1. Terveyttä tutkimassa
Tutkimus
Tutkimus 1
Tutkimus 2
Tutkimus 3
Muistiinpanot
Tehtävät
Tee s.25 tehtävät 1, 2(Kouluterveyskysely ja Aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimus) ja 3c. Lisäksi lue alla oleva artikkeli ja pohdi, millaista empiirisen tutkimuksen lähestymistapaa tutkimuksessa on käytetty. Miksi? Pohdi ja perustele.
Tehtävien palautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kävely on helppo ja halpa tapa torjua sairauksia
Sanoma Pro
Jo puoli tuntia liikuntaa päivässä voi pitää kuoleman kauempana, iso tutkimus osoittaa – silti yhä harvempi suomalainen liikkuu
Puoli tuntia kävelyä osoittautui halvaksi ja tehokkaaksi tavaksi torjua sydäntauteja.
Kävely on helppo ja halpa tapa torjua sairauksia. (KUVA: Emilia Kangasluoma)
Päivi Repo HS
Julkaistu: 23.9.2017 16:04
Puoli tuntia liikuntaa viitenä päivänä viikossa. Näin toimimalla voi vähentää vaaraa kuolla tai sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, osoittaa toistaiseksi laajin aiheesta tehty tutkimus. Se ilmestyi juuri arvovaltaisessa lääketieteen lehdessä The Lancet.
Tutkimuksessa oli mukana 130 000 ihmistä 17 maasta. He täyttivät tutkimuksen alussa lomakkeen, jossa kyseltiin henkilökohtaisia tietoja kuten sukuhistoriaa ja verenpainetta. He myös kertoivat liikunnastaan tyypillisen viikon aikana.
Tutkittavia seurattiin noin kolmen vuoden välein. Seitsemän vuoden kuluttua tutkijat selvittivät sairastumisia sydän- ja verisuonitauteihin sekä kuolemia sydänkohtaukseen, aivoverenkierron häiriöön, sydämen vajaatoimintaan ja sepelvaltimotautiin.
Jo puolen tunnin kävely useimpina viikonpäivinä tuo selviä terveyshyötyjä, sanoo tutkimusta johtanut professori Scott Lear Simon Fraser -yliopistosta Kanadasta.
”Sydän- ja verisuonitauteja voi torjua myös syömällä vihanneksia ja hedelmiä. Ne voivat kuitenkin olla liian kalliita pienituloisille”, hän huomautti.
”Käveleminen taas on edullinen tapa ehkäistä sairauksia, ja tutkimuksemme tuotti vahvoja tuloksia sen hyödyistä.”
Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy, mutta ne ovat yleisiä myös kehittyvissä maissa. Jos maailman terveysjärjestön WHO:n liikuntasuositus toteutuisi, kuolemat vähenisivät 8 prosenttia ja 5 prosenttia sydän- ja verisuonitaudeista voitaisiin ehkäistä, tutkijat laskivat tulostensa perusteella.
Jos taas koko väestö olisi innokkaasti liikkuvia eli liikkuisi yli 750 minuuttia viikossa, joka kahdeksas kuolema vältettäisiin ja joka kymmenes sydän- ja verisuonisairaus jäisi syntymättä.
Liikunta voi olla joko vapaa-ajan liikuntaa tai hyötyliikuntaa kuten työmatkaliikuntaa tai kotiaskareita. Tutkimuksessa ilmeni, että eniten liikkuvat harrastivat myös hyötyliikuntaa, ja se voisi olla esimerkkinä muillekin. Vapaa-aika kun on rajallista ja siihen pitää mahtua paljon muutakin.
WHO suosittelee, että aikuiset liikkuvat hieman rasittavasti ainakin 150 minuuttia viikossa ja sen lisäksi tekevät lihaksia kuormittavia harjoituksia ainakin kaksi kertaa viikossa. Suositus ei ole toteutunut. Lähes neljäsosa maailman väestöstä ei saavuta tätä tavoitetta.
Suomalaisetkaan eivät ole erityisen ahkeria liikkujia. Runsas viidennes 20–54-vuotiaista ei harrasta lainkaan vapaa-ajan liikuntaa, osoittavat tänä vuonna Aikuisten terveys, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (ATH) tulokset.
55–74-vuotiaiden joukossa osuus on hieman pienempi, mutta yli 75-vuotiaista liikuntaa harrastamattomia on jo yli puolet.
Suuntaus näyttää olevan vähenevä. Aiemmat ATH-mittaukset tältä vuosikymmeneltä osoittavat, että liikuntaa harrastamattomien aikuisten määrä kasvoi koko maassa vuosi vuodelta. Vain Oulussa osuus väheni.
ATH-tutkimusta tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Se toistetaan vuosittain ja mukaan kutsutaan 10 000 yli 20-vuotiasta asukasta kerralla.
Helsingin Sanomat
Jo puoli tuntia liikuntaa päivässä voi pitää kuoleman kauempana, iso tutkimus osoittaa – silti yhä harvempi suomalainen liikkuu
Puoli tuntia kävelyä osoittautui halvaksi ja tehokkaaksi tavaksi torjua sydäntauteja.
Kävely on helppo ja halpa tapa torjua sairauksia. (KUVA: Emilia Kangasluoma)
Päivi Repo HS
Julkaistu: 23.9.2017 16:04
Puoli tuntia liikuntaa viitenä päivänä viikossa. Näin toimimalla voi vähentää vaaraa kuolla tai sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, osoittaa toistaiseksi laajin aiheesta tehty tutkimus. Se ilmestyi juuri arvovaltaisessa lääketieteen lehdessä The Lancet.
Tutkimuksessa oli mukana 130 000 ihmistä 17 maasta. He täyttivät tutkimuksen alussa lomakkeen, jossa kyseltiin henkilökohtaisia tietoja kuten sukuhistoriaa ja verenpainetta. He myös kertoivat liikunnastaan tyypillisen viikon aikana.
Tutkittavia seurattiin noin kolmen vuoden välein. Seitsemän vuoden kuluttua tutkijat selvittivät sairastumisia sydän- ja verisuonitauteihin sekä kuolemia sydänkohtaukseen, aivoverenkierron häiriöön, sydämen vajaatoimintaan ja sepelvaltimotautiin.
Jo puolen tunnin kävely useimpina viikonpäivinä tuo selviä terveyshyötyjä, sanoo tutkimusta johtanut professori Scott Lear Simon Fraser -yliopistosta Kanadasta.
”Sydän- ja verisuonitauteja voi torjua myös syömällä vihanneksia ja hedelmiä. Ne voivat kuitenkin olla liian kalliita pienituloisille”, hän huomautti.
”Käveleminen taas on edullinen tapa ehkäistä sairauksia, ja tutkimuksemme tuotti vahvoja tuloksia sen hyödyistä.”
Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy, mutta ne ovat yleisiä myös kehittyvissä maissa. Jos maailman terveysjärjestön WHO:n liikuntasuositus toteutuisi, kuolemat vähenisivät 8 prosenttia ja 5 prosenttia sydän- ja verisuonitaudeista voitaisiin ehkäistä, tutkijat laskivat tulostensa perusteella.
Jos taas koko väestö olisi innokkaasti liikkuvia eli liikkuisi yli 750 minuuttia viikossa, joka kahdeksas kuolema vältettäisiin ja joka kymmenes sydän- ja verisuonisairaus jäisi syntymättä.
Liikunta voi olla joko vapaa-ajan liikuntaa tai hyötyliikuntaa kuten työmatkaliikuntaa tai kotiaskareita. Tutkimuksessa ilmeni, että eniten liikkuvat harrastivat myös hyötyliikuntaa, ja se voisi olla esimerkkinä muillekin. Vapaa-aika kun on rajallista ja siihen pitää mahtua paljon muutakin.
WHO suosittelee, että aikuiset liikkuvat hieman rasittavasti ainakin 150 minuuttia viikossa ja sen lisäksi tekevät lihaksia kuormittavia harjoituksia ainakin kaksi kertaa viikossa. Suositus ei ole toteutunut. Lähes neljäsosa maailman väestöstä ei saavuta tätä tavoitetta.
Suomalaisetkaan eivät ole erityisen ahkeria liikkujia. Runsas viidennes 20–54-vuotiaista ei harrasta lainkaan vapaa-ajan liikuntaa, osoittavat tänä vuonna Aikuisten terveys, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (ATH) tulokset.
55–74-vuotiaiden joukossa osuus on hieman pienempi, mutta yli 75-vuotiaista liikuntaa harrastamattomia on jo yli puolet.
Suuntaus näyttää olevan vähenevä. Aiemmat ATH-mittaukset tältä vuosikymmeneltä osoittavat, että liikuntaa harrastamattomien aikuisten määrä kasvoi koko maassa vuosi vuodelta. Vain Oulussa osuus väheni.
ATH-tutkimusta tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Se toistetaan vuosittain ja mukaan kutsutaan 10 000 yli 20-vuotiasta asukasta kerralla.
Helsingin Sanomat