Hietaman koulu nyt

Hietaman koulu toimii osoitteessa Hietamantie 96, 44170 Hietama. Koulumme peruskorjattiin ja laajennettin vuosina 2005 – 2007.

Lukuvuonna 2023 - 2024 meillä on viisi perusopetusryhmää: 1. - 2. yhdysluokka, 3. luokka, 4. luokka, 5. luokka ja 6. luokka. Koululla on oma erityisopettaja ja esikoululuokka. Oppilaita on kaikkiaan 81 ja lisäksi koululla toimii Hietaman eskari, jossa on 7 oppilasta. Koululla järjestetään iltapäivätoimintaa eskareille ja 1.-2. luokkien oppilaille.

Koulumme on Hietaman ja Parantalan kylien lähikoulu ja ison liikuntasalin myötä tärkeä liikunnan harrastuspaikka kyläläisille ja kauempaakin tuleville myös iltaisin ja viikonloppuisin. Koulun pihamaa on mukavasti varusteltu leikkipaikka, johon saimme kesällä 2017 uusia välineitä. Keväällä 2018 valmistui frisbeegolfrata koulun viereen. Pihalla on myös pelikenttä. Koulun välittömässä läheisyydessä on noin kahden kilometrin mittainen valaistu pururata, jota käytetään talvisin hiihtolatuna. Hietamantien toisella puolella on jääkiekkokaukalo ja sen vieressä lämmin pukukoppi. Kylän yhteinen laavu sijaitsee aivan koulun läheisyydessä. Kesällä 2019 koululle asennettiin kameravalvonta.

Koulullamme on hyvä yhteishenki niin työyhteisössä, oppilaiden kesken kuin suhteessa koteihin ja Hietaman ja Parantalan kyliin.
Oppilaskunta ja kummioppilastoiminta koetaan tärkeiksi vahvuuksiksi. Tänäkin lukuvuonna neljäsluokkalaiset toimivat eskareiden ja viitoskuutoset 1- ja 2 -luokkalaisten kummeina.

Koulukuraattorin palveluita on kyläkouluksi hyvin tarjolla. Koulukuraattori Elina Lindholm käy koululla säännöllisesti ja on tarvittaessa saatavilla koululle noin viikon varoitusajalla.
Kouluterveydenhoitajana jatkaa Marika Vänskä, ja hän käy koululla viikoittain tiistaisin kello 9 - 13.

Tämän lukuvuoden alussa meillä on kaksi koulunkäynninohjaajaa, joista toinen vastaa myös iltapäivätoiminnasta.


Hietaman koulun historiaa


Hietaman kivikoulu alkuperäisessä vuoden 1953 ulkoasussa. Rakennusta on laajennettu nykyajan tarpeisiin.


Koulun perustaminen

Hietaman koulun ensimmäinen koulupäivä pidettiin torstaina 1.10.1891 Möttölän talon tuvassa Hietaman nykyisen hautausmaan paikkeilla. Oppilaita kirjattiin ensimmäisenä päivänä kouluun 35. Toisena koulupäivänä Jyväskylän seminaarissa opiskeleva Kaarle Julius Saarinen opetti oppilailleen uskontoa, laskentoa, maatiedettä, woimistelua ja laulua aamuyhdeksästä iltapäivään kello kahteen.

Kun elettiin vuotta 1891, Hietama kuului Saarijärven pitäjään. Silloin ei puhuttu Hietaman kylästä, vaan nykyinen Hietaman alue kuului Honkolan ja Kiimasjärven kyliin. Siksi perustettava koulu sai nimekseen Honkolan koulu, vaikka sijaitsikin nykyisen Hietaman alueella. Vasta kun Honkolaan perustettiin oma koulu noin 30 vuotta myöhemmin, alettiin puhua Hietaman koulusta kuuluisan Hietamankosken mukaan. 

Vanhan Suur-Saarijärven alue oli laaja ja välimatkat pitkiä. Pitäjän ainoa koulu sijaitsi kirkonkylässä eivätkä kaukaisissa kylissä asuvat lapset pystyneet kulkemaan sinne oppia hakemaan. Opetusta annettiin kiertokouluissa, pyhäkouluissa ja rippikouluissa, mutta tavoitteena oli lähinnä lukemaan opettaminen ja kirkon opetuksen jakaminen. Koulujen perustamista suunniteltiin useille kylille. Kun Suojoen tilalla asuva tuomari Severin Holsti ilmoitti Saarijärven kuntakokouksessa, että sahan omistaja, isäntä Kalle Piilonen lahjoittaa Honkolan koululle tonttimaan ja lautoja rakennustarpeiksi, kuntakokous päätyi perustamaan koulut Honkolaan ja Mahlulle. 

Aluksi koulu toimi vuokratiloissa Möttölän talossa rakennustarvikkeiden lahjoituspäätöksestä huolimatta. Oppilaita oli pian 50, joten tupa kävi ahtaaksi ja koulu siirtyi Nääsilään, jonka maista ostettiin koululle tontti. Oppilaat aloittivat syksyn 1898 väliaikaisiksi tarkoitetuissa tiloissa Nääsilän vanhassa päärakennuksessa. Tilapäiskäyttö jäi kuitenkin pysyväksi, vaikka Nääsilän silloinen omistaja Matti Manerus alkoi jo rakentaa uuttakin koulurakennusta. 

Vihdoin vuonna 1910 urakkahuutokaupan jälkeen saatiin rakennustyöt valmiiksi ja uusi koulurakennus valmistui osaksi nykyisin käytöstä pois jäänyttä puukoulua. Vuonna 1912 rakennettiin kivikellari japarin vuoden päästä ulkorakennus. Oppilasmäärä kasvoi ja jo vuonna 1941 ehdotettiin Äänekosken maalaiskunnan kunnanhallitukselle uuden koulutalon rakentamista Hietamalle. Rakennus saatiin kuitenkin käyttöön vasta kevätlukukauden alussa vuonna 1953, jolloin koulussa oli sen historian suurin oppilasmäärä. Uudesta koulurakennuksesta huolimatta oppilaita oli niin paljon, että oppitunteja pidettiin myös Hietaman Nuorisoseuran talolla ja Nääsilän kuudessa huoneessa. 

Sekä vanha puukoulu että uusi rakennus olivat paitsi opetuskäytössä, myös opettajien asuinpaikkoina. Puukoululla toimi jonkin aikaa myös Suojoelta siirtynyt kirjasto, kunnes se lakkautettiin kokonaan. Puukoulu on edelleen Hietaman koulun pihapiirissä, mutta rapistuu vähitellen huollon puutteessa. Uutta käyttötarkoitusta rakennukselle ei ole löytynyt.


Hietaman vanha koulu eli puukoulu


Ensimmäisiä oppilaita ja vaihtuvia opettajia

Koulun ensimmäisissä oppilaissa oli sekä talollisten, kauppiaan että torppareiden ja loisien eli omaa asuntoa omistamattomien lapsia, joten kansakoulu tarjosi entistä tasa-arvoisemmat mahdollisuudet oppimiseen. Monilla lapsilla oli kouluun edelleen pitkä matka. Honkolasta kuljettiin HIetamalle 8 ja 9 kilometrin koulumatkoja. Lanneveden Autionkylältä tulevan oppilaan matka oli 13 km ja pisimmän matkan takaa Pyhäjärven kylästä koulun vuonna 1898 koulun toisella luokalla aloittaneen oppilaan matka jopa 35 km. Pitkämatkalaiset majoittuivat esimerkiksi Suojoen tilalla. 

Koulunkäynti oli alussa usein epäsäännöllistä ja oppilaat saattoivat olla pitkiä aikoja poissa tai erota koulusta kokonaan. Sairaudet olivat yleisiä syitä eroamiseen, mutta myös pitkät matkat, kotityöt tai koulussa tehdyt kolttoset johtivat eroamiseen. 

Ensimmäinen opettaja Kaarle Saarinen viihtyi Hietamalla ainoastaan syyslukukauden ajan. Kevätlukukaudella 1892 opettajana toimi juuri 21 vuotta täyttänyt Juho Antinpoika Ollakka. Opettajat vaihtuivat tiuhaan tahtiin. Vuonna 1898 perustettiin apuopettajattaren virka, johon valittiin kiertokoulunopettaja Hilja Vitikainen. Vasta vuonna 1908 saatiin pidempään tehtävässään viihtynyt opettaja, kun Paavo Koskinen aloitti 28 vuotta kestäneen uransa, joka päättyi kuolemaan työn äärellä. Maria (Maiju) Savolainen ehti opettaa 35 vuotta, Martta Salminen 37 vuotta ja vuonna 1951 aloittanut opettajapariskunta Maija ja Vilho Timonen 26 ja 28 vuotta.



Hietaman koulun oppilaat vuonna 1911 vanhan koulun portailla. Opettajat Maiju Savolainen ja Paavo Koskinen.

Lisää koulun monivaiheisesta historiasta:

Minna Tuikka: Hietaman koulu 130 vuotta. Pässinrata - Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen kotiseutulehti 2021, s. 30 - 36.