Oppilaalla on lainmukainen oikeus oppilashuoltoon^{^[1]}. Oppilashuollon tehtävänä on turvata varhainen tuki sitä tarvitseville oppilaille sekä varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Oppilashuoltotyö on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää työtä koko kouluyhteisön tukemiseksi. Oppilashuolto edistää ja ylläpitää hyvää oppimista, hyvää psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Sitä toteutetaan koko oppilaitosyhteisöä tukevana monialaisena yhteisöllisenä ja yksilökohtaisena oppilashuoltona oppilaiden ja heidän huoltajiensa, opetus-, sosiaali-, ja terveystoimen ja muiden palveluverkostojen kanssa.

Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilaiden hyvinvoinnista huolehtiminen painottuu ennaltaehkäisevään työhön jolloin huolenaiheita havaitaan mahdollisimman varhain ja niihin puututaan.

Tämä Utsjoen kunnan peruskoulujen oppilashuoltosuunnitelma on osa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja perustuu uuteen oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin^{^[2]} sekä koulun työrauhaa koskeviin perusopetuslain kohtiin.

1.2 Kielellisen tasa-arvon periaate

Utsjoen kunnan koulut ovat kaksikielisiä kouluja: koulujen opetuskielet ovat saame ja suomi. Kielellinen tasa-arvo ja oikeus toimia omalla kielellä Utsjoen kunnan kouluissa ovat hyvinvoinnin perusasioita.

Molemmat koulujen kielet, saame ja suomi, ovat yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintakieliä, ja oppilashuoltotyöstä tiedotetaan molemmilla kielillä.

Jokaisella oppilaalla on oppilashuoltoasioissa oikeus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai saameksi. Palvelut pyritään järjestämään ensisijaisesti niin, että oppilaan kanssa oppilashuoltoasiassa työskentelevät puhuvat oppilaan omaa kieltä. Samoin vanhemmilla on oikeus käyttää viranomaisten kanssa saamea ja suomea. Tulkkaus- ja käännösapua käytetään, jos kaikki oppilashuoltotyöhän osallistuvat eivät osaa oppilaan tai vanhemman omaa kieltä. Mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan järjestetään tulkkausapua myös muilla kielillä.

2 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Utsjoen kunnan kouluissa oppilashuollon palveluja toteuttavat koulujen henkilöstö ja oppilashuollon palveluissa toimijat. Karigasniemen koulussa on oppilaita 40–50, Nuorgamin koulussa 10-15 oppilasta ja Utsjokisuun koulussa 70–80 oppilasta.

Perusopetuksen oppilaille on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti koulukuraattorin ja koulupsykologin kanssa ja päästä tarvittaessa terveydenhoitajan vastaanotolle. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä seitsemäntenä koulutyöpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt ja kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana arkipäivänä.

Oppilaita ja huoltajia tiedotetaan lukuvuoden alkaessa oppilashuoltopalvelujen saatavuudesta ja niihin liittyvistä aikatauluista.

Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on oppilashuollon kehittäminen ja seuranta. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kuntakohtainen ohjausryhmä (onko) arvioi ja suunnittelee koulukohtaisten oppilashuoltoryhmien toimintaa sekä vastaa toiminnan kattavuudesta.

3.Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

3.1 Koulukohtainen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä ( KOR) vastaa oppilashuollon suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Se edistää kouluyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä ennaltaehkäisee ongelmien syntymistä. Tavoitteena on hyvinvoiva opiskeluyhteisö, johon liittyy yhteisöön kuulumisen tunne, kuulluksi tuleminen sekä terveyttä tukeva, turvallinen ja esteetön ympäristö.

Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano on sama Utsjoen kunnan kaikissa kouluissa. Ryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori/apulaisjohtaja, erityisopettaja ja kouluterveydenhoitaja. Ryhmän toimintaan osallistuvat tarpeen mukaan myös opinto-ohjaaja, koululääkäri, koulukuraattori, luokanopettaja/luokanvalvoja, oppilaiden edustaja ja vanhempien edustaja. Rehtori/sivistystoimenjohtaja johtaa ryhmää ja toimii koollekutsujana. Oppilashuollon toimijoiden lisäksi ryhmään kutsutaan tarvittaessa muita koulun henkilökunnan edustajia ja lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä viranomaisia ja toimijoita, kuten koulupoliisin, liikuntatoimen, urheiluseurojen, seurakunnan, VPK:n sekä muiden vapaaehtoisten järjestöjen edustajia. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen tulee ottaa huomioon kaikessa koulukohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä.

Oppilashuollosta tiedottamisessa ja kehittämisessä käytetään monimuotoisia toimintatapoja. Esimerkiksi koulun keskeiset oppilashuollolliset asiat kuvataan syksyisin huoltajille jaettavassa lukuvuositiedotteessa ja / tai oppilashuoltoa esitellään vuosittain järjestettävässä vanhempainillassa ja tiedotteet laitetaan myös Wilmaan.

Koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä (KOR) käsiteltäviä asioita ovat muun muassa:

yleisen, tehostetun tai erityisen tuen järjestäminen koulussa
suunnitelman laatiminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suojaamiseksi
työrauhan edistäminen
fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen
kyselyiden tekeminen ja tulosten hyödyntäminen (laadunarviointi, asiakas- ja työtyytyväisyyskyselyt, kouluterveyskyselyt, hyvinvointiprofiili jne.)
toimintaohjeiden laatiminen kriisitilanteisiin
nivelvaiheyhteistyön kehittäminen
kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittäminen

3.2 Oppilashuollon toimijat ja toimintatavat

3.2.1 Toimijat koulussa koulussa

Opettaja (luokanopettaja/ aineenopettaja/ luokanvalvoja) on oppilaiden kasvun, kehityksen ja oppimisen asiantuntija. Hän tuntee oppilaan ja oppilaan koulunkäyntiin liittyvät asiat. Hänellä tulee olla käytettävissään oman opetuksensa kannalta tarpeellinen tieto.

Opettaja tai luokanvalvoja

osallistuu oppilashuoltoryhmän kokouksiin tarvittaessa
arvioi oppimista ja työskentelyä jatkuvasti (tuntiosallistuminen, kokeet) sekä käynnistää tarvittaessa oppilashuollon toimenpiteet
seuraa oppilaan hyvinvointia ja osallistuu oppilaan koulunkäynnin tukemisen suunnitteluun
havainnoi luokan ryhmädynamiikkaa (mm. kiusaaminen)
puuttuu runsaisiin poissaoloihin
kirjaa oppilaskohtaiset oppilashuollolliset asiat, tekee yhteenvedot, seurannat ja arvioinnit
pitää yhteyttä oppilaiden huoltajiin ja/tai sopii yhteydenpidosta ja tehtävien jakamisesta muiden oppilashuollon henkilöiden kanssa
osallistuu pedagogisen arvion tai selvityksen, oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelman, HOJKSin, laatimiseen yhteistyössä erityisopettajan kanssa
osallistuu kiusaamistilanteiden selvittämiseen KiVa Koulu -tiimin kanssa
tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa ja huolehtii tiedonsiirrosta koulutuksen nivelvaiheissa (kokoukset, lomakkeet).

Erityisopettaja kartoittaa oppilaiden oppimiseen liittyviä ongelmia ja auttaa oppimisvaikeuksissa. Hän laatii pedagogisia asiakirjoja yhdessä luokan- ja aineenopettajien sekä luokanvalvojien kanssa sekä tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Opinto-ohjaaja on oppilaan opintopolun suunnittelun asiantuntija. Hän tukee oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opinto-ohjaajan työhön kuuluu

sopia pedagogisen arvion perusteella tehostetun tuen antamisesta ja sen lopettamisesta oppilashuoltoryhmän kanssa
pedagogisten asiakirjojen laatiminen yhdessä muiden opettajien kanssa
yhteydenpito oppilaiden huoltajiin ja/tai siitä sopiminen sekä tehtävien jakaminen muiden oppilashuollon henkilöiden kanssa
ohjauksellinen tiedottaminen
yhteistyö koulun henkilöstön, toisen asteen oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa
tiedonsiirto koulutuksen nivelvaiheissa (kokoukset, lomakkeet, muu nivelvaiheyhteistyö)

Rehtori vastaa koulun toiminnasta oppilashuollollisissa kysymyksissä. Hän pitää yhteyttä eri osapuoliin ja tukee oppilashuoltohenkilöstöä. Hän tekee hallinnolliset päätökset ja vastaa seurannasta ja arvioinnista yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa.

Apulaisrehtori/Apulaisjohtaja toimii oppilashuoltotyössä ja osallistuu oppilashuoltoryhmän yhteisöllisiin ja oppimista koskeviin kokouksiin.

Koulunkäynninohjaaja tai -avustaja on erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulun arjen asiantuntija. Hän tukee oppilaan toimintaa erilaisissa koulunkäyntiin liittyvissä tilanteissa ja toimii opettajan työparina. Hänen tehtäviään ovat esimerkiksi oppilaan ohjaaminen ja tukeminen koulutyössä oppitunneilla sekä avustaminen siirtymisissä. Vammaisella tai erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus saada koulunkäynnin ohjaaja tai avustaja ja tulkitsemispalveluja, jos hän tarvitsee niitä koulunkäyntinsä tueksi.

Lapsen opetusmuotoa suunniteltaessa huomioidaan kokonaisvaltaisesti myös avustajan sekä muut opetuksen tarvitsemat tukitoimet. Avustajan tarpeen arvioi useimmiten koulupsykologi, yhdessä lapsen opettajan ja vanhempien kanssa. Arvioita tehdään usein jo ennen koulun aloittamista, jos on tiedossa avustajan mahdollinen tarve. Arvioita voidaan kuitenkin tehdä myös missä tahansa vaiheessa, jos tarvetta esiintyy. Avustaja voi olla lapsen kanssa koulussa sekä tarvittaessa hoitaa aamu- ja iltapäivähoidon.

3.2.2 Kouluterveydenhuolto

Koululääkäri on lapsen ja nuoren lääketieteellinen asiantuntija ja etujen valvoja hänen terveyttään ja hyvinvointiaan koskevissa asioissa. Koululääkäri osallistuu oppilashuoltotyöryhmän kokouksiin kutsuttaessa. Yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa koululääkäri tekee laajan terveystarkastuksen peruskoulun 1., 5. ja 8. luokilla. Koululääkärin lähetteellä oppilaat pääsevät tarvittaessa jatkotutkimuksiin sekä saavat erikoissairaanhoidon palveluita.

Kouluterveydenhoitaja tekee oppilaiden terveystarkastuksia. Hän antaa terveysneuvontaa ja -valistusta sekä yksilö- että ryhmätasolla. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla erikseen ilmoitettuna aikana ja tarvittaessa häneen voi ottaa yhteyttä puhelimitse. Kiireellisissä tapauksissa oppilas ohjataan terveysasemalle.

Fysioterapia

Fysioterapia on osa kouluterveydenhuoltoa. Fysioterapeutti tekee vuosittain ryhtitarkastukset 3-4 -luokkalaisille. Fysioterapeutin toimintaan kuuluu myös tuki- ja liikuntaelinoireiden kartoitus sekä oireiden mukainen ohjaus ja neuvonta, yksilöllisten harjoitusohjeiden laadinta.

Mikäli kyseessä ei ole ryhtitarkastus,(koulu)lääkäri tekee oppilaalle fysioterapialähetteen ensikäyntiä varten.

Fysioterapeutin vastaanotto tapahtuu pääsääntöisesti koululla terveydenhoitajan tiloissa tai terveystalolla fysioterapeutin vastaanottohuoneessa. Oppilaan huoltaja on vastuussa siitä, että oppilas tulee annetulle vastaanottoajalle. Jos oppilas jättää annetun ajan käyttämättä, on huoltaja vastuussa uuden ajan varaamisesta. Mikäli lapsi saa muualta lähetteen, tulee hoitajan ilmoittaa asiasta fysioterapeutille.

Alle 18–vuotiaille yksilöllinen fysioterapia on maksuton.

Kunnan hammashoitola huolehtii oppilaiden suunterveydenhuollosta ja pitää vuosittain hammasvalistusta kouluilla.

3.2.3 Psykososiaaliset palvelut

Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimi ostaa koulupsykologin ja puheterapeutin palvelut Inarin kunnalta. Saamenkielisiä puheterapeuttipalveluja saadaan yksityiseltä palveluntarjoajalta Norjan puolelta. Saamenkielisiä psykologipalveluita hankitaan Kaarasjoelta lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja tarjoavalta keskukselta (Barne- og ungdomspsykiatrisk poliklinikk, lyh. BUP), jonne pääsee terveydenhoitajan kautta ja koululääkärin lähetteellä. Erityisopettaja hoitaa puheterapeutin ja koulupsykologin ajanvarauksia, mutta huoltajat voivat myös varata suoraan aikoja palveluntarjoajilta.

Koulupsykologi on perehtynyt lapsen ja nuoren kehitykseen, oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviin kysymyksiin sekä psyykkiseen ja sosioemotionaaliseen hyvinvointiin. Pyrkimyksenä on edistää oppilaan hyvinvointia ja koulunkäynnin sujumista siten, että oppimisvaikeudet ja muut kehityksen ja hyvinvoinnin riskitekijät sekä tuen tarpeet tunnistetaan ja niihin vastataan varhaisessa vaiheessa.

Koulupsykologin työskentelytapoina ovat mm.:

psykologisten tutkimusten, arviointien, selvittelyiden ja lausuntojen laatiminen
yhteistyö oppilaan, vanhempien, opettajien ja koulukuraattorin kanssa oppilaan tarvitseman tuen suunnittelussa
oppituntien seuraaminen osana psykologista tutkimusta tai opettajan konsultointia
vanhempien kanssa sovittu yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen, esim. terveydenhuollon kanssa
osallistuminen psykologian asiantuntijana tarpeen mukaan yksittäisiä oppilaita tai oppilasryhmiä koskevaan oppilashuollolliseen toimintaan.
oppimiskykytutkimuksien tekeminen

Koulupsykologin työskentelyn kesto eri oppilaiden kohdalla voi vaihdella yksittäisistä tapaamisista pitkäaikaisempaan tukikontaktiin.

Puheterapeutti arvioi oppilaan puheen ja kielenkehitystä sekä kielellisiä häiriöitä ja auttaa tukitoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työtehtävissä korostuu vanhempien ja lapsen lähi-ihmisten ohjaaminen.

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee oppilasta hänen koulunkäynnissään ja kehityksessään sekä toimii yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa yleisten koulunkäyntiedellytysten parantamiseksi. Koulukuraattorin työ painottuu oppilaskohtaiseen työhön.

Oppilaat tulevat koulukuraattorin asiakkaiksi opettajan, vanhempien, oppilashuoltoryhmän aloitteesta tai omasta aloitteestaan. Aloite voi tulla myös joltain koulun ulkopuoliselta taholta kuten esim. lastensuojelusta, nuorisotoimesta tai poliisilta. Yhteydenoton syyt liittyvät usein käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, perheeseen liittyviin asioihin, tunne-elämän pulmiin tai oppimiseen.

kokonaistilanteen arviointi ja tukitarpeen kartoitus
Perheen tukeminen kasvatustyössä, yhteistyö perheen ja oppilaan kanssa: tukea perheitä ja ohjata tarvittaessa oppilas perheineen jatkohoitoon perheneuvolan, terveyskeskuksen, sosiaalitoimen tai muun palvelun piiriin Luottamukselliset keskustelut oppilaan kanssa, oppilaan
Oppilaiden tukeminen kouluun, kotiin, kaverisuhteisiin tai vapaa-aikaan liittyvissä elämän pulmatilanteissa
Oppilashuoltoryhmien toimintaan osallistuminen
Yhteistyö rehtorin ja opettajien kanssa mahdollisten erityisjärjestelyjen toteuttamiseksi
Apuna suunniteltaessa ja päätettäessä oppilaalle tarjottavista tehostettuja erityisen tuen muodoista
Tukea opettajia ja koko kouluyhteisöä koulussa esiintyvien vaikeiden tilanteiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa
Koulun työrauhaan ja viihtyvyyteen vaikuttaminen
Osallistua kouluyhteisön toiminnan kehittämiseen, koulukiusaamisen ennaltaehkäisyyn, kriisi- ja päihdesuunnitelmien kehittämiseen
Toiminnan ja tavoitteiden esittely lukuvuoden alussa huoltajille

Koulukuraattorin asiakkaaksi ohjautumisen syyt:

Keskittymisvaikeudet, motivaatio-ongelmat
Uhmakkuus, sääntöjen rikkominen ja kyseenalaistaminen
Poissaolot ja opintojen laiminlyönti
Aggressiivinen tai muu epätavallinen käyttäytyminen
Kiusaamistilanteet, kaverisuhdeongelmat
Perheasiat: lasten huolto ja kasvatus, päihteet, mielenterveysongelmat, muuttuvat perherakenteet
Tunne-elämän vaikeudet: ahdistuneisuus, pelot, arkuus, masennus jne.

Psykiatrinen sairaanhoitaja toteuttaa koulun ulkopuolella nuorten päihde- ja mielenterveystyötä. Psykiatrisen sairaanhoitajan työ on asiakastyötä, konsultaatiotyöskentelyä sekä ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä. Hän tukee alle 18-vuotiaita oppilaita, heidän perheitään päihteiden käyttöön ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Yhteyttä voi ottaa sairaanhoitajaan oppilas itse, vanhemmat tai aloitteen voi tehdä myös opettaja ja terveydenhoitaja.

3.2.4 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tuki

Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Palvelujen tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset.Palveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä.

3.2.5 Oppilaiden osallisuus

Oppilas on omien tuntemustensa asiantuntija. Häntä tulee opastaa kantamaan vastuu oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan sekä rohkaista kertomaan huolenaiheistaan. Oppilaalla on velvollisuus

käydä koulua ja osallistua opetukseen säännöllisesti
noudattaa koulun järjestyssääntöjä ja toimintaohjeita sekä opettajan antamia ohjeita
käyttäytyä asiallisesti ja noudattaa hyviä tapoja
tehdä annetut tehtävät huolellisesti
huomioida toiset oppilaat, opettajat sekä muu henkilöstö
huolehtia itsestään ja tavaroistaan sekä kouluympäristöstään

Oppilaskunta osallistuu koulun toiminnan ja kouluympäristön kehittäjänä oppilashuollon suunnitelman laadintaan, toteuttamiseen sekä arviointiin. Ylä- ja alakoulujen oppilaat valitsevat keskuudestaan omat oppilaskuntansa. Oppilaskunnan toiminta on tärkeä osa lasten ja nuorten demokraattista toimintakulttuuria. Toimiminen oppilaskunnassa kehittää oppilaiden valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajana ja harjaannuttaa neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Oppilaskunnan tulee herättää oppilaiden kiinnostus oman koulun kehittämistä kohtaan. Oppilaskunnan hallitus, luokat ja opettajat yhdessä voivat rakentaa yhteisöllisesti toimivan koulun. Oppilaskunnan toiminta-alueita ovat

koulun juhlien suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä opettajien kanssa. Juhlien ohjelmanumerot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa eri-ikäiset oppilaat voivat esiintyä yhdessä
koulun ja oman luokan päivänavausten pitäminen
ohjelman ja tempausten järjestäminen erilaisina teemapäivinä
kerhotoiminta
arviointikeskustelut

Luokkakokoukset antavat oppilaille tilaisuuden esittää käsityksiään heitä koskevista asioista, kuten esim. koulun säännöistä, välituntitoiminnasta, pihan varustelusta, tapahtumista, ruokailusta, sisustuksesta ja opetuksen järjestämisestä.

Tukioppilastoiminta on peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Mahdollisuuksien mukaan tukioppilaat saavat koulutuksen ja toiminnasta vastaa koulussa tehtävään nimetty opettaja.

Nuorisovaltuusto ajaa lasten ja nuorten asioita tekemällä aloitteita, järjestämällä tapahtumia ja edustamalla lapsia ja nuoria sivistyslautakunnassa. Joka vuosi järjestettävissä vaaleissa nuorisovaltuustoon valitaan kahdeksan edustajaa peruskouluista ja lukiosta. Nuorisovaltuustotoiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta.

3.2.6 Yhteistyö huoltajien kanssa

Huoltaja on asiantuntija omaa lastaan koskevissa asioissa ja yhteistyökumppani, kun selvitetään ongelmia tai vaikeuksia, joita on havaittu lapsen oppimisessa tai terveydentilassa. Perusopetuslain mukaan ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta on huoltajilla ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa.

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulun tärkein kumppani on perhe, sillä vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Koulun ja kodin välinen yhteistyö on lapsen hyvän oppimisen, kasvun ja kehityksen edellytys.

Koulun tehtävänä on vastata opetuksesta ja tukea oppilaan kasvua. Yhteistyön sujuvuus edellyttää aktiivisuutta, avoimuutta ja sitoutumista. Kodin ja koulun yhteistyö perustuu keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen.

Kun oppilaan huoltajalla, opettajalla tai jollakin oppilaan kanssa työskentelevällä henkilöllä herää huoli oppilaan koulunkäyntiin liittyvästä tai siihen vaikuttavasta asiasta, hänen tulee ottaa huoli puheeksi mahdollisimman varhain. Opettaja ottaa ensin huolen puheeksi oppilaan kanssa, sitten huoltajien kanssa

Koulun oppilashuollosta tiedotetaan koulun kotisivulla, lukuvuositiedotteissa sekä vanhempainilloissa. Utsjoen kunnan koulut käyttävät Wilmaa oppilashuoltotyön tukena. Wilmaa käytetään mm. poissaolojen kirjaamisiin ja kodin ja koulun väliseen viestintään.

Yhteistyön muotoja

Huoltajat

ovat tervetulleita vierailemaan kouluun ja seuraamaan opetusta
voivat osallistua oppilashuoltoryhmän kokoukseen, kun oppilashuoltoryhmä käsittelee lapsen asiaa
osallistuvat koulutyön suunnitteluun

Huoltajien käsityksiä koulun toiminnasta voidaan kartoittaa kyselyillä, jolloin huoltajat voivat esittää omia kehittämisehdotuksiaan ja ilmaista näkemyksiään koulun toiminnasta

Yhteiset pelisäännöt

Koulun, kodin ja oppilaan kanssa luodut yhteiset pelisäännöt edistävät avoimuutta, tiedonkulkua, asioiden hoitamista ja sujumista myös konfliktitilanteissa sekä antavat turvaa ja luottamusta oppilaalle. Yhteisistä pelisäännöistä voidaan keskustella esim. vanhempainilloissa ja vanhempainvarteissa.

Vanhempainvartit

Vanhempainvartissa opettaja, huoltaja ja oppilas keskustelevat oppilaan koulunkäynnistä ja hänen edistymisestään opinnoissa. Tarvittaessa vanhempainvarttiin voi osallistua esim. erityisopettaja ja opinto-ohjaaja.

Vanhempainvartti pidetään esi- ja perusopetuksessa kerran syyslukukaudessa ja kerran kevätlukukaudella.

Vanhempainillat

Vanhempainillassa koulun johtaja ja opettajat kertovat koulun ajankohtaisista asioista, lukuvuoden tavoitteista ja vanhemmilla on madollisuus vaikuttaa koulun työsuunnitelman sisältöihin. Vanhempainillat toimivat koulun tiedotuskanavina huoltajille. Koulun luokkakohtaisia vanhempainiltoja pidetään vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana.

Tiedottamisen muotoja koteihin

reissuvihko
koulujen kotisivut
sähköposti
puhelinkeskustelut ensisijaisesti työaikana
tiedotteet
wilma

3.3 Kouluruokailu

Ruokailu edistää osaltaan lapsen hyvinvointia ja kasvua. Kouluruokailussa lapset ja nuoret oppivat terveyttä, ruokailutapoja sekä mm. paikallista ruokakulttuuria. Koulut järjestävät terveellisen, tarkoituksenmukaisen, ohjatun ja täysipainoisen maksuttoman kouluruokailun. Lounasruokailu, välipalat ja erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden terveyden seuranta ovat osa koulun oppilashuoltotyötä

Kouluruoka on pääsääntöisesti suomalaista perusruokaa. Hyvään kouluateriaan kuuluvat lämminruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma. Kouluruokailu tarjoaa kolmanneksen oppilaan päivittäisestä ravinnontarpeesta ja sillä on kotiruokailun rinnalla keskeinen asema ruokailutottumusten kehittämisessä. Ohjattuun kouluruokailuun oppilas voi halutessaan käyttää 30 minuuttia. Kouluruokailun ohjaukseen ja valvontaan kullakin koululla on omat yhteiset käytännöt ja toimintaohjeet.

Kaikille kunnat kouluille voidaan muodostaa ruokalatoimikunnat. Toimikuntien toiminnasta vastaa emäntä tai keittäjä. Toimikunnan tehtävänä on kehittää kouluruokailua. Se kokoontuu kaksi kertaa lukuvuodessa, tarvittaessa useamminkin. Toimikuntaan voivat kuulua emännän lisäksi kotitaloutta opettavat opettajat, ruoanjakaja, huoltajia ja oppilaita

Perusruokavaliosta poikkeavat ruokavaliot

Erityisdieetti toteutetaan kouluun toimitetun oppilaan ruokavaliosuunnitelman, kiellettyjen ruoka-aineiden kokonaisuuden tai lääkärintodistuksen edellyttämässä muodossa. Tavoitteena on, että perusruokavalio sopii sellaisenaan tai pienin muutoksin mahdollisimman monelle.

Perusruokavaliosta poikkeavien ruokavalioiden täsmällinen ja turvallinen toteutus koulun ruokahuollossa edellyttää tietoja sekä oppilaasta että tarvittavan ruokavalion toteuttamisesta. Huoltaja toimittaa kouluun lääkärin, ravitsemusterapeutin tai terveydenhoitajan lausunnon, jos ruokavaliota tarvitaan sairauden hoitoon tai muun terveydellisen syyn johdosta.

Välipalat koulussa

Välipala tarjotaan kaikille niille oppilaille, joiden koulu loppuu kello 15 tai 16 sekä oppilaskerhoihin jääville oppilaille. Opettajat valvovat välipalan ja mahdollisuuksien mukaan myös laittavat välipalan esille ja korjaavat sen pois.

3.4 Koulukuljetus

Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi.^{^[3]} Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä avustus. Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan^{^[4]}. Ohjattu toiminta voi olla osallistumista tukiopetukseen, kerhotoimintaan tai muuhun ohjattuun toimintaan.

Koulun vastuu

Rehtori/apulaisrehtori/pulaisjohtaja huolehtii, että huoltajat saavat koulukuljettajien puhelinnumerot.
Kouluaika tarkoittaa sovittua kouluun tulo- ja koulusta lähtöaikaa.
Vuosittain kouluissa käsitellään koulukohtaiset koulukuljetusten säännöt.
Koulu järjestää kuljetusoppilaiden valvonnan ja mahdollisuuden osallistua ohjattuun toimintaan kuljetusten odotusaikana.
Koulu arvioi kuljetusten toimivuutta ja kehittä kuljetusjärjestelyitä.
Koulu ilmoittaa kuljettajille, jos on tarve välineistön (sukset tms.) kuljetukseen
Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Kouluilla ei ole toimi- tai rangaistusvaltaa mahdollisiin kiusaamistapauksiin koulumatkoilla (koti-koulu). Koti ja koulu tekevät kuitenkin yhteistyötä selvittääkseen kiusaamistapaukset.

Vanhemmat huolehtivat, että oppilas

on ajoissa kuljetuspaikalla
on pukeutunut sään mukaisesti
käyttää pimeällä heijastinta
kuljetusreitin varteen pyöräillessään käyttää pyöräilykypärää
ottaa mukaansa tarvittavat välineet asianmukaisesti pakattuna.
Vanhemmat opastavat lastaan asianmukaiseen käyttäytymiseen ja turvallisuuteen koulumatkojen aikana.
Vanhemmat ilmoittavat suoraan koulukuljettajalle sekä koululle, jos oppilas ei tarvitse koulukuljetusta. Huoltaja ei voi itse tilata koulukuljetusta eikä tehdä muutoksia kuljetusreitteihin.

Oppilas

on ajoissa sovitulla odotuspaikalla, että kaikki ehtivät oikeaan aikaan kouluun
odottaa autoa rauhallisesti eikä aiheuta vaaraa itselleen eikä muille
hämärän ja pimeän aikana käyttää aina heijastinta
nousee autoon reippaasti ryntäilemättä
istuutuu penkille ja kiinnittää turvavyön
automatkalla käyttäytyy asiallisesti ja ottaa muut kuljetettavat huomioon
noudattaa hyviä tapoja ja kuljettajan antamia ohjeita
pitää ajomatkan aikana turvavyön kiinnitettynä
kertoo kuljettajalle, jos matkan aikana tulee ongelmia itselle tai toisille
poistuu autosta viivyttelemättä. Jos joutuu ylittämään tien, odottaa, kunnes kuljetusauto on jatkanut matkaa
ymmärtää säännöt ja sitoutuu noudattamaan niitä.

Kuljettajan vastuu

Kuljettajalla on vaitiolovelvollisuus. Kuljetettaviin tai heidän perheisiinsä liittyviä asioita ei kerrota ulkopuolisille.

Kuljettajan tehtävät ajon aikana

varmistettava, että oppilailla on turvavyö kiinni
koulukuljetusreitin ajaminen tilauksen mukaisesti ja yhteisesti sovitun aikataulun noudattaminen
pysähtymispaikkojen ilmoittaminen kuljetettaville ja pysäköiminen niin, että kuljetettava voi nousta ja jäädä kyydistä turvallisessa paikassa, tarvittaessa nuoren oppilaan saattaminen tien yli
oppilaiden sijoittaminen kuljetettavien koko huomioiden ja kuormitusmääräysten noudattaminen
liikuntavälineiden kuljettaminen (jos autoon mahtuu tai kuljetustarpeesta ilmoitetaan etukäteen)
järjestyksenpito autossa ja ongelmatilanteissa yhteydenotot huoltajaan ja koululle
autosta poistuvan oppilaan opastaminen
erityistä huolenpitoa vaativien (esim. näkörajoitteisten) oppilaiden huoltaminen vastaanottavalle henkilölle saakka
kohtelias, asianmukainen ja esimerkillinen käytös
vanhempien kuljetusmuutostoiveista ilmoittaminen kuljetuksen tilaajalle
puhelinnumeron antaminen rehtorille/apulaisrehtorille/ apulaisjohtajalle, jotta se toimitetaan eteenpäin huoltajille yhteydenpitoa varten esim. sairastapausten vuoksi

3.5 Oppilashuolto ja lastensuojelu

Lastensuojelutyön tarkoituksena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelutyöllä tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä. Tällä työllä pyritään ehkäisemään lapseen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu.

Lasta, nuorta ja hänen perhettään tuetaan ensisijaisesti siten, että lapsi voi kasvaa ja asua omassa kodissaan. Työtä tehdään yhdessä perheen ja sen lähiverkoston sekä eri viranomaisten kanssa.

Lastensuojelutyön käynnistää huoli lapsen hyvinvoinnista, terveydestä ja kehityksestä. Hyvinvointia vaarantavia tekijöitä voivat olla esim. lapsen hoidon laiminlyönti, vanhempien päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelmat tai voimakkaat ristiriidat perheessä. Lapsi tai nuori voi myös itse vaarantaa hyvinvointiaan esim. käyttämällä päihteitä, laiminlyömällä koulunkäyntiään tai tekemällä rikoksia.

Lastensuojelulain 25§:ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia niitä viranomaisia, jotka työssään toimivat lasten, nuorten ja perheiden parissa. Jokaisella koulun henkilökuntaan kuuluvalla on siis velvollisuus tehdä viipymättä lastensuojeluilmoitus salassapidon estämättä, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvitystä.

4 Ennaltaehkäisevä toiminta oppilaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi

4.1 Hyvinvointi koulussa

Koulun hyvinvointikartoitus on tapa tuottaa koulujen kehittämistyön sekä terveystiedon oppisisältöjen pohjaksi tietoa koko koulun (oppilaiden ja henkilöstön) hyvinvoinnista. Tietoja voi käyttää koulun kehittämisessä ja oppilashuoltotyössä sekä terveystiedon oppisisältöjen paikallisena ja ajankohtaisena lähtökohtana. Hyvinvointikartoitus voi toimia koulun itsearvioinnin välineenä.

Koulun hyvinvointimalli (Konu 2002. Oppilaiden hyvinvointi koulussa. Väitöstutkimus. Tampereen yliopisto)

Mallissa hyvinvointi koulussa jaetaan neljään osa-alueeseen: olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet sekä terveydentila. Olosuhteet käsittävät koulun fyysiset ja organisatoriset olosuhteet, mutta myös palvelut, kuten ruokailun terveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. Sosiaaliset suhteet koulussa jakautuvat oppilaiden keskinäisiin suhteisiin, opettaja-oppilas suhteisiin sekä kotien ja koulun välisiin suhteisiin. Koulussa myös oppilaiden ja muun henkilöstön väliset suhteet ovat tärkeitä. Itsensä toteuttamisen mahdollisuudet nähdään oppilaan mahdollisuuksina opiskella omien taitojensa ja kykyjensä mukaisesti palautetta, kannustusta ja rohkaisua saaden. Terveydentilaa tarkastellaan lähinnä psykosomaattisina oireina, joiden on todettu erityisesti nuorten kohdalla heijastelevan myös mielenterveyttä. Internetissä tehtävä koulun hyvinvoinnin kartoitus on osoitteessa: http://www10.edu.fi/hyvinvointiprofiili/

Oppilaan hyvinvointi ja oppimisen seuranta on alaluokilla luokanopettajan ja yläluokilla luokanvalvojan vastuulla. Kouluterveydenhoitaja yhdessä luokanopettajan tai luokanvalvojan kanssa teettävät oppilaille terveydenhoitajan laatiman hyvinvointikartoituksen.

4.2 Ohjaus perusopetuksessa ja nivelvaiheet

Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja. Ohjauksella vahvistetaan yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä.

Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja koulunkäynnin nivelvaiheissa. Ohjaustyö kuuluu kaikille opettajille.

Niveltyön tavoitteena on, että opetuksen järjestämisen kannalta oleellinen oppilasta koskeva tieto siirtyy eteenpäin lapsen koulunkäynnin edetessä. Ensisijainen vastuu tietojen siirtämisestä on lähettävällä osapuolella. Tiedonsiirtoluvasta sovitaan vanhempien kanssa ja tietosuojamääräykset otetaan huomioon. Nivelvaihetyöskentelyn tarkoituksena on saattaa oppilas seuraavalle opettajalle tai seuraavaan kouluun turvallisesti.

Päiväkodista kouluun

Keväällä opettaja, terveydenhoitaja ja päiväkodin edustaja kokoontuvat ja kartoittavat siirtopalaverien tarpeen. Siirtopalaverit pidetään esi- tai alkuopetuksen opettajan, päiväkodin henkilöstön, terveydenhoitajan sekä huoltajien kesken. Koollekutsujana toimii opettaja tai terveydenhoitaja.. Palaverissa selvitetään mahdolliset oppilaan erityistarpeet, kuten avustajan tai erityisopetuksen tarpeet. Tiedon koulun ulkopuolisen tahon tekemistä tutkimuksista (lääkärinlausunnot, psykologiset tutkimukset yms.) välittää ensisijaisesti huoltaja. Lukuvuoden alussa kyselylomakkeella terveydenhoitaja pyytää vanhemmilta tiedonsiirtolupa oppilasilmoituksen yhteydessä.

Yhteistyö esiopetusvuoden aikana

neuvolan kuusivuotiaiden laajojen terveystarkastusten palautteet
tutustumispäivä keväällä
päivähoidon ja esiopetuksen yhteistyö
kodin ja koulun tiivis yhteistyö

Alakoulusta yläkouluun

Erityisopettaja ja opinto-ohjaaja huolehtivat alakoulujen oppilaiden tiedonsiirrosta käymällä oppilaiden luokanopettajan kanssa tarpeelliset keskustelut. Keskusteluissa on mukana tarvittaessa myös huoltaja.
Opinto-ohjaaja pitää yhden luokkatunnin kuudesluokkalaisille aiheena yläkoulun käytänteet.
Pidetään vanhempainilta, jossa kerrotaan 6. luokan huoltajille yläkouluun siirtymisestä.
Keväällä järjestetään kuudesluokkalaisille tutustuminen yläkouluun.
Luokanvalvoja järjestää tarvittaessa yhteistyössä koulukuraattorin/opinto-ohjaajan kanssa ryhmäytymistä edistävää toimintaa uusille 7.luokkalaisille heti syyslukukauden ensimmäisinä päivinä.

Yläkoulusta toiselle asteelle

Nivelvaihetyö käynnistyy 9. luokan syksyllä koehaulla
Opinto-ohjaaja käy jokaisen 9.luokkalaisen kanssa keskustelun jatko-opintoihin liittyen
Kaikilla 9. luokkalaisten huoltajilla on mahdollisuus henkilökohtaiseen opinto-ohjaajan tapaamiseen
Yhteishaun tekevät kaikki 9.luokkalaiset opinto-ohjaajan kanssa tai kotona huoltajansa kanssa.
Jälkiohjausta varten opinto-ohjaajat päivystävät kesäkuussa ja tarkistavat kaikkien oppilaiden haun toteutumisen ja tarvittaessa ottavat yhteyttä oppilaisiin.
Alkusyksyn aikana opinto-ohjaajat tarkistavat, että kaikki oppilaat ovat aloittaneet toisen asteen opiskelun.
Tarvittaessa opinto-ohjaaja pitää niveltietopalaverit toisen asteen oppilaitosten kanssa.

4.3 KivaKoulu

Kouluissamme on käytössä KiVa-Koulu ohjelma kiusaamisen ennaltaehkäisyn työvälineenä. Oppilaat osallistuvat KiVa- oppitunneille ensimmäisellä luokalla ja uudelleen neljännellä luokalla seitsemännellä luokalla.

http://www.kivakoulu.fi/

4.4 Kerhotoiminta

4.4.1 Iltapäivätoiminta

Iltapäivätoiminnan järjestämisestä on omat, erilliset ohjeet, joista sivistyslautakunta on päättänyt. Onko Näitä????

Osa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen sekä oppimisen tuen jatkumoa on kunnan kouluilla järjestettävä iltapäivätoiminta. Sitä järjestetään erityisellä valtionavustuksella ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille ja tarvittaessa vuosiluokilla 3–9 erityisopetukseen otetuille ja siirretyille oppilaille.

4.4.2 Kerhotoiminta kouluilla

Kerhotoiminta tukee lasten ja nuorten harrastuneisuutta. Se edistää kaverisuhteiden syntymistä yli luokkarajojen, joka heijastuu myönteisesti kiusaamisen vähenemisenä. Opettajalla ja oppilailla on mahdollisuus tutustua toisiinsa eri tavalla, mikä näkyy välittömästi muussakin koulutyössä. Työrauhaongelmat vähenevät, ja kouluviihtyvyys lisääntyy. Toiminta ehkäisee myös syrjäytymistä sekä tukee lahjakkaita ja erilaisia oppijoita.

4.4.3 Yhteistyö kunnan nuorisotoimen, seurakunnan ja muiden toimijoiden kanssa

Koulujen ja seurakunnan välisiä yhteistyömuotoja ovat jumalanpalvelukset ja hartaudet liittyneenä kirkkovuoden rytmiin, juhlat, koulupastorityö, vierailut, teemapäivät ja päivänavaukset. Oppilashuollon yhteistyömuodot ovat sielunhoito, diakonia, työnohjaus sekä kriisityö.

Nuorisotoimi järjestää tarpeen mukaan omaa pienryhmätoimintaa sekä leirejä ja retkiä yhteistyössä seurakunnan kanssa. Nuorisotoimi on myös tiiviissä yhteistyössä poliisin sekä nuorten kanssa työtätekevien tahojen kanssa. Kysy Tommilta????

Koulujen on mahdollista tehdä yhteistyötä erilaisten hankkeiden, seurojen, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa

4.5 Valistustyö

Kouluissa tapahtuva valistustyö toteutetaan monimuotoisena yhteistyönä eri tahojen kanssa. Valistustyöllä pyritään vaikuttamaan yksittäisen oppilaan terveystottumuksiin, käytöstapoihin, liikennekäyttäytymiseen, lainkuuliaisuuteen ja yleiseen asenteeseen itseään ja muita ihmisiä kohtaan. Valistustyössä voidaan vaikuttaa yksilöllisin ja yhteisöllisin keinoin. Järjestöjen ja yritysten tuottamaa terveyskasvatusmateriaali pyritään hyödyntämään monipuolisesti. Erilaisten vierailijoiden saaminen valistustyötä tekemään on toimiva tapa saada ajankohtaista tietoa erityisesti päihteistä. Vanhempainilloissa pidetään tarvittaessa tietoiskuja ja luentoja pinnalla olevista aiheista, jotta tietoa saadaan myös jaettua koteihin. Akuutissa valistustyössä käytetään myös yksilöneuvontaa.

Utsjoen kouluissa on nimettynä oma koulupoliisi, joka osaltaan pitää huolta koululaisten valistustyöstä. Seksuaalikasvatus on osa terveystiedon oppimäärää, lisäksi terveydenhoitaja käy pitämässä tunteja.

Valistustyöllä pyritään erityisesti painottamaan seuraaviin osa-alueisiin

terveys
päihteet
seksuaalikasvatus
käytöstavat

5 Poissaolot

Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty vapautusta, ja huoltajan on huolehdittava siitä. Koulun on seurattava oppilaiden poissaoloja ja pidettävä kirjaa luvattomista poissaoloista.^{^[5]} Poissaoloja ennaltaehkäistään luomalla oppilaille turvallinen ja viihtyisä kouluympäristö.

Oppilaan huoltajan on pyydettävä (ei ole vain ilmoitusasia) lupa oppilaan poissaoloon ja oppilaan sairastuessa ilmoitettava heti samana päivänä koululle poissaolosta. Peruskoululainen ei saa itse päättää poissaoloistaan.

Sairauden jälkeen oppilas sopii luokanopettajan tai luokanvalvojan kanssa sairausajan tehtävien suorittamisesta ja tarvittaessa tukiopetuksesta. Jos sairauspoissaoloja on paljon, luokanopettaja tai -valvoja ottaa yhteyttä kotiin ja ohjaa tarvittaessa oppilaan terveydenhoitajalle.

Jos oppilas joutuu sairauden tai muun syyn takia poistumaan koulusta ennen koulupäivän päättymistä, hänen on pyydettävä lupa ennen lähtöä koulun terveydenhoitajalta, opettajalta tai huoltajalta. Oppilaan sairastumisesta tulee oppilaan luokanopettajan tai -valvojan ilmoittaa heti huoltajalle ja sopia jatkotoimenpiteistä.

Jos ilmoitusta oppilaan poissaolosta ei tule ensimmäisen tunnin aikana tai oppilas on yksittäisiä tunteja poissa koulupäivän aikana, luokanopettaja tai -valvoja ottaa huoltajaan yhteyttä puhelimitse.

Etukäteen tiedossa oleviin poissaoloihin huoltaja anoo hyvissä ajoin vapautusta oppilaalle koulutyöstä. Enintään viikon poissaoloon haetaan lupa luokanopettajalta tai -valvojalta, yli viikon kestävistä poissaoloista päättää koulun apulaisrehtori/apulaisjohtaja. Oppilas sopii etukäteen opettajansa kanssa, miten poissaolon aikaiset tehtävät suoritetaan.

Lomailua kouluaikana on vältettävä. Jos oppilas saa luvan olla pois lomamatkan vuoksi, hänen tulee selvittää loma-ajan läksyt ja muistiinpanot omatoimisesti. Jos mahdollisia kokeita on jäänyt ennen lomaa tekemättä tai koe osuu lomamatkan ajaksi, oppilaan tulee varautua kokeen tekemiseen heti lomalta kouluun palattuaan.

Oppilaiden poissaolot kirjataan Wilmaan. Poissaolon syyn huoltaja ilmoittaa Wilmaan tai poissaolovihkossa. Luokanopettajan ja -valvojan tehtäviin kuuluu luokkansa oppilaiden luvallisten ja luvattomien poissaolojen seuranta ja tilastointi.

Poissaoloihin on puututtava, kun

keskiarvo on alentunut merkittävästi
keskiarvo on alle 6.5
poissaoloja on kertynyt yli 50 tuntia
tietyn päivän/tunnin poissaolot
epämääräiset poissaolot
runsaat myöhästelyt
puutteelliset poissaoloselvitykset
huoltajan puuttuva allekirjoitus tai huoltajan nimen väärentäminen.

6. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä

Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen. Jokaisella on myös oikeus turvalliseen työympäristöön.

Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino.

Kiusaamista eivät ole yksittäiset riidat tai ohimenevä kahakointi. Opettaja, joka on ensin tullut tietoiseksi asiasta, arvioi näiden tapausten kirjaamistarpeen ja seurannan.

Merkkejä kiusaamisesta voivat olla mm. seuraavat:

joku jätetään ryhmän ulkopuolelle eri tilanteissa
jonkun vastauksille tai tekemisille nauretaan tai tirskutaan
johonkin lapseen tai nuoreen kohdistuvat perättömät viestit tai juorut
joku vetäytyy jatkuvasti omiin oloihinsa
poissaolot, jotka ovat säännöllisiä
poissaolot, jotka yhtäkkiä lisääntyvät
joku kerho tai harrastus jää pois.

Kiusaamista ehkäistään päivittäisessä työskentelyssä kasvattamalla oppilaita erilaisuuden hyväksymiseen ja suvaitsevaisuuteen. Luokissa kehitetään suvaitsevaista ja toista kunnioittavaa ilmapiiriä. Koko koulussa ja luokissa on yhteiset pelisäännöt, joihin sitoudutaan. Oppilaille selvitetään, mikä on kiusaamista ja annetaan heille toimintaohjeita kiusaamistilanteisiin. Oleellista ennaltaehkäisyssä on nollatoleranssin periaate ja kiusaajan vastuuttaminen. Joka lukuvuosi käydään luokittain keskusteluja koulun säännöistä, kiusaamisesta ja yhdessä kasvamisesta.

Kouluissamme on käytössä KiVa-Koulu ohjelma kiusaamisen ennaltaehkäisyn työvälineenä. Oppilaat osallistuvat KiVa- oppitunneille ensimmäisellä luokalla ja uudelleen neljännellä luokalla. Oppitunnit ja teemat sisältävät mm. keskusteluja, ryhmätöitä, lyhytfilmejä kiusaamisesta ja rooliharjoituksia. Niiden sisältö etenee yleisistä aiheista, kuten kunnioituksen merkityksestä ihmissuhteissa kiusaamisen mekanismeihin ja seurauksiin. Monilla oppitunneilla keskitytään siihen, millainen rooli ryhmällä on kiusaamisen ylläpitäjänä tai lopettajana: mietitään ja harjoitellaan erilaisia tapoja vastustaa kiusaamista. Oppitunteja ja teemoja täydentävät kiusaamisen vastainen KiVa-tietokonepeli.

Koulun toiminnan yhteisöllisyys ja sosiaaliset kontaktit ehkäisevät kiusaamista. Myönteisiä malleja, joita muualla mainittujen lisäksi käytetään, ovat

tukioppilas- ja kummitoiminta, jotka liittyvät osallisuuteen
empatia- ja vuorovaikutustaitojen harjoittamista esim. kaveritaito- tai KiVa-oppitunneilla
vastuuntunnon kehittämistä ja hyvää luokkahenkeä (sisältöinä esim. muiden huomioonottaminen, ympäristöstä huolehtiminen, heikompien puolustaminen, toisten auttaminen, erilaisuuden hyväksyminen, yhteisiin tapahtumiin ja juhliin liittyvä yhteisvastuullisuus, hyvä käytös (myös koulumatkoilla)
välituntivalvonta.

Kiusaamiseen puuttuminen

Se opettaja, jonka tietoon kiusaaminen tulee, puuttuu tilanteeseen heti. Hän selvittää ja tutkii, mitä on tapahtunut, ketä kiusataan ja kuka kiusaa sekä onko kiusaaminen systemaattista. Kiusaamisesta tiedotetaan asianomaisten huoltajille. Tapahtumien kulku, päätökset ja seuranta kirjataan ja arkistoidaan oppilashuollon aineistona. Systemaattisen kiusaamisen ollessa kyseessä asia siirretään opettajakunnan keskuudestaan nimeämälle KiVa-tiimille.
Luokanopettaja/ KiVa-tiimi/ luokanvalvoja haastattelee kiusaamiseen osalliset henkilöt ensin yksitellen ja vielä ryhmänä. Lisäksi kiusatun luokkakaverin/-kaverien kanssa teemalla “Teidän apuanne tarvitaan.” Haastattelujen jälkeen asiasta ilmoitetaan huoltajille.
Tiimi/ luokanopettaja/-valvoja käy seurantakeskustelun yhden/kahden viikon kuluttua tapahtuneesta. Seurantakeskustelu käydään sekä kiusatun että kiusaajan/kiusaajien kanssa.
Kiusaamisen jatkuttua kiusaaja rangaistaan koulun rangaistuskäytännön mukaan.

Koulussamme toimii opettajien muodostama työryhmä, KiVa-tiimi. KiVa-tiimi selvittää yhteistyössä luokanopettajan kanssa esiin tulevia kiusaamistapauksia keskustelemalla kiusatun, kiusaajan ja usein myös muiden luokan oppilaiden kanssa. Asiaan kuuluu, että sama tiimi pitää seurantakeskustelut osallisten kanssa. Näin lapsille annetaan tilaisuus muuttaa käyttäytymistään. Usein kannustetaan myös luokkatovereita tukemaan kiusattua. Tarvittaessa myös koulun yksilöllinen oppilashuoltoryhmä käsittelee ja hoitaa kiusaamistapauksia.

Jos oppilas kokee opettajan tai koulun muuhun henkilökuntaan kuuluvan aikuisen kiusaavan tai häiritsevän häntä, oppilas tai tämän huoltaja voivat ottaa yhteyttä apulaisjohtajaan tai rehtori-sivistystoimenjohtajaan. Oppilasta, huoltajaa sekä kiusaavaa aikuista kuullaan ja selvitetään tapahtumien kulku, sovitaan jatkotoimenpiteistä ja seurannasta. Asiasta kirjoitetaan muistio. Tarvittaessa rehtori-sivistystoimenjohtaja käyttää selvittelyssä apunaan sosiaalityöntekijää ja vie asian sivistyslautakunnan käsittelyyn tai muiden viranomaisten tietoon.

Väkivaltaa ja aggressiivista käyttäytymistä ehkäistään tukemalla myönteistä käyttäytymistä positiivisella palautteella ja selvittämällä oppilaille koulun säännöt fyysisestä ja psyykkisestä koskemattomuudesta. Oppilaille opetetaan myös erilaisia sanallisia selviytymismalleja väkivalta- ja aggressiotilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä fyysisen että psyykkisen kouluviihtyvyyden luomiseen.

Väkivaltaisen oppilaan kohtaaminen

Toimi – älä käänny pois tilanteesta.
Kehota lopettamaan väkivalta.
Estä väkivallan jatkuminen. Hae mahdollisuuksien mukaan apua koulun muilta työntekijöiltä.
Pyydä terveydenhoitajaa arvioimaan vammat. Älä arkaile pyytää poliisia paikalle puh. 112.
Tiedota opettajalle ja apulaisjohtajalle/apulaisrehtorille/rehtorille
Tarvittaessa rehtori/apulaisrehtori/ apulaisjohtaja kokoaa kriisi-/oppilashuoltoryhmän, joka järjestää kriisiapua.
Ota yhteys oppilaan huoltajiin ja pyydä, että he hakevat oppilaan.
Tarvittaessa poista oppilas luokasta. Huolehdi myös valvonnasta. Mikäli oppilas ei suostu poistumaan, pyydä paikalle toinen aikuinen.
Tarvittaessa apulaisjohtaja/apulaisrehtori evää oppilaalta koulunkäyntioikeuden loppupäiväksi tai rehtori pidemmäksi ajaksi.
Tilanteessa mukana ollut aikuinen kirjoittaa muistion tapahtumista.

Väkivaltainen aikuinen koulussa

Suojaa oppilaat esimerkiksi lukitsemalla ovi tai ohjaamalla heidät turvalliseen tilaan.
Hae mahdollisuuksien mukaan apua koulun muilta työntekijöiltä/pyydä oppilasta hakemaan apua
Tiedota rehtorille/apulaisrehtorille/apulaisjohtajalle, joka tiedottaa muita koulussa olevia ja soittaa 112:een.
Yhteys poliisiin.

Koulussa tapahtuneesta väkivaltatilanteesta ilmoitetaan välittömästi apulaisjohtajalle/apulaisrehtorille tai rehtori-sivistystoimenjohtajalle, joka tarvittaessa soittaa poliisin ja mahdollisesti myös ambulanssin paikalle. Vakavissa pahoinpitelyissä otetaan aina yhteyttä poliisiin ja tiedotetaan asiasta, jolloin poliisi päättää asian saattamisesta syyteharkintaan. Samassa yhteydessä harkitaan, onko tarpeen tiedottaa asiasta laajemmin, esimerkiksi luokan, ryhmän tai koko yhteisön tasolla. Väkivaltatilanteessa seuraavista ohjeista voi olla hyötyä:

ole kohtelias ja ystävällinen
syvenny asianomaisen sanomaan
vältä arvovaltakiistaa
pidä etäisyys
pidä katsekontakti
älä anna epätodellista kuvaa ja toivoa (realismi)
säilytä oma rauhallisuus
anna henkilön puhua
oikaise virhetulkinnat ja perustele
selvitä epäselvät asiat
tee kysymyksiä
pyri saamaan henkilö istumaan
älä kosketa
älä esitä henkilökohtaisia vaatimuksia
jätä ovi auki
ota mukaan työtoveri
ota uhkaus todesta
pyri saamaan oppilaat turvaan
pyri saamaan apua muilta aikuisilta
anna väkivaltaisesti käyttäytyvälle perääntymismahdollisuus

Tilanteen jälkiselvittely:

tilanne selvitetään työparina esim. rehtorin johdolla
tilanne kirjataan
osapuolten kuulemisen ja selvittelyn tavoitteena on estää väkivaltaisen tilanteen uusiminen, tarvittaessa kutsu huoltajat mukaan neuvotteluun
jos opettaja on joutunut käyttämään voimakeinoja, tilanteesta tulee tehdä kirjallinen selvitys poliisiviranomaiselle
väkivaltatilanteesta ilmoitetaan huoltajalle -> mikäli oppilasta on pahoinpidelty koulupäivän aikana, on huoltajalla oikeus päättää asianomistajana rikosilmoituksen tekemisestä
jatkoseuranta

Tarvittaessa otetaan yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun ja hankitaan lääkärintodistus.

Mikäli väkivallan tekijänä on opettaja tai muu koulun työntekijä, apulaisjohtajan tai rehtori-sivistystoimenjohtajan on puututtava asiaan välittömästi. Tapahtumien kulku selvitetään haastattelemalla sekä oppilaita että työntekijää. Myös huoltajia kuullaan. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista asiantuntija-apua.

Kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa tulee varmistaa sekä teon tekijän että teon kohteena olevan osalta yksilöllinen tuki, tarvittava hoito ja jälkiseuranta. Ensisijaisesti luokanopettaja ja -valvoja sekä yksilöllinen oppilashuoltoryhmä huolehtivat jälkiseurannasta ja viranomaisyhteistyön järjestämisestä.

Oppitunneilla häiritsemistä ehkäistään järjestämällä opetus niin, että kaikki oppilaat pystyvät oppimaan. Tarvittavia tukitoimia käytetään ja niiden toimivuutta seurataan. Fyysinen oppimisympäristö pidetään kunnossa.

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus pyytää oppilasta poistumaan luokasta tai muusta tilanteesta, jossa opetusta järjestetään taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Opettaja voi oppilasta poistaessaan käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai häirinnän vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. (POL 36b §)

Kun oppilas on poistettu luokasta, on huomioitava, että hänelle on järjestettävä valvonta. Naapuriluokassa olevaa opettajaa pyydetään apuun. Jos opettaja apua ei ole saatavissa, kiinteistönhoitajan voi hälyttää avuksi.

Jatkotoimenpiteitä:

tieto huoltajalle ja oppilashuoltotyöryhmälle
kirjallinen selostus tapahtuneesta rehtorille

tarvittaessa yhteydenotto poliisiin,

kerralla puhuttelu

jos häirintä jatkuu, rehtori puhuttelee
kirjallinen muistutus ja soitto kotiin
toistuva häiritseminen > 1 h kasvatuskeskustelu/jälki-istunto
tarvittaessa luokasta poistaminen

Sukupuolinen häirintä voi ilmetä seuraavin tavoin:

nimittely
sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet
vartaloon, pukeutumiseen tai yksityiselämään liittyvät huomautukset tai kysymykset
seksuaalinen koskettelu (nipistely, suutelu, puristelu jne.)
puhelinsoitot, tekstiviestit ja sähköpostit tai seksuaalissävytteiset kirjeet
seksuaalisten kuvien ja muiden materiaalien näyttäminen tai lähettäminen
halventavat ja seksistiset vitsit yleensä
toistuvat seksuaalissävyiset ehdotukset tai seksuaaliseen käytökseen viittaavat kutsut
seksuaaliseen kontaktiin pakottaminen

Häirinnän kohteena voivat olla sekä tytöt että pojat. Sukupuolinen häirintä, syrjintä ja hyväksikäyttö ovat vallan väärinkäyttöä. Häirintää voi tapahtua myös lasten ja nuorten välisissä suhteissa. Huonoa käytöstä on esim. panettelu, loukkaava nimittely tai intiimikoskettelu.

Se, mikä koetaan häirinnäksi, riippuu yksilöstä, tilanteesta, osapuolten välisestä vuorovaikutuksesta ja aiemmista kokemuksista. Ratkaisevaa on silti aina se, miten uhri kokee tilanteen. Jos hän kokee tulleensa häirityksi, asia tulee ottaa aina vakavasti. Avoin keskustelu vaikeistakin asioista on tarpeellista eli on tärkeää luoda ilmapiiri, jossa lapsille ja nuorille korostetaan sitä, että yhdessä voidaan puhua kaikista asioista. Tällainen ilmapiiri ehkäisee häirintää parhaiten.

Utsjoen kunnan kouluissa ei sallita minkäänlaista oppilaiden välistä eikä aikuisen ja oppilaan välistä seksuaalista häirintää. Koulussa tapahtuvassa seksuaalisesta häirinnästä ilmoitetaan heti uhrin ja tekijän huoltajille sekä apulaisrehtorille/rehtorille, joka kutsuu välittömästi moniammatillisen oppilashuoltoryhmän koolle. Oppilashuoltoryhmä päättää jatkotoimenpiteistä.

Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja perheessä tapahtuvaan pahoinpitelyyn tai kaltoin kohteluun liittyvissä kysymyksissä on otettava yhteyttä lastenvalvojaan ja tarvittaessa tehtävä lastensuojeluilmoitus.

Väkivaltatilanteissa yhteistyö ja yhteydenotto huoltajiin tulee olla mahdollisimman ripeää ja joustavaa. Ensisijaisesti luokanopettaja tai –valvoja ottaa yhteyttä puhelimitse huoltajaan. Tarvittaessa voidaan yhteydenotto hoitaa myös sähköpostitse tai muulla soveltuvalla tavalla.

Viranomaisyhteistyössä pyritään joustavuuteen. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä ja rehtori toimivat viranomaisyhteistyön organisoijana. Nämä tahot voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä kunnan sosiaaliviranomaisiin, koulupoliisiin, pelastusviranomaisiin tai muihin tarpeellisiksi katsottaviin toimijoihin.

Suunnitelmaa päivitetään lukuvuoden alkaessa yhteisessä suunnittelukokouksessa. Toteutumista seurataan ja arvioidaan lukuvuoden päättyessä opettajien kokouksessa ja koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokouksessa. Rehtori huolehtii asioiden kirjaamisen ja päivittämisen yhteistyössä turvallisuusvastaavan kanssa.

Väkivaltatilanteissa yhteistyö ja yhteydenotto huoltajiin tulee olla mahdollisimman ripeää ja joustavaa. Ensisijaisesti luokanopettaja tai –valvoja ottaa yhteyttä puhelimitse huoltajaan. Tarvittaessa voidaan yhteydenotto hoitaa myös sähköpostitse tai muulla soveltuvalla tavalla.

7 Järjestyssäännöt

7.1 Turvallinen ja viihtyisä koulu

Järjestyssäännöillä määritellään kouluyhteisön yhteiset pelisäännöt. Järjestyssääntöjen tarkoituksena on varmistaa opetukseen osallistuvan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja huolehtia siitä, että oppilas suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyy asiallisesti. Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä^{^[6]}. Järjestyssäännöillä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä, asianmukaisesta käyttäytymisestä, tarkempia määräyksiä esineistä ja aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä, koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella^{^[7]}.

Järjestyssäännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai perusopetuslain mukaiseen toimintaan. Järjestyssäännöt ovat voimassa myös perusopetuslakiin liittyvien säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaisen toiminnan ajan koulun ulkopuolisessa toiminnassa kuten retkillä, leirikouluissa ja kerhoissa^{^[8]}. Järjestyssäännöt on valmisteltu yhteistyössä koulun henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden kanssa. Koulun oppilaskuntaa on myös kuultu asiassa.

Järjestyssääntöjen rikkomisesta seuraa rikkomuksen laadusta ja toistuvuudesta riippuen ojentaminen tai kurinpitorangaistus.

Kouluilla on omat järjestyssääntönsä. (Liite 3)

7.2 Yhteiset käytänteet ja rangaistukset

Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänellä ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta^{^[9]}. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Koulun oikeus kurinpitoon ja ojentamiseen ulottuu koulunkäyntiin ja siihen liittyviin olosuhteisiin. Tämä rajoittaa sekä alueellisesti että ajallisesti koulun toimivaltaa. Joko alueellisen tai ajallisen yhteyden (alempana joko 1. tai 2.) on toteuduttava, jotta koulu voisi käyttää kurinpito- tai ojentamisoikeuttaan.

Alueellinen yhteys koulunkäyntiin (kouluaikana):

koulun alue, koulutontti
oppilaiden koulukuljetusten odottamiseen varatut tilat ja liikennevälineet
yökoulut

Ajallinen yhteys koulunkäyn

Varoitus: sisältö oli liian pitkä, ja sen loppu on poistettu. Koko sisältö näkyy vain muokkausnäkymässä.