Suomen ja Euroopan unionin suhteet muihin maailman globaaleihin valtakeskuksiin
* Suomi on täysivaltainen EU-jäsen ja mukana päätöksenteossa kaikilla tasoilla.
* Suomea pidetään luotettavana ja rakentavana jäsenenä sekä oli ennen liittymistä toivottu jäsen EU:hun.
* Suomella edustaja kaikissa EU:n toimielimissä.
* Suomi osa euroaluetta (EMU) --> euro käytössä.
* Suomi osa Schengen-aluetta --> vapaa liikkuvuus ilman rajatarkastuksia Schengen alueen sisällä
* Suomi kuuluu myös mm. pankkiunioniin, Dublin-järjestelmään ja erilaisiin yhteisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin sopimuksiin.
* Suomi tekee tiivistä yhteistyötä EU:ssa erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.
* Suomi korostaa EU:ssa mm. oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa, ihmisoikeuksia, sääntöihin perustuvaa päätöksentekoa sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa.
* Jäsenyyden hyötyjä Suomelle mm:
- sisämarkkinat tukevat vientiä ja taloutta
- EU-rahoitusta mm. tutkimukseen, aluekehitykseen ja maatalouteen
- yhteinen vaikutusvalta globaalisti
* Suomen jäsenyyden hyötyjä EU:lle mm:
- Suomi on EU:ssa nettomaksaja
- Suomi tukee EU:n arvoja ja näyttää esimerkkiä
- Suomi on rakentava jäsen, joka noudattaa sääntöjä ja yhteistä päätöksentekoa
- Suomen geopoliittinen sijainti ja pitkä Venäjän kanssa yhteinen raja vahvistaa EU:n pohjoista ulottuvuutta
- Suomi tarjoaa monenlaista asiantuntemusta ja osaamista
* Suhtautuminen Suomessa EU:hun:
- EU nähdään vakauden ja turvallisuuden lähteenä
- sisämarkkinat ja euro tukevat taloutta ja vientiä
- vahvistaa Suomen asemaa globaalisti
- EU koetaan joskus puuttuvan liikaa kansalliseen päätöksentekoon
- EU-päätökset nähdään byrokraattisena ja hitaana
- EU:n kustannuksia Suomelle kritisoidaan
- EU:n yhteisvastuu jakaa mielipiteitä
- kaikki EU:n päätökset eivät sovi Suomen erityisolosuhteisiin
* Mitä kritiikkiä Suomi on saanut EU:lta mm.?
- kritiikki on kohdistunut lähinnä yksittäisiin politiikkaratkaisuihin, ei arvojen rikkomiseen!
- julkisen talouden kestävyysvaje ja velkaantuminen sekä tarve rakenteellisiin uudistuksiin
- metsien hakkuumäärät suhteessa EU:n ilmastotavoitteisiin sekä hiilinielujen heikkeneminen
- huomautuksia direktiivien myöhäisestä tai puutteellisesta toimeenpanosta
Suomen ja EU:n suhteet Yhdysvaltoihin
* EU ja USA
- USA EU:n tärkein kumppani
- USA on suurin EU:n yhdentymisen tukija
- kumpaakin yhteen sitoo Nato, yhteiset arvot sekä yhteinen huoli esim. terrorismista
- yhteistyöstä käytetään nimitystä transatlanttinen yhteistyö
- USA on yksi EU:n tärkein kauppakumppani ja osapuolet toistensa suurimpia tukijoita
- kiistoja mm. ulkopolitiikasta, oman kauppa-alueen suojelusta...
- suhteisiin on vaikuttanut vahvasti myös Yhdysvalloissa vallassa oleva presidentti
- yhteistyötä lisäksi mm. kriisinhallinnassa, ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä kyber- ja hybriditurvallisuudessa
- EU pyrkii olemaan itsenäinen toimija, ei riippuvainen USA:sta
* Suomi ja USA
- suhteet perustuvat samanlaiseen arvopohjaan
- suhteet ovat tällä hetkellä tiiviimmät ja strategisesti merkittävämmät kuin koskaan --> Suomen Nato-jäsenyys ja kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus (DCA) tekivät maista virallisia liittolaisia
- laaja yhteistyö mm. turvallisuudessa, teknologiassa ja tieteessä
- USA on Suomen tärkein kauppakumppani
- yhteistä puolustusyhteistyötä, sotaharjoituksia ja asehankintoja
- Suomi tekee yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n ja Naton kautta
- varsinainen kauppapolitiikka ja kauppaan liittyvät sopimukset valtiotasolla ovat EU:n vastuulla
Suomen ja EU:n suhteet Venäjään
* EU ja Venäjä
- Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto oli kylmän sodan aikana käytännössä Euroopan unionin vastustaja. Venäjä kokee unionin kilpailijaksi, joka laajentuu sen vanhoille vaikutusalueille.
- Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022 EU:n ja Venäjän välit olivat asialliset, vaikka Krimin valtaus 2014 niitä kiristikin. Unioni kehitti suhteitaan Venäjään sekä entisiin neuvostotasavaltoihin erityissopimusten avulla. Unionin ja Venäjän yhteisiä intressejä olivat yhteiskunnan vakaus, energia ja Euroopan kilpailukyky. Niitä yhdistäviä uhkia olivat rikollisuus, ihmiskauppa, laiton maahanmuutto ja terrorismi.
- EU:n ja Venäjän suhteet ovat tällä hetkellä historiallisen kireät ja käytännössä katkenneet Venäjän vuonna 2022 aloittaman hyökkäyssodan vuoksi Ukrainassa.
- EU on asettanut Venäjälle laajoja taloudellisia ja diplomaattisia pakotteita, rajoittanut energiakauppaa ja pyrkinyt irtautumaan venäläisestä energiasta.
- suhteet perustuvat pakotepolitiikaan ja turvallisuuspoliittiseen vastakkainasetteluun
- EU on pyrkinut vähentämään energiariippuvuuttaan Venäjästä
* Suomi ja Venäjä
- aikaisemmin suhteet perustuivat naapuruuteen ja sopimuksiin
- Suomen ja Venäjän välit ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen viileät ja kireät, ja ne ovat heikentyneet merkittävästi vuoden 2022 jälkeen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa,.
- Suomen Nato-jäsenyys sekä itärajan sulkeminen ovat ajaneet maiden väliset suhteet minimiin.
- Yhteistyö on rajattua, ja Venäjä on luokitellut Suomen epäystävälliseksi valtioksi.- Japani ja Etelä-Korea ovat EU:n luotettavia liittolaisia kaupassa ja teknologiayhteistyössä.
- EU on neuvotellut vapaan kaupan sopimuksia monien Aasian maiden kanssa (esim. Japani, Singapore, Vietnam).
- Turvallisuusyhteistyö painottuu alueelliseen vakauteen, meriturvallisuuteen ja ilmastonmuutokseen.
- EU pyrkii tasapainoiseen politiikkaan: vahvistaa yhteistyötä, mutta varautuu Kiinan kasvavaan vaikutusvaltaan.
- Unionin tärkein yhteistyömuoto Aasiassa on ollut yhteistyö Kaakkois-Aasian maiden (ASEAn) kanssa. Nykyisin yhteistyö on laajentunut ja muuttunut ASEM-toiminnaksi (Asia–Europe Meeting). Sen tavoitteena on antaa valtioiden päämiehille mahdollisuus avoimeen keskusteluun.
* Suomi ja Aasia
- Suomen suhteet Aasian maihin ovat aktiivisia, talouspainotteisia ja strategisesti tärkeitä, keskittyen kaupankäyntiin, teknologiaan sekä ympäristöyhteistyöhön.
- Kiina on merkittävä investointi- ja vientikohde suomalaisille yrityksille, mutta poliittiset suhteet ovat varovaisia.
- Japani, Etelä-Korea ja Singapore ovat strategisia yhteistyökumppaneita teknologiassa ja tutkimuksessa.
- Suomi ei harjoita sotilaallista yhteistyötä Aasian maiden kanssa samalla tavalla kuin Euroopan liittolaisten kanssa.
- Suomi osallistuu kuitenkin kansainvälisiin rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin Aasiassa YK:n ja EU:n kautta.
- Kauppasuhteet painottuvat teknologiaan, metsäteollisuuteen, kemikaaleihin ja energiaratkaisuihin.
- Suomi hyödyntää EU:n kauppasopimuksia, mutta tekee myös kahdenvälisiä investointihankkeita.
Suomen ja EU:n suhteet Afrikkaan
* EU ja Afrikan maat
- EU:n ja Afrikan maiden suhteet perustuvat pitkään yhteistyöhön kehityksen, kaupan ja turvallisuuden saralla.
- EU on monien Afrikan maiden suurin kehitysapu- ja kauppakumppani.
- EU tekee yhteistyötä Afrikan unionin kautta, tukien demokratiaa, ihmisoikeuksia ja rauhanprosesseja.
- EU pyrkii tasapainoiseen politiikkaan: tukea kehitystä ja vakautta, mutta myös edistää omaa turvallisuutta ja taloudellisia etuja.
- Välimeren unioni on EU:n ja 15 itäisen Välimeren ja Pohjois-Afrikan valtion yhteistyöjärjestö. Se koordinoi taloudellisia hankkeita, jotka luovat työpaikkoja ja talouskasvua Välimeren eteläisille alueille. Niiden avulla kehitetään esimerkiksi liikennettä, ympäristönsuojelua, uusiutuvaa energiaa ja muuta kestävää kehitystä.
- EU tukee Afrikan maiden hyvinvointia myös toivossa vähentää siirtolaisuutta
* Suomi ja Afrikan maat
- Suomi tekee Afrikan maiden kanssa pääasiassa kehitys- ja koulutusyhteistyötä.
- Suomi on aktiivinen humanitaarisen avun, rauhanturvaamisen ja kestävän kehityksen hankkeissa.
- Suomi keskittyy erityisesti koulutukseen, terveydenhuoltoon, demokratian vahvistamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
- Suomi harjoittaa kauppaa Afrikan kanssa, mutta määrällisesti se on pieni osa Suomen kokonaiskaupasta.
- Suomi hyödyntää EU:n kauppasopimuksia ja tekee myös kahdenvälisiä hankkeita afrikkalaisten yritysten kanssa.
- Suomi osallistuu Afrikassa rauhanturva-, kriisinhallinta- ja koulutusprojekteihin YK:n ja EU:n kautta.
- Suomi pyrkii tukemaan vakautta ilman sotilaallista läsnäoloa.