Joustava esi- ja alkuopetus
Vuosiluokkiin sidottu ja vuosiluokkiin sitomaton opiskelu
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on määritelty Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) luvussa 5.4 Opetuksen järjestämistapoja.
|
Vuosiluokkiin sidottu opiskelu Esi- ja alkuopetus toimivat lähekkäin. Ne toimivat pääasiassa erillään, mutta käytössä on yhteisiä oppimisympäristöjä. Toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä. Toiminnalle on asetettu selkeät tavoitteet. Yhteinen toiminta on säännöllistä (teemapäivät, yhteiset projektit) ja yhteisiä tunteja palkitettuna lukujärjestykseen. Arviointia toteutetaan yhdessä. |
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Esi- ja alkuopetus toimivat lähekkäin ja oppimisympäristöt ja toiminta suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä (kolmen vuoden sisältösyklit, yhteisesti määritellyt lukuvuositavoitteet ja -menetelmät, yhteiset toimintamallit, yhteinen kuvaohjaus jne.) Yhteistyö on tiivistä, lähes päivittäistä tai useamman kerran viikossa tapahtuvaa. Säännölliset, yhteiset viikkotunnit on palkitettu lukujärjestykseen. Joitakin asioita opiskellaan myös oman vuosiluokan ryhmissä. Oppilaita ryhmitellään joustavasti vertaisryhmiin ja oppimistyylien tai tavoitteiden mukaisiin ryhmiin. Esi- ja alkuopetus toimivat yhdessä ja ryhmä muodostuu eri-ikäisistä oppilaista. Yhteistyö on päivittäistä. Lähes kaikki toiminta on yhteistä ja ryhmiä muodostetaan joustavasti vertaisryhmiin ja oppimistyylien tai tavoitteiden mukaisiin ryhmiin. Joustavien opetusryhmien osalta oppimista arvoidaan yhdessä yhteisiä arviointilomakkeita (wilma) käyttäen.
|
Oppimiskokonaisuudet
Opetus suunnitellaan koulukohtaisesti esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien mukaisesti alkuopetuksen oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä noudattaen. Viikoittainen työskentely suunnitellaan koulukohtaisesti oppimiskokonaisuuksien perusteella, ja siinä noudatetaan perusopetuksen kuntakohtaista tuntijakoa.
Oppilaan joustava opinpolku
Oppilas voi edetä vuosiluokattomasti lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perustaitojen osalta.
Joustava opetus voi kestää 2-4 vuotta. Käytännössä neljännen vuoden käyminen tarkoittaa todistuksessa merkintää jää 2. luokalle viimeisenä esi- ja alkuopetuksen vuotena. Joustavan opetuksen suorittaminen kahdessa vuodessa edellyttää moniammatillisen arvion oppilaan kyvyistä selvitä opinnoissa omaa ikäluokkaa nopeammin. Oppilaat on kirjattu hallinnollisesti aina jonkin vuosiluokan oppilaisiin, vaikka opetusta toteutetaan joustavan periaatteen mukaisesti ja vuosiluokkiin sitomattomasti.
Joustavat ryhmittelyt
Esi- ja alkuopetuksen oppilaita voidaan ryhmitellä joustavasti vertaisryhmiin ja oppimistyylien tai oppimisen tavoitteiden mukaisiin ryhmiin.
Suomen kielessä luku- ja kirjoitusryhmät (oppimisen tavoitteiden mukaiset ryhmittelyt)
Matematiikassa aihealueesta riippuen oppimisen tavoitteiden mukaiset ryhmittelyt tai vertaisryhmät
Ympäristöopissa sekä taito- ja taideaineissa lapset ryhmittyvät joustavasti vertaisryhmiin. Ryhmä muodostuu eri ikäisistä ja eri tavoitteisiin pyrkivistä oppilaista. Erilaiset oppijat opettavat toisiaan ja oppivat toisiltaan.
Tavoitteet
- Yksilöllinen oppimispolku oppimiskokonaisuuksien kautta
- Varhaisen tuen ja puuttumisen keinojen tehostaminen esi- ja alkuopetuksessa
- Laadukkaan yleisen tuen käyttäminen (pedagogiikka tuen muotona)
- Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy
- Moniammatillinen yhteistyö
- Yhteinen vastuu oppilaista
- Uusien käytänteiden ja toimintatapojen luominen
Esi- ja alkuopetuksen henkilöstö
Luokanopettaja vastaa perusopetuksen opetussunnitelman tavoitteiden mukaisen opetuksen järjestämisestä.
Koulunkäynninohjaajan tehtävänä on lasten avustaminen, ohjaaminen ja tukeminen kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa.
Varhaiskasvatuksen opettaja vastaa esiopetussuunnitelman tavoitteiden mukaisen opetuksen järjestämisestä.
Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävänä on lasten avustaminen, ohjaaminen ja tukeminen kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa.
Varhaiskasvatuksen ryhmäavustajan tehtävänä on lasten avustaminen, ohjaaminen ja tukeminen kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa.
Laaja-alainen erityisopettaja vastaa alkuopetuksesta, kartoituksista ja tuen määrittelemisestä yhteistyössä luokanopettajan ja varhaiskasvatuksenopettajan kanssa.
Suomi toisena kielenä (S2) opettaja keskittyy S2-oppilaiden opettamiseen yhteistyössä luokanopettajan ja varhaiskasvatuksenopettajan kanssa.
Opetuksen toteuttaminen
Toteuttamismuotoina voivat olla esimerkiksi:
- Esi- ja alkuopetusryhmien yhteinen tilojen käyttö
- joustavat ryhmittelyt eri oppiaineissa ja oppimiskokonaisuuksissa
- henkilöstöresurssin käyttäminen mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
- vuosiluokkiin sitomaton opiskelu
Arviointi
Arvioinnilla on esi- ja alkuopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointi kohdistuu oppimisen ja oppimaan oppimisen taitoihin, työskentelyyn sekä käyttäytymiseen. Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen arviointia sekä palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin.
Esiopetuksen arviointi perustuu esiopetuksen yleisiin tavoitteisiin ja oppimissuunnitelmaan kirjattuihin lapsen henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Työskentelyä ja oppimisprosessia arvioidaan jatkuvasti yhdessä lapsen, huoltajien, sekä esiopetushenkilöstön kanssa. Opettaja tukee yhteistyössä muun henkilöstön kanssa lapsen kehittymistä itsearviointiin. Lapsi oppii jäsentämään työskentelyään, ja hänen minäkuvansa itsestään oppijana ja osaajana kehittyy. Arvioinnissa painotetaan enemmän lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä kuin vain tavoitteiden saavuttamista.
Alkuopetuksessa arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arvioinnissa korostetaan oppilaan vahvuuksia ja huomioidaan lapsen kehitystaso. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan osaamiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä dokumentoidaan ja arvioidaan jatkuvasti (mm. kokeet, suulliset ja kirjalliset kartoitukset, tuntityöskentely, kotitehtävät ja vertaisarviointi) suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin.
Itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaan onnistumisiaan ja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavista tavoitteista. Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon, annetaan myönteistä palautetta ja osoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään.
Oppilaan kasvun, kehittymisen ja oppimisen arvioinnin pohjana on lapsihavainnointi ja dokumentointi. Havainnointi on jatkuva prosessi, jossa painopisteenä ovat lapsen vahvuudet. Havainnointiprosessin apuvälineinä käytetään erilaisia havainnointimateriaaleja.
Oppilaan edistymisestä, vahvuuksista ja kehitettävistä oppimisen osa-alueista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle riittävästi ja monipuolisesti lukuvuoden aikana. Suomen kielessä on käytössä "majakkamalli" (kehitteillä myös muihin oppiaineisiin), jossa tavoitteisiin eteneminen on pilkottu pienempiin osiin. Mallissa oppilas, huoltajat ja opettajat näkevät selkeästi oppilaan taitojen kehittymisen.
Esiopetuksessa lapselle laaditaan esiopetussuunnitelma syys-lokakuun aikana, ja sen toteutumista arvioidaan joulu-tammikuussa sekä huhti-toukokuussa. Lukuvuoden lopuksi oppilas saa todistuksen esiopetukseen osallistumisesta.
Alkuopetuksessa marras-tammikuussa käydään arviointikeskustelu oppilaan, huoltajan ja opettajan kanssa. Arviointikeskustelusta täytetään kaavake Wilmaan. Lukuvuoden lopuksi oppilas saa paperisen lukuvuosiarvioinnin.