Suomea verkossa (keskitaso B1)

Suomen tunti 24.4.

Tämä oli kurssin viimeinen oppitunti. Katsoimme yhdessä viime kerran kotitehtävän eli Apteekissa-dialogin. 

Alla on dialogin lauseet oikeassa järjestyksessä. 

Matti: Päivää. Tulin hakemaan pojalleni antibiootteja. Lääkäri on kirjoittanut sähköisen reseptin.

Farmaseutti: Selvä. Olisiko sinulla mukana Kela-kortti?

Matti: Hetkinen, kaivan sen täältä lompakosta. Ole hyvä!

Farmaseutti: Kiitos! Kyllä täältä koneelta löytyy resepti. Poika saa viiden päivän antibioottikuurin korvatulehdukseen. Käyn hakemassa lääkkeet. No niin, tässä ovat lääkkeet ja käyttöohjeet. Jos korvat eivät parane lääkekuurin avulla, kannattaa mennä uudelleen lääkäriin. Tulisiko sinulle muuta?

Matti: Minun olkapää on vähän kipeytynyt. Olisiko teillä jotakin sopivaa voidetta?

Farmaseutti: Kylmä vähentää usein kipua. Mennäänpä katsomaan, mitä vaihtoehtoja meiltä löytyy. Tässä on erilaisia kipugeelejä, jotka voisivat auttaa.

Matti: Mikä niistä on paras?

Farmaseutti: Kaikki ovat hyviä, mutta tätä kipugeeliä myydään eniten.

Matti: Minä kokeilen sitä.

Farmaseutti: Geeliä kannattaa hieroa ihoon kunnolla paksu kerros. Siten geeli imeytyy hyvin ja alkaa vaikuttaa.

Matti: Okei.

Farmaseutti: Tarvitsetko muuta?

Matti: Joo, nyt muistan, että D-vitamiinitabletit ovat loppuneet kotoa. Voisin ottaa niitä 200 tabletin pakkauksen. Auringonpaistetta saa odotella.

Farmaseutti: Kyllä, menee vielä jonkin aikaa, ennen kuin kesä saapuu.

Tässä on vielä linkki Kevätlaulu-muumivideoon, jonka katsoimme yhdessä: https://areena.yle.fi/1-4529479

Samoin linkki kuukausilauluun, jonka kuuntelimme: https://www.bing.com/videos/riverview/relatedvideo?q=kuukaudet&&mid=DEAD22C45C93B96F5F35DEAD22C45C93B96F5F35&&mmscn=stvo&FORM=VRDGAR

Kiitos mukanaolosta kaikille ja hyvää, aurinkoista kesää!

Suomen tunti 3.4.

Keskustelimme Selkosanomien uutisista. Kävimme läpi Julia Raffel -tehtävän. Keskustelimme vielä tunneverbeistä. 

Kotitehtävä: 

APTEEKISSA

Matin täytyy mennä apteekkiin. Matin poika Oiva on kipeä ja tarvitsee lääkekuurin. Myös Matti itse tarvitsee lääkettä.

Järjestä dialogin lauseet oikeaan järjestykseen.

Farmaseutti: Kiitos! Kyllä täältä koneelta löytyy resepti. Poika saa viiden päivän antibioottikuurin korvatulehdukseen. Käyn hakemassa lääkkeet. No niin, tässä ovat lääkkeet ja käyttöohjeet. Jos korvat eivät parane lääkekuurin avulla, kannattaa mennä uudelleen lääkäriin. Tulisiko sinulle muuta?

Matti: Mikä niistä on paras?

Farmaseutti: Geeliä kannattaa hieroa ihoon kunnolla paksu kerros. Siten geeli imeytyy hyvin ja alkaa vaikuttaa.

Matti: Päivää. Tulin hakemaan pojalleni antibiootteja. Lääkäri on kirjoittanut sähköisen reseptin.

Farmaseutti: Tarvitsetko muuta?

Matti: Minun olkapää on vähän kipeytynyt. Olisiko teillä jotakin sopivaa voidetta?

Farmaseutti: Kylmä vähentää usein kipua. Mennäänpä katsomaan, mitä vaihtoehtoja meiltä löytyy. Tässä on erilaisia kipugeelejä, jotka voisivat auttaa.

Matti: Joo, nyt muistan, että D-vitamiinitabletit ovat loppuneet kotoa. Voisin ottaa niitä 200 tabletin pakkauksen. Auringonpaistetta saa odotella.

Farmaseutti: Selvä. Olisiko sinulla mukana Kela-kortti?

Matti: Okei.

Farmaseutti: Kyllä, menee vielä jonkin aikaa, ennen kuin kesä saapuu.

Matti: Hetkinen, kaivan sen täältä lompakosta. Ole hyvä!

Farmaseutti: Kaikki ovat hyviä, mutta tätä kipugeeliä myydään eniten.

Matti: Minä kokeilen sitä.

Kurssin viimeinen oppitunti on 24.4. 16.30 - 18.30.

Suomen tunti 27.3.

Keskusteluryhmä: Kävimme tunnilla läpi tunneverbejä, esimerkiksi minua ärsyttää... minua harmittaa... minua itkettää... minua naurattaa... minua hävettää... jne. ja kerroimme toisillemme, mikä asia herättää minkäkin tunteen. Keskustelimme myös asumiseen liittyvistä väittämistä, esimerkiksi "On tärkeää, että alue on rauhallinen ja siisti." versus " Ei haittaa, vaikka alueella olisi paljon elämää ja meteliä." 
Kotona: Valitse uutinen Selkosanomista tai Selkouutisista ja kerro siitä muille seuraavalla kerralla luokassa. Kirjoita noin 10 lauseen lyhennelmä valitsemastasi aiheesta. Voit kertoa myös jonkin oman ajatuksen aiheesta. 
https://selkosanomat.fi/
https://yle.fi/selkouutiset

Alkeisryhmä: Lue kotona kirjan sivu 37. Tee tehtävät 21, 22, 24 ja 26.

Suomen tunti 13.3.

Loppukevään aikatauluun on tullut muutoksia.
Meillä on nyt vielä opiskelua seuraavina päivinä: 27.3., 3.4. ja 24.4. Eli 20.3. ei ole oppituntia!
Jos teille on mahdollista, voimme aloittaa opiskelun joka kerran jo 16.30. Näin saamme kaikki oppitunnit suoritettua.

Alkeisryhmä: Luimme sivun 28 tekstin. Katsoimme harjoitukset 5 ja 9. Opiskelimme sivun 34. Teimme tehtävät 14, 15 ja 17. Tee kotona tehtävät 19, 20 ja 23. 

Keskusteluryhmä: Tunnilla keskustelimme koulunkäynnistä edellisen kerran tehtävän kysymysten avulla.

KOTONA:

Tekstin ymmärtäminen

Lue teksti nopeasti yhden kerran. Älä pysähdy miettimään, mitä yksittäiset sanat tarkoittavat. Valitse sitten oikea vaihtoehto monivalintatehtävässä.

TEKSTI:

Julia Raffel opiskelee suomen kieltä

Julia Raffel aloitti suomen kielen opiskelun kolme vuotta sitten. Silloin hän muutti Suomeen Saksasta. Nyt Julia osaa suomea jo hyvin.

Suomessa asuu vuosi vuodelta enemmän ulkomaalaisia. Siksi myös suomen kielen opiskelijoiden määrä kasvaa.

25-vuotias Julia tuli ensin opiskelemaan Oulun yliopistoon, ja nyt hän on töissä Kempeleessä. Julia kertoo, että Suomessa on helpompi tutustua ihmisiin, kun osaa suomea.

Saksassa olisin onnellinen, jos ulkomaalaiset yrittäisivät oppia kieltä. Uskon, että suomalaiset ajattelevat samoin. Käytän suomea arkielämässä esimerkiksi kahvilassa. Kavereiden kanssa puhun suomea vähän. Kun seuraan keskusteluja, ymmärrän jo hyvin, Julia kertoo.

Sanoihin lisätään päätteitä

Suomen kielessä sanoihin lisätään erilaisia päätteitä, kun niitä taivutetaan. Esimerkiksi talot-sanaan on lisätty pääte -t.

 T-pääte kertoo, että taloja on monta. Päätteillä siis lisätään sanaan tietoa.

Päätteitä voi lisätä sanaan useita. Joskus kun sanaan lisää päätteen, sana muuttuu paljon. Se on yleensä vaikeaa suomen kielen opiskelijoille. Myös uusien sanojen oppiminen voi olla vaikeaa.

Helpot ja vaikeat sanat

Suomen kielen sanoja on vaikea muistaa. Ne ovat niin erilaisia kuin muissa opiskelemissani kielissä. Espanjan tai portugalin kielissä sanat ovat hyvin samanlaisia. Jos tiedän ne yhdellä kielellä, ne ovat tuttuja myös toisella. Mikään tuntemani kieli ei ole samanlainen kuin suomi, Julia kertoo.

Suomen kieleen on tullut paljon sanoja muista kielistä. Niitä kutsutaan lainasanoiksi. Niiden merkityksen voi arvata helposti, koska ne ovat aika samanlaisia kuin alkuperäinen sana. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi posti, pankki ja bussi.

Suomen kielessä on myös paljon sanoja, joita ei yleensä tunnista muiden kielten sanojen avulla. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi puhelin, lentokone ja tietokone.

Ääntäminen on helppoa

On suomen kielessä myös jotain helppoa.

Ääntäminen ei ole kovin vaikeaa. Sanat luetaan samalla tavalla kuin ne kirjoitetaan, Julia miettii.

Julia kuulee suomea melkein joka päivä. Se helpottaa oppimista. Julialla on paljon suomalaisia ystäviä. Ystävät lähettävät Julialle suomenkielisiä artikkeleita. He myös selittävät uusia sanoja Julialle.

Kielen oppiminen on helpompaa, kun tunnen, että siitä on hyötyä, Julia ajattelee.

Nyt tunnen, että olen paikallinen. Ja tunnen, että olen osa suomalaista elämää ja yhteiskuntaa, kun osaan suomea ainakin vähän, Julia vielä lisää.

 

Monivalintatehtävä:

Mistä Julia on kotoisin?
a. Tanskasta
b. Saksasta
c. Oulusta

Miksi suomen kielen sanoihin lisätään päätteitä?
a. Päätteillä lisätään sanaan uutta tietoa.
b. Päätteiden avulla saadaan uusia sanoja.
c. Päätteet auttavat ääntämisessä.

Mikä suomen kielessä on vaikeaa?
a. ääntäminen
b. sanojen muistaminen
c. lainasanat

 

Lue teksti uudelleen ja valitse, onko väite oikein vai väärin. Jos väite on väärin, kirjoita oikea vastaus.

  1. Julia on opiskellut suomea viisi vuotta.
  2. Julian mielestä ihmisiin on helpompi tutustua, kun osaa kieltä.
  3. Julia puhuu arkielämässä yleensä englantia.
  4. Julian mielestä suomen kieli on erilainen kuin kaikki muut hänen osaamansa kielet.
  5. Lainasanojen merkitys on yleensä helppo arvata.
  6. Muut suomalaiset eivät yleensä auta Juliaa kielen opiskelussa.
  7. Julia ei kuule suomen kieltä kovinkaan paljon.
  8. Julia ajattelee, että suomen kielen osaaminen auttaa häntä tuntemaan, että hän on paikallinen.

 

Avoimet kysymykset. Lue teksti nyt vielä kaksi kertaa ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. Vastaa omin sanoin. Älä kopioi suoraan tekstiä.

 

  1. Miksi Suomessa on nykyään paljon suomen kielen opiskelijoita?

 

  1. Miksi Julia haluaa oppia suomen kieltä?

 

  1. Mitä tarkoittaa sanojen taivutus?

 

  1. Mikä suomen kielessä on yleensä vaikeaa suomen kielen opiskelijoille?

 

  1. Miksi suomen kielen sanat ovat vaikeita muistaa?

 

  1. Mikä on lainasana?

 

  1. Mikä on helppoa suomen kielessä? Miksi?

 

  1. Mikä helpottaa suomen kielen oppimista?

 

Suomen tunti 6.3.

Alkeisryhmä: Tee kirjasta tehtävät 19 ja 20 (sivu 38) ja tehtävä 23 (sivu 39).

Keskusteluryhmän tehtävä: 

Vastaa kysymyksiin ja kerro koulunkäynnistäsi.

  1. Kuinka monta vuotta kävit koulua lapsena ja nuorena?
  2. Millainen opettaja /millaisia opettajia sinulla oli?
  3. Mistä kouluaineesta tykkäsit?
  4. Mistä kouluaineesta et tykännyt?
  5. Missä kouluaineessa olit hyvä?
  6. Mitä kieliä opiskelit koulussa?
  7. Kuinka monta oppilasta oli luokallasi?
  8. Minkä kokokoista koulua kävit?
  9. Mitä teitte yleensä välitunnilla?
  10. Oliko sinulla paljon kavereita koulussa?
  11. Mitä ruokaa söit koulussa?
  12. Millainen opettaja on hyvä?

Tässä on lueteltuna peruskoulun oppiaineiden puhekieliset nimet. Kirjoita oppiaineiden oikeat nimet.  

äikkä, matikka, ussa, kuvis, liikka, bilsa, fyssa, köksä, enkku, ymppä, musa, kässä, mantsa, kemma, opo

Suomen tunti 20.2.

Alkeisryhmä: Lue sivun 28 teksti kotona. Tee tehtävät 5 (sivu 29) ja 11 (sivu 33).

Keskusteluryhmä: 

Sanat ovat väärässä järjestyksessä. Järjestä sanat oikein. Muista iso alkukirjain, pilkku ja piste.

SIIVOAMINEN

  1. kivaa ole siivoaminen aina ei
  2. usein huvita pakko ei siivota vaikka on
  3. stressaa ajatus ehkä siivoamisesta
  4. auttavat nämä siivoamisessa ohjeet
  5. siivoa päivä vähän joka
  6. turhasta luovu kaikesta
  7. siivousvälineet ja -aineet osta sopivat
  8. aikaa varaa riittävästi siivoukseen
  9. siivoat kun musiikkia kuuntele mukavaa tanssi työ jolloin sujuu kuin
  10. hyvää siivouspäiväksi osta ruokaa
  11. tehtävät niin perheessä jaa sitä että kukin mistä tekee eniten pitää
  12. tee jokaisen työlista tehtävät kirjoitat johon
  13. että hyväksy vähän joskus voi olla kotona ja se pölyistä likaista

 

Vastaa kysymyksiin.

  1. Pidätkö siivoamisesta?
  2. Kuka siivoaa sinun perheessäsi?
  3. Kuinka usein siivoat?
  4. Mitkä paikat on tärkeää siivota?
  5. Mikä auttaa sinua siivoamisessa?

Nähdään 6.3. Mukavaa viikkoa kaikille:)

Suomen tunti 13.2.

Alkeisryhmä: Luimme sivujen 24 ja 25 tekstit. Tarkistimme tehtävät 1, 2 ja 3. Teimme myös tehtävät 4, 6 ja 7. Ensi kerralla tarkistamme vielä tehtävät 4, 6 ja 7.

Ammatti = profession, профессия, 
Tehtävä = assignment, задание
Tee = Do, Сделайте
Lue = Read, Читайте
Kirjoita = Read, Напишите
Tarkistaa = Check, Проверить

KOTONA (AT HOME, ДОМА): Tee tehtävät 8 ja 9. Lue vielä sivujen 24 ja 25 tekstit. 

Keskusteluryhmä: Keskustelimme ystävänpäivän vietosta, kiinalaisesta uudesta vuodesta ja aiheesta Onko Suomessa pakko osata suomea. Opiskelijat kertoivat artikkelista, jonka he olivat valinneet Selkosanomista.

Kotitehtävä: 

Lue teksti. Etsi verbit ja kirjoita, mikä aikamuoto. Jos haluat, käännä teksti. Kääntäminen on hyvää harjoitusta!

SUOMEN KIELEN HISTORIAA

Suomi on uralilainen kieli. Sen sukukieliä ovat esimerkiksi viro ja unkari. Suomen puhuja ymmärtää ainakin vähän viroa, mutta ei unkaria. Tosin suomessa ja unkarissa on vanhoja, yhteisiä sanoja. Ne muistuttavat vielä nykyäänkin toisiaan, mutta vain vähän.

(Koska me kerromme yleistä tietoa kielestä.)  

Vuosisatojen aikana suomi on muuttunut paljon, kun kielen puhujat ovat tavanneet toisten kielten puhujia. Suomeen on saatu runsaasti uusia sanoja eri kielistä. Lainasanoja on tullut erityisesti ruotsista, venäjästä ja englannista.

(Koska nämä asiat ovat tapahtuneet menneisyydessä, mutta liittyvät tähän hetkeen. Ne jatkuvat vielä.)  

Ennen kuin suomea alettiin kirjoittaa, suomi oli pitkään vain puhuttu kieli. Vuonna 1543 ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen kirja, nimeltään ABCkiria. Tämän aapisen kirjoitti Mikael Agricola, jota kutsutaan suomen kirjakielen isäksi.

Suomen kirjakieli yleistyi ja kehittyi paljon 1800-luvulla. Suomesta tuli maan virallinen kieli. Sitä alettiin käyttää virastoissa. Suomenkieliset lapset saivat opiskella koulussa omalla äidinkielellään. 1800-luvulla kirjoitettiin monia suomenkielisiä kirjoja ja lehtiä.

Vuonna 1835 ilmestyi Kalevala, Suomen kansalliseepos. Se syntyi niin, että Elias Lönnrot keräsi Itä-Suomesta kansanrunoja ja kokosi niistä kirjan. Suomen kielelle ja kulttuurille toinen tärkeä teos oli Seitsemän veljestä -romaani, jonka kirjoitti Aleksis Kivi.

(Koska nämä asiat ovat tapahtuneet menneisyydessä, eivätkä ne enää jatku nykyhetkessä.)


Suomen tunti 6.2.

Kuuntelimme laulua Runbergista. Alla on linkki lauluun.

Johan Ludwig Runeberg on Suomen kansallisrunoilija. Hän kirjoitti Suomen kansallislaulun eli Maamme-laulun. Hänen syntyi 5. helmikuuta 1804. Suomessa vietetään Runbergin päivää aina 5. 2. Monet syövät silloin runebergintorttuja, joita Runebergin vaimo valmisti. Runeberg oli suomalainen, mutta hänen äidinkielensä oli ruotsi. 

https://www.bing.com/videos/riverview/relatedvideo?&q=runeberg+laulu&&mid=08BBFE49BDFBA5DB682408BBFE49BDFBA5DB6824&&FORM=VRDGAR

Keskustelimme penkkareista, jotka olivat 6. helmikuuta. Penkkarit ovat juhla, jossa lukion kolmannen luokan opiskelijat juhlivat, koska heillä on viimeinen koulupäivä. Maaliskuussa heillä on vielä ylioppilaskirjoitukset. Toukukuussa he pääsevät ylioppilaiksi. 

Keskustelimme myös aiheesta Opiskelu kannattaa aina. 

Teimme lisäksi seuraavan tehtävän:

Tässä alla on positiivisia sanoja. Millainen työntekijä sinä olet?
ahkera, täsmällinen, huolellinen, rehellinen, ystävällinen, iloinen, oma-aloitteinen, luotettava, tarkka, sosiaalinen, tunnollinen, oppivainen

KOTONA: Eri opiskelijoilla on tällä kertaa eri aihe, josta he kertovat tunnilla. Ne, joilla ei ole vielä aihetta, kertovat ystävänpäivän vietosta. 

Alkeisryhmä: Lue vielä tekstit (sivut 24 ja 25). Tee tehtävät 1 ja 2 (sivu 26). 

Suomen tunti 30.1.

Tästä linkistä löytyy Liudmilan laulu:)

https://www.bing.com/videos/riverview/relatedvideo?PC=NMV4&q=liudmila+mitina+suomenmaa&ru=%2fsearch%3fPC%3dNMV4%26FORM%3dNMVFC%26q%3dliudmila%2bmitina%2bsuomenmaa&mmscn=vwrc&mid=4865771F5B718AD494964865771F5B718AD49496&FORM=WRVORC

Alkeisryhmä: Lue kotona sivut 24 ja 25. Etsi sanat, joita et ymmärrä.

Keskusteluryhmä: Etsi Selkosanomista sinulle mieluinen artikkeli ja kerro artikkelin aiheesta luokassa seuraavalla kerralla. Voit kirjoittaa valmiita lauseita tai vain avainsanoja, joiden avulla osaat kertoa artikkelista muille. Linkki: selkosanomat.fi

Suomen tunti 23.1.

Alkeisryhmä:
Teimme tunnilla tehtävät 5, 8, 10, 11, 24 ja 26 Oma suomi 1 -kirjasta.
Kotona: tehtävä 26 ( neljä lausetta), tehtävä 27. Kertaa (review, повторить) numerot sivu 8.

Keskusteluryhmä:
Tunnilla kävimme läpi tehtävän, jossa sanoista piti muodostaa lauseita. Alla on oikeat vastaukset tehtävään. Myös jokin muu sanajärjestys voi olla oikea. 

VASTAUKSET

  1. Viime kesänä me teimme lomamatkan Lappeenrantaan.
  2. Jos sinä auttaisit minua nyt, niin minäkin voisin sitten auttaa sinua.
  3. Oletko sinä nähnyt näitä kuvia, jotka minä otin meidän pikkujoulussamme?
  4. Tuo poika on juuri muuttanut siihen taloon, joka on aivan koulun vieressä.
  5. Minä olen menossa Jyväskylään erääseen ranskan opettajien kokoukseen.
  6. Meidän naapuriemme lapset leikkivät usein meidän pihassamme.
  7. Ehkä minä saisin parempaa palkkaa jossakin muussa työssä, mutta minä olen kiinnostunut tästä työstä.
  8. Kuinka sinä voit tietää, että se on huono kirja, jos sinä et ole lukenut sitä?
Tunnilla luimme myös tekstin Omarin työpaikka ja teimme siihen liittyviä tehtäviä. 

KOTONA: Lue kotona Pramila laulaa palvelutalossa -teksti ja tee siihen liittyvät tehtävät. 

Tässä on linkki, josta löytyy tietoa sähköpostin kirjoittamisesta:
https://blogit.utu.fi/suomeaedistyneille/2017/06/20/sahkopostin-kirjoittaminen/

Suomen tunti 16.1.

KOTONA:

Alkeisryhmä/Elementary group/Началная группа:
Oma suomi 1 -kirja: tehtävä 5 (sivu 10) ja tehtävä 8 (sivu 12). Tehtävä -lla/-llä. 


Keskusteluryhmä: Lue kotona teksti Omarin työpaikka. Tee tekstiin liittyvät tehtävät. Käymme ensi kerralla läpi myös alla olevan tehtävän.

Järjestä sanat lauseiksi. Lisää myös välimerkit (pilkku, piste, kysymysmerkki) ja aloita lause isolla alkukirjaimella.

  1. kesänä Lappeenrantaan lomamatkan me teimme viime
  1. auttaa auttaisit jos minua minäkin nyt sinua sinä sitten voisin
  1. jotka kuvia meidän minä nähnyt näitä oletko otin pikkujoulussamme sinä
  1. aivan joka juuri koulun muuttanut on on poika siihen taloon tuo vieressä
  1. erääseen Jyväskylään kokoukseen menossa minä olen opettajien ranskan
  1. lapset leikkivät meidän meidän naapuriemme pihassamme usein
  2. ehkä jossakin kiinnostunut minä minä mutta muussa olen palkkaa parempaa saisin työssä työstä tästä

  3. et että huono jos kirja kuinka lukenut ole on se sinä sinä sitä tietää voit

Suomen tunti 9.1.

Tämä oli kurssin ensimmäinen kerta, ja me tutustuimme toisiimme. Opiskelijat vastasivat seuraaviin kysymyksiin: 
a. Kuka sinä olet?
b. Mikä sinun etunimi on?
c. Mikä sinun sukunimi on?
d. Minkä maalainen sinä olet?
e. Missä sinä asut?
f. Missä olet töissä?
g. Mitä sinä harrastat?

Osa opiskelijoista harjoitteli Oma suomi -kirjasta numeroita ja tavaamista sekä itsestä kertomista. 
Osa opiskelijoista luki tekstiä Lupaukset sekä keskusteli uuden vuoden lupauksista. He keskustelivat myös kielen opiskelusta yleensä. Lopuksi tämä ryhmä tekivät tehtävää, jossa järjestettiin sanoja lauseiksi. 

KOTITEHTÄVÄ: Kirjoita aiheesta Suomen talvi noin 6 - 8 lausetta. Voit kertoa, pidätkö talvesta, mitä teet ja harrastat talvella sekä onko talvi sinun kotimaassasi samanlainen kuin Suomessa.