Kun lapsi on oppinut lukutaidon ja osaa lukea lauseita, aletaan harjoitella lukemisen sujuvuutta. Sujuvuuden harjoittelulla pyritään sekä nopeuttamaan lukemista, että vähentämään virheitä. Kun lukeminen on riittävän sujuvaa, pystyy lapsi keskittymään lukiessa tekstin ymmärtämiseen.

Milloin sujuvuus on valmis? Milloin lukemista ei tarvitse enää harjoitella?
Lukusujuvuutta aletaan harjoitella ensimmäisellä luokalla, mutta harjoittelua jatketaan läpi alakoulun. Lukutaito voi kehittyä harjoittelulla vielä aikuisenakin ja siksi tarvittaessa lukusujuvuutta harjoitellaan alakoulussa vielä kuudennella luokalla. Koulussa kolmannella ja neljännellä luokalla lukutaitoa aletaan käyttää muissa oppiaineissa oppimisen välineenä. Samalla kolmas ja neljäs luokka ovat tärkeitä vuosia harjoitella sujuvaa lukemista. 

Miten kotona voi tukea lapsen lukusujuvuutta ja lukutaitoa?
Lue lapselle, lue lapsen kanssa ja kuuntele, kun lapsi lukee. Tämä tarkoittaa, että lapselle kannattaa lukea iltasatuja ja kirjoja vielä vuosia sen jälkeen, kun hän on oppinut itse lukemaan. Kannattaa muistaa myös kirjaston äänikirjat ja esimerkiksi Yle Areenan lasten kuunnelmat sekä iltasadut. Lukekaa yhdessä ja keskustelkaa lukemastanne. Kannusta lasta etsimään itselleen mieluista luettavaa. Mikä tahansa lukeminen Aku Ankoista elokuvien tekstityksiin kehittää lukusujuvuutta, joten sen kannalta on tärkeintä lukea mitä tahansa.
Luetuta lapsella lukuläksyjä. Luokilla 1-2 on hyvä lukea lukuläksyä lähes päivittäin pieni hetki. Kun siirrytään tekstien lukemiseen, on lukuläksyä edelleen tärkeä lukea monta kertaa. Saman lyhyen tekstin lukeminen useampaan kertaan sujuvoittaa enemmän lapsen lukemista kuin pitkän tekstin lukeminen yhden kerran. Siksi lukuläksyä on tarkoitus lukea useamman kerran.

Pitääkö lapsen lukemista korjata?
Vastaus riippunee lapsesta ja tilanteesta. Kun luetaan läksyä, aikuinen voi kehottaa lasta lukemaan väärin menneen sanan uudelleen ja tukea lukemaan tarkasti, tavuittain. Yleensä muutaman lukukerran jälkeen vaikeatkin sanat alkavat mennä helposti. Jos virheitä on monta lauseessa, ei lapsi yleensä ymmärrä lukemaansa. Siksi kannattaa kehottaa lukemaan mieluummin hitaasti ja tarkasti kuin nopeasti hosuen. Nopeutta alkaa tulla yleensä lisää sitten, kun virheet vähenevät. Kehu, kannusta ja ihaile lapsen kehittyvää taitoa, jotta harjoittelu sujuu mukavassa tunnelmassa.
Kun lapsi lukee huvikseen, ei ehkä kannata korjailla. Se saattaa viedä ilon lukemisesta. Tärkeintä lienee, että lapsi lukee.

Lukeminen on vaikeaa, eikä lapsi jaksaisi harjoitella. Mitä voin tehdä?
Ihminen välttelee luontaisesti vaikeita asioita. Jos olet huono lentopallossa, tuskin aikuisena vapaaehtoisesti hakeudut sitä harrastamaan. On kuitenkin tärkeää, että vaikealta tuntuvaa asiaa harjoitellaan päivittäin. Siksi lapsi tarvitsee kehujen ja aikuisen kiinnostuksen lisäksi joskus pieniä palkkioita. Palkkio voi olla vaikkapa tarra/10 min. harjoittelua ja kun on kerätty tarra joka päivä viikon tai kahden ajan, saa jonkun isomman palkkion (uimahallireissu, jätsikekkerit, yhteinen peli-ilta, pieni lelu, leffa jne.).

Miten koulussa seurataan lukusujuvuutta? Tiedotetaanko haasteista?
Lukusujuvuuden kehittymistä seurataan koulussamme paitsi arjessa, myös säännöllisillä testeillä. Luokanopettajat tekevät omia havaintojaan ja testejään. Lisäksi erityisopetuksessa lukusujuvuuden kehittymistä seurataan useamman kerran vuoden aikana alkuopetuksessa. Luokilla 3-6 lukusujuvuutta seurataan yleensä vähintään kerran vuodessa keväisin. Testituloksista vanhempia tiedotetaan yleensä toukokuussa ja lapsen kanssa kehityksestä keskustellaan aina testin jälkeen. Ne lapset, joilla lukusujuvuuden kanssa on suuria haasteita alkuopetuksen jälkeen, ovat yleensä tehostetussa tai erityisessä tuessa. Tällöin vanhemmat ja lapsi saavat tietoa myös palavereissa.