Vuonna 1790 heräsi ajatus tukikohdan sijoittamisesta Varkauteen . Kaksi vuotta myöhemmin annettiin kuninkaallinen asetus laivastotukikohdan rakentamisesta Varkauteen. Jo seuraavana vuonna Laivalinnaksi nimetty tukikohta aloitti toimintansa 50 miehen vahvuisena yksikkönä , joka nimettiin ´´kuninkaallisen armeijan laivasto meritykistörykmentin vapaaehtoiskomppaniaksi . Tukikohdan tavoitteena oli estää vihollisen tunkeutuminen Saimaan vesistön ylempään osaan. Laivalinnan komppania oli värvätty miltein kokonaan lähiympäristön miehistä , etupäässä Leppävirran , Rantasalmen ja Kuopion pitäjän pojista . Laivalinnan perustaminen merkitsi sitä , että Päiviönsaarelle rakennettiin eräitä sotilastarkoituksia palvelevia rakennuksia. Laivalinnan toiminta päättyi Suomen sodan aikana ( 1808 - 1809 ) . Laivalinnan perustaminen merkitsi monessa suhteessa pienen keskuksen muodostuksen Varkauteen . Markkinat saivat lisää liikettä, ostajien ja myyjien määrä kasvoi .Maantie kohti Kuopiota joutui korjausten alaiseksi , ja uutta tietä Heinäveden kautta Liperiin ruvettiin rakentamaan . Laivalinnan tarpeiden takia postinkulku parani ja saatiin säännöllisesti tietoja muusta maailmasta.