Arvioinnilla on esi- ja alkuopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointi kohdistuu oppimisen ja oppimaan oppimisen taitoihin, työskentelyyn sekä käyttäytymiseen. Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen arviointia sekä palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin.

Esiopetuksen arviointi perustuu esiopetuksen yleisiin tavoitteisiin ja oppimissuunnitelmaan kirjattuihin lapsen henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Työskentelyä ja oppimisprosessia arvioidaan jatkuvasti yhdessä lapsen, huoltajien, sekä esiopetushenkilöstön kanssa. Opettaja tukee yhteistyössä muun henkilöstön kanssa lapsen kehittymistä itsearviointiin. Lapsi oppii jäsentämään työskentelyään, ja hänen minäkuvansa itsestään oppijana ja osaajana kehittyy. Arvioinnissa painotetaan enemmän lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä kuin vain tavoitteiden saavuttamista.

Alkuopetuksessa arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arvioinnissa korostetaan oppilaan vahvuuksia ja huomioidaan lapsen kehitystaso. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan osaamiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä dokumentoidaan ja arvioidaan jatkuvasti (mm. kokeet, suulliset ja kirjalliset kartoitukset, tuntityöskentely, kotitehtävät ja vertaisarviointi) suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin.

Itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaan onnistumisiaan ja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavista tavoitteista. Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon, annetaan myönteistä palautetta ja osoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään.

Oppilaan kasvun, kehittymisen ja oppimisen arvioinnin pohjana on lapsihavainnointi ja dokumentointi. Havainnointi on jatkuva prosessi, jossa painopisteenä ovat lapsen vahvuudet. Havainnointiprosessin apuvälineinä käytetään erilaisia havainnointimateriaaleja.

Oppilaan edistymisestä, vahvuuksista ja kehitettävistä oppimisen osa-alueista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle riittävästi ja monipuolisesti lukuvuoden aikana. Suomen kielessä on käytössä "majakkamalli" (kehitteillä myös muihin oppiaineisiin), jossa tavoitteisiin eteneminen on pilkottu pienempiin osiin. Mallissa oppilas, huoltajat ja opettajat näkevät selkeästi oppilaan taitojen kehittymisen. 

Esiopetuksessa lapselle laaditaan esiopetussuunnitelma syys-lokakuun aikana, ja sen toteutumista arvioidaan joulu-tammikuussa sekä huhti-toukokuussa. Lukuvuoden lopuksi oppilas saa todistuksen esiopetukseen osallistumisesta.

Alkuopetuksessa marras-tammikuussa käydään arviointikeskustelu oppilaan, huoltajan ja opettajan kanssa. Arviointikeskustelusta täytetään kaavake Wilmaan. Lukuvuoden lopuksi oppilas saa paperisen lukuvuosiarvioinnin.