Huhtikuun käynnisti aprillipäivä! Opettajat koettivat jekuttaa oppilaita luulemaan, että koko Suomeen on tulossa koulupukupakko kaikille luokka-asteille ja vieläpä koulun henkilökunnallekin. Oppilaille oli valintalomake, jossa sai äänestää itselleen mieluisinta koulupukumallia muutamasta vaihtoehdosta. Nokkelaat oppilaat tekivät valintansa, vaikka aika epäileväisinä. Lisäksi järjestimme perjantaille reputtoman päivän koko koululle ja nähtävillä oli vaikka minkälaisia koulutavaran kuljetusvälineitä! Luokallamme kekseliäimmän ei-repun palkinnon veivät nukenvaunut.

Matematiikan jaksolla on tehty sukellus mittaamisen maailmaan. Matikkatontut tarvitsivat mittaamisapua luokkaan ja aloitimme vanhojen kehomittojen tutkimisen. ”Montako vaaksaa mahtuu yhteen kyynärään tai jalkaan”, tutkivat oppilaat. Entä montako syliä on luokan väliseinä laidasta laitaan?

Kehomittojen jälkeen on tutustuttu metriseen järjestelmään, sahattu puurimasta omat metrin mitat ja harjoiteltu pienillä vihkoviivottimilla senttimetrien mittaamista.

Pituuden jälkeen on arvioitu massaa pienissä ryhmissä. Kukin ryhmä sai neljä ulospäin samanlaista suljettua rasiaa ja pyrki järjestämään ne kevyemmästä painavampaan. Kun kurkistimme rasioihin, löysimme höyheniä, makaronia, hiekkaa ja kiven. Mittasimme vielä noiden rasioiden painon grammoina keittiövaa’alla ja merkitsimme tarkasti vihkon taulukkoon.

Tilavuuden mittaaminen tapahtui ensin luokassa välineisiin tutustuen. Mittasimme montako desilitran mitallista maitotölkkiin saisi mahtumaan? Entäpä yhden litran mittakannuun? Ulkona tutkimme montako litraa hiekkaa saa puolestaan ämpäriin mahtumaan. Oppilailta on sujunut vallan mainiosti parityö ja kolmen-neljän oppilaan pienryhmätyöskentely. Toiminnallisen tutkimisen tuloksia on kirjattu matematiikan vihkoon. Oppilaista erityisen hauskaa oli kokeilla välitunnin aluksi ”makaroni-pränkkiä”. Kuiva makaroni piilotetaan hampaiden väliin, halataan kaveria tai opea ja puraistaa makaroni rikki, niin että toinen säikähtää rutistaneensa pilailijan luut rutisemaan.

Matematiikan jaksolla osa oppitunnista on aina tarkoitettu rutiinilaskemiselle monisteisiin tai paperille. Nyt on kerrattu monin tavoin kertotauluja. On valittu omat kertotaululemmikit ja askarreltu niistä julisteet luokan seinälle. Kertotauluja on opeteltu ulkoa ja jokaisella opitulla kertotaululla on voinut lunastaa omalle kertotaululemmikille jonkin esineen väritettäväksi ja liimattavaksi julisteeseen. Kertotauluharjoittelun loppupuolella on alettu huomata, että juuri opituista kertotaulun tuloista on kummasti hyötyä, kun aloitellaan jakolaskua ja ne toimivat jaettavina. Yhteenlasku lukualueella 1-100 kulkee harjoittelussa myös rinnalla.

Äidinkielen tunneilla on nyt enimmäkseen harjoiteltu oman tekstin tuottamista eläinkirjaan. Alunperin vanhempain tarinan iduista on versonut kuusi erilaista Ystävien seikkailu -nimistä kuvakirjaa. Lukuharjoittelua on myös ollut lukuvartteina, lukukoiralle luettaessa, lukuläksyinä ja tähtitunneilla.

Käsitöissä muutama eläinkäsinukke on jo valmiina! Pääsiäisen ajan touhut toivat luokkaan mukavia pääsiäisperinteitä ja ihanaa vihreänä versovaa pääsiäisruohoa.

Huhtikuun loppupuolella on ehditty myös ensimmäiselle pyöräretkelle. Huhtikuun päättivät koko koulun yhteiset vappukarnevaalit isossa juhlasalissa. Naamiaisasuja oli moneen lähtöön ja kaikkein parhaimman puvun palkinnon voitti upea merirosvoasu meidän luokaltamme!