Euroopan yhdentymiskehitys
Euroopan yhdentymisen eli integraation alku ja syyt
- nationalismi ja voimapolitiikka olivat aiheuttaneet kaksi maailmansotaa --> uudet sodat haluttiin välttää
- kylmä sota USA:n ja NL:n välillä ajoi länsi-Eurooppaa yhteen. Yhdysvaltain myöntämä Marshall-apu edisti Länsi-Euroopan talouden elpymistä ja eurooppalaisten valtioiden keskinäistä yhteistyötä.
--> Marshall-apua saavien maiden tuli itse päättää sen käytöstä, joten perustettiin taloudellinen yhteistyöjärjestö (OEEC 1948, nykyinen OECD 1961)
- erityisesti entiset vihollismaat Ranska ja Saksa piti saada lähentymään
- valtioilla oli erilaisia motiiveja yhteistyöhön
- Schumanin julistus
- Länsi-Euroopan puolustamista ja sotilaallista yhteistyötä varten perustettiin vuonna 1949 Pohjois-Atlantin puolustusliitto (Nato), johon liittyivät Yhdysvallat, Kanada ja kymmenen Länsi-Euroopan valtiota.
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY, 1951)
- yhtenä syynä sotiin oli luonnonvarat, erityisesti sotateollisuuden perusta eli hiili ja teräs
- EHTY perustettiin, jotta näitä luonnonvaroja hallittaisiin --> sotateollisuuden perusta yhteisessä hallinnassa --> ei sotia
- perustajat: Ranska, Länsi-Sakasa, Italia, Belgia, Alankomaat, Luxemburg
- USA tuki vahvasti
- IB jäi ulkopuolelle
- hiili ja teräs vapautettiin tulleista jäsenmaiden välillä sekä oman maan teollisuutta saanut suosia
- tuotannontekijöiden vapaa liikkuvuus --> vapaa kilpailu ja yhteismarkkinat
- pohja ylikansallisuudelle ja EU:lle
Euroopan talousyhteisö (EEC) 1957
- syntyi Rooman sopimuksella
- tarkoituksena edesauttaa maiden taloudellista yhteistyötä
- samat (6) perustajajäsenmaata kuin EHTY:ssä --> EHTY:n yhteistyö syveni entisestään
- luotiin yhdentymisen instituutiot sekä tavat neuvotella ja sopia yhdessä
- toiminta: mm. yhteismarkkinat, tullien poisto jäsenmaiden välillä, yhteinen kauppapolitiikka, yhteinen maatalouspolitiikka, työvoiman liikkuvuus
- suljettu ja suojattu kauppaliitto --> tullioikeus ulkorajoilla
Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) 1957
- perustettu Rooman sopimuksella
- tavoitteena ydinenergiaan liittyvä yhteistyö ja rauhanomainen energiantuotanto
- samat (6) perustajajäsenmaata kuin EHTY:ssä ja EEC:ssä
Euroopan yhteisö (EY) 1967
- sulauttamissopimuksella EHTY, EEC ja Euratom liitettiin yhteen
- taloudellinen yhteisö
- ylikansallisia päätöksiä
- yhteiset instituutiot
- yhteinen ulkopolitiikka
- ns. EU, mutta vain eri nimellä
- 1980-luvulta alkaen sisämarkkinoiden vahvistus ja neljä vapautta eli ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus.
- perustajajäsenet samat jäsenet, koska ei uusi liitto vaan edellisten liittojen uusi yhdistys
- uusia jäseniä:
* pohjoinen laajentuminen (1973): Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska.
* eteläinen laajentuminen: Kreikka (1981), Espanja ja Portugali (1986).
Maastrichtin sopimus ja Euroopan unioni
- allekirjoitettu 1992 ja astui voimaan 1993
- Euroopassa tapahtui suuria muutoksia (kylmän sodan päättyminen, NL:n hajoaminen ja Saksan yhdistyminen), joten yhteistyötä haluttiin syventää.
- muutti integraation taloudellisesta poliittiseksi
- Euroopan yhteisö muuttui Euroopan unioniksi
- ylikansallinen päätöksenteko ja valtioiden välinen yhteistyö
- EU:n kolme peruspilaria:
1. Euroopan yhteisöt: sisämarkkinat, neljä vapautta ja ylikansallinen päätöksenteko
2. yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa: rauhan edistäminen ja yksimieliset päätökset
3. oikeus- ja sisäasiat: poliisi- ja oikeusyhteistyö, maahanmuutto, rikollisuus
- Talous- ja rahaliitto (EMU) --> tavoitteena yhteinen raha
- loi EU-kansalaisuuden!
- Uusia jäseniä:
* EFTA-laajentuminen (1995): Suomi, Ruotsi ja Itävalta
* itälaajentuminen (2004-07): Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Viro, Latvia, Liettua, Malta, Kypros, Romania ja Bulgaria
* Kroatia (2013)
Lissabonin sopimus (2009)
- uudistussopimus, jonka tarkoituksena tehdä EU:sta entistä tehokkaampi, demokraattisempi ja yhtenäisempi toimija
- keskeisiä kohtia:
1. Unionin oikeushenkilöllisyys: EU:lla on nyt selkeä oikeushenkilöllisyys kansainvälisissä suhteissa, eli se voi esimerkiksi tehdä kansainvälisiä sopimuksia omissa nimissään.
2. Euroopan parlamentin roolin vahvistaminen: Parlamentilla on enemmän lainsäädäntövaltaa yhdessä neuvoston kanssa, erityisesti ns. yhteispäätöksessä (nykyisin tavallinen lainsäätämismenettely).
3. Äänestysjärjestelmän muutos neuvostossa: Käyttöönotettiin ns. kaksoisenemmistö, jossa päätökseen tarvitaan enemmistö jäsenvaltioista ja väestöstä, mikä tekee päätöksenteosta tasapainoisempaa.
4. Uusi EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja: Yhdistää ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisen ja komission varapuheenjohtajan tehtävät.
5. Perusoikeuskirja: Lissabonin sopimuksen myötä perusoikeuskirja sai oikeudellisesti sitovan aseman.
6. Kansallisten parlamenttien roolin lisääminen: Ne voivat tarkastella EU-lainsäädäntöehdotuksia ja tarvittaessa varoittaa, jos ehdotus loukkaa subsidiariteettiperiaatetta (eli päätöksen pitäisi tapahtua lähellä kansalaisia, ei EU-tasolla).
7. Mahdollisuus erota EU:sta: Sopimus selkeytti artiklassa 50, miten jäsenvaltio voi eroaa EU:sta (tätä kohtaa käytettiin esimerkiksi Brexitissä).
- nationalismi ja voimapolitiikka olivat aiheuttaneet kaksi maailmansotaa --> uudet sodat haluttiin välttää
- kylmä sota USA:n ja NL:n välillä ajoi länsi-Eurooppaa yhteen. Yhdysvaltain myöntämä Marshall-apu edisti Länsi-Euroopan talouden elpymistä ja eurooppalaisten valtioiden keskinäistä yhteistyötä.
--> Marshall-apua saavien maiden tuli itse päättää sen käytöstä, joten perustettiin taloudellinen yhteistyöjärjestö (OEEC 1948, nykyinen OECD 1961)
- erityisesti entiset vihollismaat Ranska ja Saksa piti saada lähentymään
- valtioilla oli erilaisia motiiveja yhteistyöhön
- Schumanin julistus
- Länsi-Euroopan puolustamista ja sotilaallista yhteistyötä varten perustettiin vuonna 1949 Pohjois-Atlantin puolustusliitto (Nato), johon liittyivät Yhdysvallat, Kanada ja kymmenen Länsi-Euroopan valtiota.
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY, 1951)
- yhtenä syynä sotiin oli luonnonvarat, erityisesti sotateollisuuden perusta eli hiili ja teräs
- EHTY perustettiin, jotta näitä luonnonvaroja hallittaisiin --> sotateollisuuden perusta yhteisessä hallinnassa --> ei sotia
- perustajat: Ranska, Länsi-Sakasa, Italia, Belgia, Alankomaat, Luxemburg
- USA tuki vahvasti
- IB jäi ulkopuolelle
- hiili ja teräs vapautettiin tulleista jäsenmaiden välillä sekä oman maan teollisuutta saanut suosia
- tuotannontekijöiden vapaa liikkuvuus --> vapaa kilpailu ja yhteismarkkinat
- pohja ylikansallisuudelle ja EU:lle
Euroopan talousyhteisö (EEC) 1957
- syntyi Rooman sopimuksella
- tarkoituksena edesauttaa maiden taloudellista yhteistyötä
- samat (6) perustajajäsenmaata kuin EHTY:ssä --> EHTY:n yhteistyö syveni entisestään
- luotiin yhdentymisen instituutiot sekä tavat neuvotella ja sopia yhdessä
- toiminta: mm. yhteismarkkinat, tullien poisto jäsenmaiden välillä, yhteinen kauppapolitiikka, yhteinen maatalouspolitiikka, työvoiman liikkuvuus
- suljettu ja suojattu kauppaliitto --> tullioikeus ulkorajoilla
Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) 1957
- perustettu Rooman sopimuksella
- tavoitteena ydinenergiaan liittyvä yhteistyö ja rauhanomainen energiantuotanto
- samat (6) perustajajäsenmaata kuin EHTY:ssä ja EEC:ssä
Euroopan yhteisö (EY) 1967
- sulauttamissopimuksella EHTY, EEC ja Euratom liitettiin yhteen
- taloudellinen yhteisö
- ylikansallisia päätöksiä
- yhteiset instituutiot
- yhteinen ulkopolitiikka
- ns. EU, mutta vain eri nimellä
- 1980-luvulta alkaen sisämarkkinoiden vahvistus ja neljä vapautta eli ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus.
- perustajajäsenet samat jäsenet, koska ei uusi liitto vaan edellisten liittojen uusi yhdistys
- uusia jäseniä:
* pohjoinen laajentuminen (1973): Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska.
* eteläinen laajentuminen: Kreikka (1981), Espanja ja Portugali (1986).
Maastrichtin sopimus ja Euroopan unioni
- allekirjoitettu 1992 ja astui voimaan 1993
- Euroopassa tapahtui suuria muutoksia (kylmän sodan päättyminen, NL:n hajoaminen ja Saksan yhdistyminen), joten yhteistyötä haluttiin syventää.
- muutti integraation taloudellisesta poliittiseksi
- Euroopan yhteisö muuttui Euroopan unioniksi
- ylikansallinen päätöksenteko ja valtioiden välinen yhteistyö
- EU:n kolme peruspilaria:
1. Euroopan yhteisöt: sisämarkkinat, neljä vapautta ja ylikansallinen päätöksenteko
2. yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa: rauhan edistäminen ja yksimieliset päätökset
3. oikeus- ja sisäasiat: poliisi- ja oikeusyhteistyö, maahanmuutto, rikollisuus
- Talous- ja rahaliitto (EMU) --> tavoitteena yhteinen raha
- loi EU-kansalaisuuden!
- Uusia jäseniä:
* EFTA-laajentuminen (1995): Suomi, Ruotsi ja Itävalta
* itälaajentuminen (2004-07): Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Viro, Latvia, Liettua, Malta, Kypros, Romania ja Bulgaria
* Kroatia (2013)
Lissabonin sopimus (2009)
- uudistussopimus, jonka tarkoituksena tehdä EU:sta entistä tehokkaampi, demokraattisempi ja yhtenäisempi toimija
- keskeisiä kohtia:
1. Unionin oikeushenkilöllisyys: EU:lla on nyt selkeä oikeushenkilöllisyys kansainvälisissä suhteissa, eli se voi esimerkiksi tehdä kansainvälisiä sopimuksia omissa nimissään.
2. Euroopan parlamentin roolin vahvistaminen: Parlamentilla on enemmän lainsäädäntövaltaa yhdessä neuvoston kanssa, erityisesti ns. yhteispäätöksessä (nykyisin tavallinen lainsäätämismenettely).
3. Äänestysjärjestelmän muutos neuvostossa: Käyttöönotettiin ns. kaksoisenemmistö, jossa päätökseen tarvitaan enemmistö jäsenvaltioista ja väestöstä, mikä tekee päätöksenteosta tasapainoisempaa.
4. Uusi EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja: Yhdistää ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisen ja komission varapuheenjohtajan tehtävät.
5. Perusoikeuskirja: Lissabonin sopimuksen myötä perusoikeuskirja sai oikeudellisesti sitovan aseman.
6. Kansallisten parlamenttien roolin lisääminen: Ne voivat tarkastella EU-lainsäädäntöehdotuksia ja tarvittaessa varoittaa, jos ehdotus loukkaa subsidiariteettiperiaatetta (eli päätöksen pitäisi tapahtua lähellä kansalaisia, ei EU-tasolla).
7. Mahdollisuus erota EU:sta: Sopimus selkeytti artiklassa 50, miten jäsenvaltio voi eroaa EU:sta (tätä kohtaa käytettiin esimerkiksi Brexitissä).