Talouden perusasioita
Hyödykkeet
- Ihmisten tarpeet ovat talouden perusta. Osa tarpeista on fyysisiä, osa yhteiskunnallisia.
* fyysiset tarpeet: liittyvät hengissä säilymiseen
* yhteiskunnalliset tarpeet: esim. kokemus arvostuksesta
- hyödyke: tavara tai palvelu, joka tyydyttää ihmisen tarpeita ja on hyödyksi kuluttajalle. Yleisesti jaotellaan:
1. kulutushyödyke: hyödyke, joka on valmistettu kulutukseen (jaetaan kerta- (ruoka), puolikesto- (paita) ja kestokulutushyödykkeisiin (auto).
2. tuotantohyödyke: eli investointihyödyke on hyödyke, jonka avulla tuotetaan kulutushyödykkeitä tai uusia tuotantohyödykkeitä, esim. raaka-aineet ja koneet.
- Aineettomilla hyödykkeillä tarkoitetaan palveluita.
- loppuhyödyke: hyödyke, joka on valmistettu raaka-aineista ja välituotteista sekä sen avulla ei enää valmisteta uusia hyödykkeitä.
- välihyödyke: hyödyke, jota käytetään jonkin toisen hyödykkeen tuottamiseen ja ovat usein puolivalmisteita.
* HUOM! välihyödykkeitä ei huomioida bkt:ssa.
Tuotannontekijät
- Tuotannontekijöitä tarvitaan hyödykkeiden valmistamiseen.
- Tuotannontekijöitä kutsutaan myös tuotantopanokseksi.
- Tuotannontekijöiden jaottelu:
1. pääoma --> jaetaan seuraaviin:
* reaalipääoma: koneita, laitteita, rakennuksia, teitä yms, joiden avulla tuotetaan uusia hyödykkeitä ja ne voidaan realisoida rahalliseksi omaisuudeksi
* finanssipääoma: raha, arvopaperit yms, joiden avulla voidaan ostaa tuotannontekijöitä.
* (osaaminen eli tietotaito: jakautuu inhimilliseksi ja sosiaaliseksi pääomaksi)
2. raaka-aineet
3. työvoima
- Tuotannontekijät eivät jakaannu tasaisesti ja valtiot joutuvat sen mukaan muuttamaan tuotantoaan.
Talouskasvu
= hyödykkeitä tuotetaan enemmän kuin aikaisemmin.
- Yleisesti hyväksytty päämäärä etenkin teollistuneiden maiden keskuudessa.
- Talouskasvu mm. nostaa ihmisten elintasoa, tuottaa yrityksille voittoa sekä kasvattaa valtion ja kuntien verotuloja.
--> valtioiden on pyrittävä jatkuvaan talouskasvuun
--> talouskasvu pitää julkiset menot tasaisena sekä mahdollistaa hyvinvointivaltioiden ylläpidon
--> talouskasvun hidastuminen pakottaa säästöihin (esim. tinkiminen terveydenhuollosta ja koulutuksesta)
- Talouskasvulla on etuja yksilöille, kotitalouksille, yrityksille, julkiselle taloudelle ja yhteiskunnalle.
- Talouskasvu kuluttaa maapallon luonnonvaroja ja aiheuttaa päästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta.
* Vaikutuksia yritetään lieventää sekä yhdistää talouskasvun ja ympäristön edut mm. eri säännöillä ja ohjelmilla (esim. EU:n Green Deal) sekä kierto- ja jakamistaloudella.
Tuottavuus
= tuotannon tehokkuudesta kertova käsite: tuottavuuden kasvu tarkoittaa, että samalla panoksella saadaan valmistettua aiempaa enemmän hyödykkeitä.
- Parantunut tuottavuus mm:
--> johtaa talouskasvuun
--> syntyy lisätuloja tai lisäarvoa
--> parantaa yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä
--> luo mahdollisuuden nostattaa palkkoja
--> kasvattaa verotuloja
- Tuottavuuden yksi osa-alue on työn tuottavuus eli se, kuinka paljon työntekijä kykenee valmistamaan hyödykkeitä tietyssä ajassa.
- Tuottavuuden kasvu ei tarkoita pelkästään hyödykkeiden määrän kasvua vaan myös laadun paranemista.
- Tuottavuuden paranemien lisää yrityksen kannattavuutta.
- Keinoja lisätä tuottavuutta, esim:
1. investoinnit: tuotannon koneellistaminen/automatisoiminen tai entistä tehokkaammat koneet
2. innovaatiot: uudet keksinnöt yms
3. työn uudelleenjärjestely ja työntekijöiden kehittäminen
4. työntekijöiden motivointi
5. työntekijöiden määrän vähentäminen ja työnkuvan uudelleenorganisointi
6. työhyvinvointiin panostaminen
7. työntekijöiden määrän lisääminen/ työn määrän lisääminen
Kansantalous
- Ihmisten tarpeet ovat talouden perusta. Osa tarpeista on fyysisiä, osa yhteiskunnallisia.
* fyysiset tarpeet: liittyvät hengissä säilymiseen
* yhteiskunnalliset tarpeet: esim. kokemus arvostuksesta
- hyödyke: tavara tai palvelu, joka tyydyttää ihmisen tarpeita ja on hyödyksi kuluttajalle. Yleisesti jaotellaan:
1. kulutushyödyke: hyödyke, joka on valmistettu kulutukseen (jaetaan kerta- (ruoka), puolikesto- (paita) ja kestokulutushyödykkeisiin (auto).
2. tuotantohyödyke: eli investointihyödyke on hyödyke, jonka avulla tuotetaan kulutushyödykkeitä tai uusia tuotantohyödykkeitä, esim. raaka-aineet ja koneet.
- Aineettomilla hyödykkeillä tarkoitetaan palveluita.
- loppuhyödyke: hyödyke, joka on valmistettu raaka-aineista ja välituotteista sekä sen avulla ei enää valmisteta uusia hyödykkeitä.
- välihyödyke: hyödyke, jota käytetään jonkin toisen hyödykkeen tuottamiseen ja ovat usein puolivalmisteita.
* HUOM! välihyödykkeitä ei huomioida bkt:ssa.
Tuotannontekijät
- Tuotannontekijöitä tarvitaan hyödykkeiden valmistamiseen.
- Tuotannontekijöitä kutsutaan myös tuotantopanokseksi.
- Tuotannontekijöiden jaottelu:
1. pääoma --> jaetaan seuraaviin:
* reaalipääoma: koneita, laitteita, rakennuksia, teitä yms, joiden avulla tuotetaan uusia hyödykkeitä ja ne voidaan realisoida rahalliseksi omaisuudeksi
* finanssipääoma: raha, arvopaperit yms, joiden avulla voidaan ostaa tuotannontekijöitä.
* (osaaminen eli tietotaito: jakautuu inhimilliseksi ja sosiaaliseksi pääomaksi)
2. raaka-aineet
3. työvoima
- Tuotannontekijät eivät jakaannu tasaisesti ja valtiot joutuvat sen mukaan muuttamaan tuotantoaan.
Talouskasvu
= hyödykkeitä tuotetaan enemmän kuin aikaisemmin.
- Yleisesti hyväksytty päämäärä etenkin teollistuneiden maiden keskuudessa.
- Talouskasvu mm. nostaa ihmisten elintasoa, tuottaa yrityksille voittoa sekä kasvattaa valtion ja kuntien verotuloja.
--> valtioiden on pyrittävä jatkuvaan talouskasvuun
--> talouskasvu pitää julkiset menot tasaisena sekä mahdollistaa hyvinvointivaltioiden ylläpidon
--> talouskasvun hidastuminen pakottaa säästöihin (esim. tinkiminen terveydenhuollosta ja koulutuksesta)
- Talouskasvulla on etuja yksilöille, kotitalouksille, yrityksille, julkiselle taloudelle ja yhteiskunnalle.
- Talouskasvu kuluttaa maapallon luonnonvaroja ja aiheuttaa päästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta.
* Vaikutuksia yritetään lieventää sekä yhdistää talouskasvun ja ympäristön edut mm. eri säännöillä ja ohjelmilla (esim. EU:n Green Deal) sekä kierto- ja jakamistaloudella.
Tuottavuus
= tuotannon tehokkuudesta kertova käsite: tuottavuuden kasvu tarkoittaa, että samalla panoksella saadaan valmistettua aiempaa enemmän hyödykkeitä.
- Parantunut tuottavuus mm:
--> johtaa talouskasvuun
--> syntyy lisätuloja tai lisäarvoa
--> parantaa yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä
--> luo mahdollisuuden nostattaa palkkoja
--> kasvattaa verotuloja
- Tuottavuuden yksi osa-alue on työn tuottavuus eli se, kuinka paljon työntekijä kykenee valmistamaan hyödykkeitä tietyssä ajassa.
- Tuottavuuden kasvu ei tarkoita pelkästään hyödykkeiden määrän kasvua vaan myös laadun paranemista.
- Tuottavuuden paranemien lisää yrityksen kannattavuutta.
- Keinoja lisätä tuottavuutta, esim:
1. investoinnit: tuotannon koneellistaminen/automatisoiminen tai entistä tehokkaammat koneet
2. innovaatiot: uudet keksinnöt yms
3. työn uudelleenjärjestely ja työntekijöiden kehittäminen
4. työntekijöiden motivointi
5. työntekijöiden määrän vähentäminen ja työnkuvan uudelleenorganisointi
6. työhyvinvointiin panostaminen
7. työntekijöiden määrän lisääminen/ työn määrän lisääminen
Kansantalous
-
Kansantalous tarkoittaa yhden maan taloutta. Kansantalouden kiertokulkumalli kuvaa rahaa kiertoa kansantalouden eri osien välillä.
-
Kerrannaisvaikutus tarkoittaa sitä vaikutusta, jonka jokin talouden muutos aiheuttaa koko kansantaloudelle. Esimerkiksi työttömyyden pieneneminen lisää kuluttamista.
-
Kansantalouden kehitystä yritetään jatkuvasti ennustaa, jotta siihen voitaisiin vaikuttaa halutulla tavalla. Ennustamisessa käytetään tiettyjä mittareita.
-
Huoltotase kuvaa kansantalouden kokonaistarjontaa ja kokonaiskysyntää. Kokonaistarjonta muodostuu tuonnista ja kotimaisesta tuotannosta, jota mitataan bruttokansantuotteella. Kokonaiskysyntä koostuu kotimaisesta kulutuksesta, investoinneista ja viennistä.
-
Bruttokansantuote mittaa kokonaistuotantoa. Se kertoo vain tuotannon määrän, ei esimerkiksi sen laatua, ympäristövaikutuksia tai sitä, voivatko ihmiset kansantaloudessa hyvin.
- muita talouskasvua kuvaavia mittareita esim: aidon kehityksen indeksi (GPI), inhimillisen kehityksen indeksi (HDI), gini-indeksi ja onnellisuuskerroin (HPI)