metsäleikkien inspiraation lähde.

Eläintarinoiden hahmoja olemme maalanneet vesiväreillä: kettu, susi ja karhu on nyt saatu valmiiksi. Eläimiä on myös vilahdellut vaarin rukkasen sadussa, sagan om vanten! Kerroin sen oppilaille osittain ruotsiksi ja oppilaat näyttelivät tarinaa kertomuksen mukaisesti ykkösille koulun käsinukeilla. Nyt ensimmäinen kosketus nukketeatteriesiintymiseen on tehty ja vielä ehdimme dramatisoida muitakin eläintarinoita, kunhan omat eläinkäsinuket valmistuvat.

Tuplavokaaleja sekä kaksoiskonsonantteja on treenailtu ja herkistetty korvaa sille kirjoitetaanko, ”palo vai pallo”, ”kuko vai kukko” jne. Samoin vokaaliyhdistelmien kirjoittamista oikein päin: koulu, kauha, kiuas jne. Aiheeseen pääsimme Puron ja Kaarnan laskiaispullataikinan avulla: äidinkielen maassa pullataikinankin raaka-aineina oppilaat saivat tutkailla tavukortteja. Koska tähän sattui vielä eräs lyhyt etäkoulujakso, pidin esillä tietotekniikkaakin tavallista enemmän ja oppilaat saivat pyöritellä erilaisia oppimispelejä koulun pädien näytöiltä.

Helmikuun loppupuolella ennen hiihtolomaa tehtiin vielä retki Sininen pallo-lastenkonserttiin. Tuolloin oppilaat saivat kokea pandemia-ajan hellittäessä vähäsen kunnon luokkaretkitunnelmaa, paikallisbussilla matkustamista ja konserttisaliin asettumista. Juttelimme paljon eukäteen katselukokemuksesta ja yleisön roolista ja hienosti oppilailla meni! Pääsimme vielä lopuksi sattumalta jututtamaan ja kiittämään muusikko Tuomo Rannankaria henkilökohtaisesti. Oli mukava kokea yhdessä oman koulun 1.-3. luokkalaisten ja monen muun Seinäjoen koulun alkuopetuksen lapsen kanssa tällainen tapahtuma.

Joupiskalla urheilupäivä oli sitten mukava päätös kouluviikolle ennen hiihtolomaa.

Tammikuu 2022

Tammikuu on aamurunon mukaisesti ”punaposkinen, reipas, raikas iloinen”!

Joululomalta palasi levänneitä oppilaita ja saimme mukavan pehmeän laskun arkeen tekemällä kolme koulutyöpäivää ennen loppiaisen tuomia vapaapäiviä. Loppiaiseen liittyen kerroin vanhan kertomuksen kolmen kuninkaan matkasta tuomaan arvokkaita lahjoja joulun lapselle.

Aika-jaksoa on jatkettu tammikuisten viikkojen ajan vihkomuistiinpanojen, kelloharjoitusten ja monisteiden parissa.


Talvisessa luonnossa on viihdytty ulkoilemassa paitsi metsäretkien merkeissä, myös luistimilla ja suksilla! Talviurheilulajit ovat luokalle mieluisaa, yhteistä, ryhmäyttävää tekemistä. Luistelukentällä oltiin porukalla 1. ja 3. luokan kanssa, jolloin luisteluleikkeihin ja harjoituksiin saatiin isompi joukko oppilaita mukaan. Hiihtoladut Piirillä ovat kutsuneet meitä paitsi tiistaisilla liikuntatunneilla, myös aamuisin jaksotuntien lopuksi n. vartin happihyppelylle. Innokkaita sivakoijia luokallamme on! Tammikuun viimeisen maanantain retki tehtiin metsän sijaan suksilla virkeänä hiihtoletkana Piirin puutarhoissa. Tauolla hörpättiin teetä ja leikittiin yhden suksen hippaa tasapainon vahvistamiseksi!




Äidinkielen osalta olen kertonut kertomuksia eläimistä. Päähenkilö on useasti ollut punaturkkinen, viekas kettu, joka on onnistunut huijaamaan Metsolan isännältä mehevän kalansaaliin ja karhun jäädyttämään häntänsä avantoon. Lisäksi olen kertonut hiirestä, joka koetti räätälinä ommella kissalle vaatteita. Aamutoimissa lapset ovat lukeneet ääneen toisilleen niin ikään lyhyitä faabeleita. Lukuinto spontaanisti on korkealla ja eri taitotasoille eriytän eri tyyppistä luettavaa. Lukukoira Jonne Aaron oli tammikuussa odotettu vieras ja vierailuja on nyt sovittu koko kevätlukukaudelle muutaman viikon välisiksi keskiviikkoaamuiksi.

Kutkuttavan jännittävää oppilaista oli, kun otin heidät kaikki koulun varastolta hakemaan lainasuksia ja monoja hiihtojakson aluksi. Rakennus, jossa varastohuoneemme sijaitsevat, on koulun viereinen Piirin entisiin sairaalarakennuksiin kuuluva talo. Tukimme tilat turvallisiksi yhdessä ja annoin oppilaiden varustekartoituksen ajan kirmailla tyhjissä, hämärissä huoneissa. Among us -leikki syntyi koko luokan yhteiseksi iloksi noin vain! ”Tää vois olla meidän seuraava tavoite, että saadaan tulla tänne!” oppilaat unelmoivat.


Hauska arjen ilmiö oli yhdelle oppilaalle parin päivän ajan toteutettu etäkoulu. Koululla lähiopetuksessa olevista oppilaista videolla koulutyöhön osallistuva luokkakaveri oli tärkeä olla mukana monessa touhussa. Lisäksi tietoteknistä harjoitusta saatiin spontaanisti aikaiseksi. On tärkeää huomata, miten välineet mahdollistavat yhteydenpitoa.

Kuvataiteessa on maalattu vähän aiempaa vaiheikkaampia kuvataidetöitä: on ensin märkään paperiin maalattu tausta, joka kuivuttuaan sallii lisätä tarkemmat yksityiskohdat. Talvilajit ovat vähän napanneet aikaa käsitöiltä, mutta silmukka kerrallaan virkattu käsinukkekin kuroutuu kasaan. Nyt suurin osa on eläimen etukäpälissä.

Oppilaiden tähtitavoitteen täyttyminen tammikuun lopussa oli iloinen saavutus. Tähtiä on kerätty syksyltä joulun yli. Yhdelle oppitunnille oppilaat suunnittelivat säännöt keksimäänsä haamupiiloleikkiin, järjestelivät luokkahuoneen hämäräksi, lainasivat taskulampun ja riemuissaan leikkivät ”hylättyyn kouluun eksyvän seikkailijan haamupiilosta”. Lisäksi tavoitteeseen kuului, että teemme koulutyötä majassa, joten käsityötä tehtiin tuolla tunnilla mitä kummallisimmissa luokan sopukoissa. Oppilaiden riemu, sopuisa ja muita huomioiva yhdessä tekeminen ja itse sääntöjen muotoileminen ja kunnioittaminen lämmittävät opettajan sydäntä.



Tästä on mukava jatkaa helmikuulle!

Joulukuu 2021

Joulukuu on tuonut mukanaan vuodenajan mukaista kutkutusta: pienten tonttujen kurkistelua luokan nurkkiin ja piparin rousketta uimahallieväänä.


Viime vuonna vanhempainillassa piirtämänne joulukalenterikuvat olen taas kaivanut esille ja niitä on avattu ikkunaluukkuina yhtä kerrallaan. Hauska oli kuunnella sivusta, kun oppilaat pohtivat onko tämä tai tämä jo nähty ja kuinka varmoja olivat, ettei kaikkia ole ollut vielä viime vuonna (oli ne). Lisäksi on tehty muitakin adventin ajan aamutoimia: sytytetty kynttilöitä rauhallisin käsin ja oppilaat ovat saaneet kiinnittää luokan vuodenaikapöydän tähtitaivaalle oman tähtensä.

Oppilaat osaavat ihanasti vaalia juhlallista ja rauhallista aamutunnelmaa ja vuoroaamuin jokainen käy soittamassa kellopelillä aamusäveliä muiden kuunnellessa rauhassa. Kaikenlaiselle voimakkaamalle aamurytmille ja kuulumisryöpyille tämä joulukuu antaa vastapainoa, toisenlaista tunnelmaa. Koko luokan yhteiset työskentelytaidot ovat mainiolla mallilla monenlaiseen työhön, myös tämänkaltaiseen aamun aloitukseen.

Koulussamme on perinne, että toinen luokka valmistaa joulukertomuksen joulujuhlaan ja niinpä olemme aamuisin lukeneet näytelmämme käsikirjoituksena tuota perinteistä joulutarinaa Jeesus-lapsen syntymästä. Lukuharjoituksen lisäksi näytelmää on harjoiteltu iltapäivisin roolivaatteissa.

Joulukuuhun mahtuu koko koulun yhteisiä pysäh dyksiä joulurauhan äärelle. Joulukuun alun perjantaina nostimme Suomen lipun salkoon ja lauloimme Maamme-laulun heti aamutuimaan. Saman päivän aamutunnilla kokoonnuttiin kummioppilaiden kanssa askartelemaan Suomen lippuja, laulamaan ja leikkimään yhdessä. 1. ja 2. luokan kummit ovat nyt 5.-6. luokalla. Varsinainen itsenäisyyspäivä oli ansaittu lepopäivä koulutyöstä.

Joulukuun puolivälin maanantaina nautittiin 4. luokan Lucia-esityksestä kuunnellen kaunista laulua ja lausuntaa. Lopuksi Lucia ojentaa katsojille pipareita ja niitä rouskutellen käytiin vielä kelloharjoittelun kimppuun, joten sitäkään ei ole unohdettu. Joulukuun viimeisellä kouluviikolla oli koulun pajapäivät, jossa askarreltiin joululahjoja ja koristeita läheisille kunkin ”opettaja-tontun” pajassa.

Lukemista on harjoiteltu joulukuussa näytelmätekstin avulla ja kirjoittamista aika-vihon teksteissä. Kellonaikoja on harjoiteltu kääntelemällä itse askarrellun kellon viisareita ohjeen mukaan ja harjoitusmonisteilla. Digitaalikelloa ei ole vielä koulussa nostettu rinnalle, mutta se on nykyään usein jo valmiiksi oppilaille tutumpikin. Aikajakso jatkuu joululomalta palattaessa. Matematiikan laskurutiinitaitoja on ylläpidetty päässälaskumaistiaisina ja laskuarvoituksina siirtymätilanteissa.

1. luokan oppilaat ovat olleet muutamana päivänä vierailulla ja isossa ryhmässä on mm. opiskeltu äidinkieltä ”kirjoita kolme sanaa paperiisi ja suorita tonttujen temppukoulun esterata” – metodilla 1.-2. luokan luokkatilassa. Monta kierrosta mentiin!

Ja uiminen! Uimajakson osuminen aivan lukuvuoden loppuun on tuonut joulukuuhun myös kloorin tuoksun (monen oppilaan mielestä” ihana uimahaju!” :D) Uimista oli odotettu innolla ja hyvin se menikin. Peruspulikointi oli mieluista ja rohkeasti uskaltauduttiin roiskeisiin. Hyppytorniin asti uskaltsi myös jo muutama oppilas ja eräskin aivan vaikuttui omasta uskalluksestaan.

Altaan reunalle istuvalle opettajalle ihanimpia ovat ilohihkaisujen kuuntelut ja leveät hymyt ja naurunpyrskähtelyt. Se kuinka, ”menisinköhän mä tonne kolmoseen… ope, oisko sulla kännykkä? Voisitkohan sä soittaa mun äidille ja kysyä saisinko mä koittaa hypätä kolmosesta? No ehkä mä huomenna menisin...” muuttuu ”MÄ TEIN SEN!” voitonriemuisaksi hymyksi ja tuuletukseksi. Ja kuinka joku jo rohkeampi kaveri on koko ajan seissyt vierelle ja auttanut onnistumaan.

Reippain koululaistaidoin hoituivat pukuhuonehommat ja kävelymatkat. Ilomielin sain välittää oppilaille uimaopettajan kehut: taitavia, ohjeet kuuntelevia koululaisia!

Riemukkaat koulusynttärit ja yhden uuteen kotiin muuttaneen haikeansuloiset läksijäiset on myös vietetty.

Lopulta muutamat joulukuiset kouluviikot päätti yhteinen joulujuhla oikean teatterin lavalla esiintyen ja toisten esityksiä katsoen. Tästä on hyvä jäädä joululomalle.

Jouluateria nautittiin omassa luokassa, yhteisessä pöydässä.

 

Marraskuu 2021

Marraskuun alkupuolella askarreltiin lyhtyjä! Martinpäivänä 1. luokan oppilaat sitten toivat kaikkiin luokkiin valoa omilla pienillä lyhdyillään ja leipomaansa pehmoista martinpullaa jaettavaksi vieruskaverin kanssa. Kouluyhteisössä tällaiset eri luokka-asteilla tapahtuvat kunniatehtävät ovat odotettuja ja niitä on mukava muistella sitten omalta kohdalta taaksepäin, vaikka kuvia katsellen. ”Mekin teimme tuon kokonainen vuosi sitten…”

Alkukuusta oli taas oppilaiden yhteisten onnistumisten tähtitavoite täynnä ja pidimme kuuraisena aamuna Piirillä luvatun jalkapallotunnin.

Marraskuussa olen kertonut lisää pyhimyslegendoja ja juurikin Pyhän Martinuksen legenda muistutti oppilaita omastaan jakamisen ja lähimmäisenrakkauden teemoista.

Pyhä Nikolaus halusi jo nuorena poikana yllättää ympäristöään pienillä lahjoilla. Nikolaus on esi-isä eräälle tutulle ja pian ajankohtaiselle punanutulle, totesimme, kun piirsimme Nikolausta vetämässä lahjarattaitaan. Lisäksi aivan kuun lopussa olen kertonut joulun lapsen syntymästä ja olemme alkaneet työstää näytelmää joulujuhlaan tuosta perinteisestä joulukertomuksesta.

Lukukoira on vieraillut kolme kertaa marraskuussa! Viimeisellä kerralla piirsimme ohjaajalle ja koiralle kiitoskortin ja ohjaaja ehdotti, että jatkaisimme yhteistyötä vielä kevätlukukaudella. Koira kuulemma niin mielellään aina tulee kohti kouluamme. Mikäs sen mieluisampaa meille!

Matematiikan jaksolla on oltu monta marrasviikkoa ja kertotaulut on nyt kympin kertotauluun saakka saatu käsiteltyä. Nyt jatkamme lukurimpsujen ulkomuistiin painamista ja harjoittelemme, harjoittelemme ja harjoittelemme muuraten vankkaa perustaa matemaattiselle ajattelulle. Matematiikan jaksovihkojen lisäksi kullakin oppilaalla on oma laskukansio, jossa on rutiinilaskettavaa monisteina. Eriyttäminen ylös tai alaspäin on taitotason mukaisilla tehtävillä helppoa. Kymppipariruno on ollut ajattelun tukena, kun on laajennettu se muistuttamaan myös satapareista tai tuhatpareista. Laskiessa liikumme lukualueella 1-100.

Aikajakso käynnistyi! Ensin käsittelimme oppilaisiin itseensä liittyviä numeraaleja: omaa ikää, omaa syntymäaikaa, oman perheen jäsenten määrää, (ja heidän ikäänsä :D). Metsäretkellä aloimme jutella yhdestä vuodesta, vuodenajoista ja sanailimme yhdessä vuodenaikarunon. Luokassa kirsimme runon pääpiirteet vihkoon. On käsitelty kuukausia ja viikonpäivä. Kellon katsomisen harjoitteluun on edetty marraskuun lopussa ja askarreltu vihkoihin omat kellot, joiden viisareita voi kääntää. Aikaan liittyvää sanastoa on harjoiteltu myös aamutoimien ruotsinkielisissä lauluissa.

Joulumyyjäiset järjestettin marraskuun lopussa ja sinne askartelimme kaikenlaista pientä myytävää: lankatonttuja, pikkuisia lyhtyjä ja maalasimme kortteja. Myyntipöytämme hitti olivat suklaa-vaahtokarkkitikkarit! Adventtijuhlassa ensimmäisen luokan oppilaat kulkivat havuspiraalin polulla ja meidän odotettu tehtävämme oli soittaa huilukappale. Hyvin meni!

Lokakuu 2021

Lokakuussa aloitettiin matematiikan jakso! Jaksolla on opeteltu kertolaskun periaatetta ja joka aamu taputetaan kertotauluja rytmisinä ritirimpsuina, jotta ne jäisivät oppilaille hyvin mieleen. On palattu viime vuoden laskutapatonttujen luo ja todettu, että Kerttu Kertolla on aivan erityisen paljon eläinystäviä. Jokainen eläin tuo mukanaan jonkin kertotaulun, jonka piirrämme kuvaksi ja numeroiksi. Kertotaulujen hahmottamisen tukena ovat myös puiset ”kertokiekot”, joissa lankaa kiedotaan kunkin kertotaulun mukaiseen järjestykseen ja syntyy erilaisia kuvioita. Koetan etsiä seuraavaan kuukausikatsaukseen kuvan näistä!

Yhteen- ja vähennyslaskun rutiinilaskemista tehdään myös jokaisella tunnilla. Laskutarinoissa on erityisesti tutustuttu Herra Omenaiseen ja hänen tapaansa varastoida omenia yksittäin (ykköset), kymmenen omenan pusseina (kymmenet) ja kymmenen pussin säkkeinä (sadat). Herra Omenaisen varastosta on piirretty useampi kuva ja tällä tapaa luotu suhdetta lukujen paikkajärjestelmään. Olemme myös muovailleet pienet omenat mehiläisvahasta oikeisiin pusseihin ja koonneet kymppipusseista satasäkin konkreettisena esimerkkinä.

Äidinkielen osalta on käsitelty kertomusaineistossa Fransiskus Assisilaisen legendaa, kuinka huikentelevaisesta Frans-pojasta pikkuhiljaa kasvaa köyhimpien auttaja ja eläinten ystävä Fransiskus-pyhimys. Sitä olen kertonut jatkotarinana, on palautettu mieleen ja kerrottu omin sanoin sekä piirretty kuviksi.

Tähtitunteja on osalle oppilaita säännöllisesti perjantaisin, jolloin on harjaannutettu lukusujuvuttaa pienellä porukalla tai kahdestaan open kanssa. Oppilaiden ääneen lukemista on kuunnellut myös Jonne Aaron -lukukoira. Marraskuussa lukukoira vierailee vielä kolme kertaa.

Koulukuvauksessa valokuvaajan jutut naurattivat oppilaita ja saatiin kiva ryhmäkuva. Kuvaus tapahtui meidän luokkatilassa, joten olimme sen päivän yläkerran pikkuluokassa. Matematiikan ja äidinkielen hommat onnistuivat hyvin myös siellä.

Käsitöissä on virkattu käsinukkea kerros kerrokselta kärsivällisesti. Kun ollaan uuden taidon äärellä, on välillä mukava lepuuttaa hermoja myös siinä, mitä jo osaa hyvin ja osa oppilaista on innostunut lisätyönä sormineulomaan vielä lisää pötköä luokan yhteisen maton kierteisiin. Jättiläismattoa oppilaat suunnittelevat kahdeksanteen luokkaan mennessä.

Syysloma on tauottanut koulun väelle viikon pois koulutyöstä. Halloween-aika kutkuttaa lapsia ja tänäkin vuonna oppilaat halusivat yhden koulupäivän pitää naamiaisasuja. Niin vain sujui koulutyö Pikachulta, Kultaiselta luurangolta, Hopsilta, Pesukarhulta, Paholaiselta ja Velholta. Etäkoululaiselle kuvattiin tervehdysvideo!

Lokakuun päätti koululauantai, jolloin koulussa vietettiin Avoimia ovia ja luokkaamme saapui vierailijoita seuraamaan aamutoimia ja matematiikan oppituntia. Oppilaat eivät vierailijoita hätkähtäneet ja luokkamme vanhemmat käynnistivät upeasti varainhankintaa tulevia retkiä varten pitämällä kahvilaa.

Lyhtylaulut ovat jo virittäneet mieltämme marraskuun aikaan: varhain laskevaan hämärään, johon l yhtyjen valo sopii ihanasti tuikkimaan. Lyhtyjä varten pohjapaperi on jo maalattu!

Koulusynttäreillä sankari toivoi yhteiseksi puuhaksi lohikäärmeen luolan rakentamisen. Ruokailtiin luolalla! Kuvassa Herra Omenaisen tehtäviä. 

Syyskuu 2021

Kuukausikatsaus, 2. luokka

Syyskuussa olemme opiskelleet jaksona äidinkieltä: kaikki tekstausaakkoset eli suurten kirjainten pikkuserkut on nyt käyty järjestelmällisesti läpi ja harjoiteltu niiden piirtämistä oikein. Vihkotyönä on syntynyt aakkosvihko ja on otettu käyttöön ensimmäinen viivastovihko. Viivastovihossa on kolme raitaa kullakin rivillä, keltainen auringon kerros, punainen lämpimän tuvan kerros ja alin sininen joen kerros. Näiden avulla opetan hahmottamaan kirjaimen asettumista viivastolle, niiden korkeutta tai koukkuja jokeen asti.

Lisäksi on luettu eri taitotasoilla osana jaksotunteja. On tehty luetun ymmärtämistä harjoittavia tehtäviä tekstin ja kysymysten avulla ja luettu kunkin omaa kirjaa eteenpäin. Varhemmalla taitotasolla luetaan open kanssa tavuja ja kirjainäänteitä varsinaisella tunnilla ja tukitunnilla eli tähtitunnilla perjantaisin.

Lukukoira Jonne Aaron on käynyt meillä ensin tutustumiskäynnillä ohjaajansa Eevan kanssa ja sitten jo kerran kuuntelemassa oppilaiden lukemista vuorotellen. Toiminnallisesti on koottu paljon sanoja tavukorteista ja päivittäin harjaannutamme tavukorvaa taputtamalla ”sanojen rytmejä”.

Kertomusaineistossa kerroin alkukuusta edelleen eläinsatuja, mutta pääasiallinen legenda, johon olemme keskittyneet on Mikael-enkelistä ja Yrjö-ritarin lohikäärmetaistelusta kertova tarina. Siitä olemme työstäneet näytelmän ja esittäneet sen kuusi kertaa esioppilaille syystapahtumassa ja vielä kerran omaisille iltajuhlassa.

Näytelmä on ollut luokan upea, yhteinen ponnistus, jossa huomaan sydäntä lämmittävää toinen toisensa auttamista ja muistan kehua heitä siitä. Koskaan aiemmin ei koulussamme ole esitetty Mikael-kuvaelmaa näin monena erillisenä näytöksenä! Se on vaatinut kaikilta oppilailta rautaista keskittymistä.

Vanhempia sain koolle vanhempainiltaan ja yllätykseksi lapsilleen he piirsivät lohikäärme-emon munimat munat. Muovailu värikkäällä mehiläisvahalla oli myöhemmin luokassa pidetty harjoitus: munista kuoriutuvia lohikäärmeen poikasia emon luolaan on syntynyt varsinainen parvi. Lohikäärmeaihetta on käsitelty paljon, myös piirtämällä.

Mukava etappi oli oppilaiden yhteisten tavoitetähtien täyttyminen, kun teimme koko päivä pyöräretken ulkoruokailuineen. Retkellä kiipesimme korkealle näkötorniin, potkimme tekonurmella jalkapalloa ja keräsimme aimokuorman punaisia omenia Piirin puutarhoista.

Koulusynttäreitä on vietetty nyt jo neljälle kesällä 8 vuotta täyttäneelle oppilaalle ja aina ne ovat mieluinen ja jännittävä hetki kunkin sankarin asettua kavereiden huomion kohteeksi ja kultaisia lahjoja vastaanottamaan. Sisäjalkapallo on valittu yhteiseksi puuhaksi joka kerta.

Huilulaulujen repertuaaria on laajennettu ja yhteinen sointi kirkastuu kerta kerralta, kun joka aamu hieman harjoitellaan. Käsinuket on ensin suunniteltu kuvina paperille ja sitten aloitettu eri eläinten kärsivällinen virkkaaminen virkkuukoukuilla.

Harjoittelijamme on saanut ilouutisen: opiskelupaikan! Se kuitenkin tarkoittaa, että opiskelun käynnistyessä hän ei voi jatkaa kanssamme joululomaan saakka, kuten oli alunperin ajatus, vaan hyvästelimme hänet jo nyt syyskuun lopussa. Oppilaat piirsivät kukin hänelle kultaisen lahjan, josta arvelivat hänen pitävän ja hän piirsi lapsille kortin muistoksi. Mukavana aikana jää vierailu luokassa muistiimme.

Muilta osin koulun arki virtaa uomissaan lukujärjestyksen mukaisesti. Hanna-opettajan kanssa on oltu liikunnan, englannin ja uskonnon aiheiden parissa ja Suvin kanssa musiikin tunneilla. Yhdessä ykkösten kanssa käymme metsäretkellä maanantaisin ja ruska on aivan syyskuun loppua kohti värjännyt koko maiseman! Syksyisenä jatkuu koulupolun astelu kohti kolmatta koulukuukautta tokaluokkalaisena.

Elokuu 2021

Kuukausikatsaus, 2. luokka

 Elokuussa on palattu kouluun!

Lukuvuosi käynnistettiin (perinteeksi muodostuvan sateisella) lukuvuoden aloitusjuhlalla. Herkut maistuivat ja mukava oli toinen toistamme nähdä pisaroista huolimatta.

Se, että olimme nyt muuttaneet uuteen luokkahuoneeseen ilahdutti oppilaita kovasti ensimmäisinä varsinaisina koulupäivinä. Tänä vuonna työskentelemme vihkotyössä pöytien ääressä, mutta tarvittaessa huonekaluja liikutellaan toiminnallisempien leikkien tieltä pois ensimmäisellä luokalla omaksutulla tarmolla. Muutoinkin olen saanut ihastuksissani seurata, kuinka hienosti taidot, jotka ekalla esiteltiin on nyt otettu omiksi: järjestäjän tehtävät hoituvat noin vain, työvälineet tuntuvat tutuilta, huilut soivat jo opituin sävelin ja monessa tilanteessa oppilaat tietävät tismalleen, miten toimia, mitä heiltä odotetaan ja miten näyttää mallia uusille ensiluokkalaisille.

Matematiikka on ollut ensimmäinen reilun kolmiviikkoisen jaksomme sisältö ja olemme ahkerina palautelleet mieliimme numeroihin liittyviä asioita. Kakkosen ja nelosen kertotauluja on taputeltu joka aamu ulkomuistiin käsin ja jaloin. Vihkotyötä on tehty piirtäen kuviksi ja numeroiksi kertomiani laskutarinoita. Niiden avulla on kerrattu lukujen suhteita (suurempi, pienempi, yhtä suuri luku), kymppipareja ja laskustrategioita. Laskurutiinia on vahvistetty yhteen- ja vähennyslaskun osalta.

Pienessä porukassamme tätä sisältöä voi hyvin eriyttää kunkin taitotasolle sopivaksi. Konkreettisten laskukivien tai helmien käyttö on monelle vielä mieluisaa. Lukujonoja ja niiden luettelemisen sujuvuutta eteen- ja taaksepäin on harjoiteltu runsaasti. Luokan seinälle on luikerrellut satamato, joka syö niin ahkerasti numeroita, että sille on innokkaimpien toimesta kasvanut häntään jo luvut 101-120 aivan lasten omana lisäprojektina.

 Äidinkielen viikkotuntien osalta on keskitytty kertomusaineistoon: eläinsatuihin eli vanhoihin faabeleihin. Kettu, Karhu ja Susi ovat esillä myös vuodenaikapöydässä. Kerrottu tarina jälleenkerrotaan eli muistellaan ääneen omin sanoin suullisen ilmaisun ja johdonmukaisen kertomisen harjoituksena ja lopuksi sadusta piirretään kuva. Kuva suunnitellaan mielessä ennen kuin aloitetaan ja suunnitelma kuvaillaan sanoiksi ennen piirtämistä. Näin harjoitellaan kuvailevaa kertomista ja oman ajatuksen ilmaisua selkeästi. Taululta mallista kirjoitetaan isojen kirjainten lisäksi tekstauskirjaimia. (Äidinkielen jaksolla alamme sitten harjoitella niiden piirtämistä siististi aivan toden teolla.) Kaikki lorut ja runot tavutaputamme rytmissä, jotta tavukorva herkistyy ja sanojen jakaminen tarvittaessa alkaa tuntua luontevalta.

Käsitöissä on nyt aloitettu sormivirkkaamalla metrikaupalla nyöriä. Idealtaan yksinkertainen käsityö tarjoaa kaikille heti alkuun onnistumisen kokemusta. Nyöreistä kierrämme varmasti taas jotain koko luokan yhteistä, ihkaensimmäinen valmistunut pikkunyöri toimii jo luokkakirjamme Ronja Ryövärintyttären kirjanmerkkinä. Ekalla sormineulotuista pötköistä ommeltu matto ilahduttaa jokaista aamuamme luokan edessä.

Kultaisia tavoitetähtiä taululle kerätään kohti oppilaiden äänestämää tavoitetta: koko koulupäivää ulkona! Erityisesti ruokailun suunnittelu ulos hauskuutti oppilaita. Tähtiä karttuu, kun luokka yhdessä onnistuu.

Maalattu on jo kolmasti: ensimmäiset maalaukset päätyivät synttärikorttien pohjaksi, jotka ojennetaan sitten kullekin luokan lapselle vuorollaan, syksyn punaista hehkuu jo luokkamme seinällä ja tänään maalasimme vielä metsän, jossa satujen eläimet seikkailevat.

Tuttuja ruotsin loruja ja lauluja on makusteltu ennen ruokailuja taas suuhun maistumaan ja ruotsin kielellä on myös pelattu useampi ”nummer-bingo”! Englannin kieltä, liikuntaa ja uskontoa oppilaat ovat opiskelleet Hanna-opettajan ja musiikkia Suvi-opettajan kanssa. Ympäristötietomme toteutuu metsässä ja olemme ehtineet tutkia mm. sieniä, marjoja ja muita syksyisessä metsässä havaittuja lajeja.

Koulusynttäreitä on vietetty kesän lapsille jo kahdet, mieluisaksi puuhaksi koko luokalle on jo toistamiseen valittu sisäjalkapallo!

Lisäksi luokassamme on jo kahtena koulupäivänä ollut odotettu vieras. Aysegül-rouva on tarttunut toimeen auttaen lapsia lämpimällä ja innokkaalla otteella.

Syyskuun lopussa lisää kuulumisia!

 

 

 

 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä