Kuukausikatsaus, 2. luokka

Syyskuussa olemme opiskelleet jaksona äidinkieltä: kaikki tekstausaakkoset eli suurten kirjainten pikkuserkut on nyt käyty järjestelmällisesti läpi ja harjoiteltu niiden piirtämistä oikein. Vihkotyönä on syntynyt aakkosvihko ja on otettu käyttöön ensimmäinen viivastovihko. Viivastovihossa on kolme raitaa kullakin rivillä, keltainen auringon kerros, punainen lämpimän tuvan kerros ja alin sininen joen kerros. Näiden avulla opetan hahmottamaan kirjaimen asettumista viivastolle, niiden korkeutta tai koukkuja jokeen asti.

Lisäksi on luettu eri taitotasoilla osana jaksotunteja. On tehty luetun ymmärtämistä harjoittavia tehtäviä tekstin ja kysymysten avulla ja luettu kunkin omaa kirjaa eteenpäin. Varhemmalla taitotasolla luetaan open kanssa tavuja ja kirjainäänteitä varsinaisella tunnilla ja tukitunnilla eli tähtitunnilla perjantaisin.

Lukukoira Jonne Aaron on käynyt meillä ensin tutustumiskäynnillä ohjaajansa Eevan kanssa ja sitten jo kerran kuuntelemassa oppilaiden lukemista vuorotellen. Toiminnallisesti on koottu paljon sanoja tavukorteista ja päivittäin harjaannutamme tavukorvaa taputtamalla ”sanojen rytmejä”.

Kertomusaineistossa kerroin alkukuusta edelleen eläinsatuja, mutta pääasiallinen legenda, johon olemme keskittyneet on Mikael-enkelistä ja Yrjö-ritarin lohikäärmetaistelusta kertova tarina. Siitä olemme työstäneet näytelmän ja esittäneet sen kuusi kertaa esioppilaille syystapahtumassa ja vielä kerran omaisille iltajuhlassa.

Näytelmä on ollut luokan upea, yhteinen ponnistus, jossa huomaan sydäntä lämmittävää toinen toisensa auttamista ja muistan kehua heitä siitä. Koskaan aiemmin ei koulussamme ole esitetty Mikael-kuvaelmaa näin monena erillisenä näytöksenä! Se on vaatinut kaikilta oppilailta rautaista keskittymistä.

Vanhempia sain koolle vanhempainiltaan ja yllätykseksi lapsilleen he piirsivät lohikäärme-emon munimat munat. Muovailu värikkäällä mehiläisvahalla oli myöhemmin luokassa pidetty harjoitus: munista kuoriutuvia lohikäärmeen poikasia emon luolaan on syntynyt varsinainen parvi. Lohikäärmeaihetta on käsitelty paljon, myös piirtämällä.

Mukava etappi oli oppilaiden yhteisten tavoitetähtien täyttyminen, kun teimme koko päivä pyöräretken ulkoruokailuineen. Retkellä kiipesimme korkealle näkötorniin, potkimme tekonurmella jalkapalloa ja keräsimme aimokuorman punaisia omenia Piirin puutarhoista.

Koulusynttäreitä on vietetty nyt jo neljälle kesällä 8 vuotta täyttäneelle oppilaalle ja aina ne ovat mieluinen ja jännittävä hetki kunkin sankarin asettua kavereiden huomion kohteeksi ja kultaisia lahjoja vastaanottamaan. Sisäjalkapallo on valittu yhteiseksi puuhaksi joka kerta.

Huilulaulujen repertuaaria on laajennettu ja yhteinen sointi kirkastuu kerta kerralta, kun joka aamu hieman harjoitellaan. Käsinuket on ensin suunniteltu kuvina paperille ja sitten aloitettu eri eläinten kärsivällinen virkkaaminen virkkuukoukuilla.

Harjoittelijamme on saanut ilouutisen: opiskelupaikan! Se kuitenkin tarkoittaa, että opiskelun käynnistyessä hän ei voi jatkaa kanssamme joululomaan saakka, kuten oli alunperin ajatus, vaan hyvästelimme hänet jo nyt syyskuun lopussa. Oppilaat piirsivät kukin hänelle kultaisen lahjan, josta arvelivat hänen pitävän ja hän piirsi lapsille kortin muistoksi. Mukavana aikana jää vierailu luokassa muistiimme.

Muilta osin koulun arki virtaa uomissaan lukujärjestyksen mukaisesti. Hanna-opettajan kanssa on oltu liikunnan, englannin ja uskonnon aiheiden parissa ja Suvin kanssa musiikin tunneilla. Yhdessä ykkösten kanssa käymme metsäretkellä maanantaisin ja ruska on aivan syyskuun loppua kohti värjännyt koko maiseman! Syksyisenä jatkuu koulupolun astelu kohti kolmatta koulukuukautta tokaluokkalaisena.