Oahppifuolahusa olles dárbu ja oahppifuolahusbálvalusat mat leat geavahanláhkai

Doaibmit skuvllas

Oahpaheaddji (luohkáoahpaheaddji/ávnnasoahpaheaddji/luohkágohcci) lea oahppiid šaddama, ovdáneami ja oahppama áššedovdi. Son dovdá oahppi ja oahppi skuvllavázzimii laktáseaddji áššiid. Sus galgá leat ánus iežas oahpahusa dáfus dárbbašlaš diehtu.

Oahpaheaddji dahje luohkágohcci

* oassálastá oahppifuolahusjoavkku čoahkkimiidda dárbbu mielde

* árvvoštallá oahppama ja barggildeami jámma (diibmooassálastin, iskosat) sihke bidjá johtui dárbbu mielde oahppifuolahusa doaibmabijuid

* čuovvu oahppi buresveadjima ja oassálastá oahppi skuvllavázzima doarjuma plánemii

* áiccada luohká joavkodynamihka (ee. givssideapmi)

* váldá gieđahallamii jus leat ollu eret orrumat

* merke bajás oahppiguovdasaš oahppifuolahussii guoski áššiid, bargá čoahkkáigeasuid, čuovvumiid ja árvvoštallamiid

* doallá oktavuođa oahppiid fuolaheaddjiide ja/dahje soahpá oktavuođadoallamis ja bargguid juohkimis eará oahppifuolahussii gulli olbmuiguin

* oassálastá pedagogalaš árvvoštallama ja čielggadeami, oahppaplána dahje persovnnalaš oahpahusa ordnema guoski plána, HOJKS, ráhkadeapmái ovttas sierraoahpaheaddjiin

* oassálastá givssideami čielggadeapmái KiVa Koulu –joavkkuin

* bargá ovttasbarggu sierra beliiguin ja fuolaha dieđusirdimis skuvlejumi lađasmuttuin (čoahkkimat, skovit).

Sierraoahpaheaddji gárte oahppiid oahppamii laktáseaddji problemaid ja veahkeha oahppanváttisvuođain. Son ráhkada pedagogalaš áššegirjjiid ovttas luohká- ja ávnnasoahpaheaddjiiguin sihke luohkágohcciiguin sihke bargá ovttasbarggu sierra beliiguin.

Oahpporávvejeaddji lea oahppi oahppobálgá plánema áššedovdi. Son doarju oahppi šaddama ja ovdáneami nu, ahte oahppi bastá ovddidit iežas studerengárvvisvuođaid ja sosiálalaš láddama sihke ovddidit eallinplánema dáfus dárbbašlaš dieđuid ja dáidduid. Oahpporávvejeaddji bargui gullá

* soahpat pedagogalaš árvvoštallama vuođul beavttálmahtton doarjaga addimis ja dan loahpaheamis ovttas oahppifuolahusjoavkkuin

* pedagogalaš áššegirjjiid ráhkadeapmi ovttas eará oahpaheaddjiiguin

* oktavuođadoallan oahppiid fuolaheaddjiide ja/dahje das soahpan sihke bargguid juohkin eará oahppifuolahussii gulli olbmuiguin

* bagadalli dieđiheapmi

* ovttasbargu skuvlla bargoveagain, nuppi dási oahppolágádusaiguin ja eará beliiguin

* dieđusirdun skuvlejumi lađasmuttuin (čoahkkimat, skovit, eará lađasmuttu ovttasbargu)

Rektor vástida skuvlla doaimmas oahppifuolahussii guoski gažaldagain. Son doallá oktavuođa sierra oassebeliiguin ja doarju oahppifuolahusbargoveaga. Son dahká hálddahuslaš mearrádusaid ja vástida čuovvumis ja árvvoštallamis ovttas oahppifuolahusjoavkkuin.

Veahkkerektor/Veahkkehoavda doaibma oahppifuolahusbarggus ja oassálastá oahppifuolahusjoavkku searvvušlaš ja oahppama guoski čoahkkimiidda.

Skuvlavázzinjođiheaddji dahje –veahkki lea sierradoarjaga gáibideaddji oahppi skuvlla árgga áššedovdi. Son doarju oahppi doaimma iešguđetlágan skuvllavázzimii laktáseaddji dilálašvuođain ja doaibma oahpaheaddji bargobárran. Su bargun leat ovdamearkka dihte oahppi bagadeapmi ja doarjun skuvlabarggus oahppadiimmuid áigge sihke veahkeheapmi sirdašuvvamiin. Lámis dahje sierradoarjaga gáibideaddji mánás lea vuoigatvuohta oažžut skuvlavázzima jođiheaddji dahje veahki ja dulkonbálvalusaid, jos son dárbbaša daid skuvlavázzima doarjjan.

Plánedettiin máná oahpahanvuogi váldojuvvo vuhtii holisttalaččat maiddái veahki sihke eará oahpahusa gáibideaddji doarjjadoaimmat. Veahki dárbbu árvvoštallá dávjjimusat skuvlapsykologa, ovttas máná oahpaheaddjiin ja váhnemiiguin. Árvvoštallamat dahkkojit dávjá juo ovdal skuvlla álggaheami, jus lea dieđus veahki vejolaš dárbu. Árvvoštallamiid sáhttá goitge dahkat maiddái goas beare, jus dárbu boahtá ovdan. Veahkki sáhttá leat mánáin skuvllas sihke dárbbu mielde dikšut iđit- ja veaigebeaidivššu.

Skuvladearvvašvuođafuolahus

Skuvladoavttir lea máná ja nuora dálkkasdieđalaš áššedovdi ja ovdduid gohcci su dearvvašvuođa ja buresveadjima guoski áššiin. Skuvladoavttir oassálastá oahppifuolahusbargojoavkku čoahkkimiidda bovdedettiin. Ovttasbarggus dearvvašvuođadivššáriin skuvladoavttir dahká viiddes dearvvašvuođadárkkistusa vuođđoskuvlla 1., 5. ja 8. luohkáin. Skuvladoaktára sáddehusain oahppit besset dárbbu mielde joatkkadutkamušaide sihke ožžot spesiálabuohccedivššu bálvalusaid.

Skuvladearvvašvuođadivššár bargá oahppiid dearvvašvuođadárkkistusaid. Son addá dearvvašvuođarávvema ja –čuvgehusa sihke oktagas- ahte joavkodásis. Skuvladearvvašvuođadivššár lea deaivamis skuvllas sierra almmuhuvvon áigge ja dárbbu mielde sutnje sáhttá váldit oktavuođa telefovnna bokte. Hohpolaš áššiin oahppi rávvejuvvo váldit oktavuođa dearvvašvuođaguovddážii.

Fysioterapiija

Fysioterapiija lea oassi skuvladearvvašvuođafuolahusa. Fysioterapevta dahká jahkásaččat rumašguoddodárkkistusaid 3-4 luohkkálaččaide. Fysioterapevtta bargui gullá maiddái doarjja- ja lihkadanorgánadávdamearkkaid gárten sihke dávdamearkkaid mieldásaš bagadeapmi ja rávven, oktagaslaš hárjehallanrávvagiid dahkan. Jus gažaldagas ii leat rumašguoddodárkkistus (skuvla)doavttir dahká oahppái fysioterapiijasáddehusa álgofitnama várás.

Fysioterapevtta vuostáváldin dáhpáhuvvá dábálaččat skuvllas dearvvašvuođadivššára lanjas dahje dearvvašvuođadálus fysioterapevtta vuostáváldinlanjas. Oahppi fuolaheaddjis lea ovddasvástádus das, ahte oahppi boahtá addojuvvon vuostáváldináigái. Jus oahppi guođđá geavatkeahttá addojuvvon áiggi, lea fuolaheaddjis ovddasvástádus ođđa áiggi várremis. Jus mánná oažžu eará sajis sáddehusa, galgá divššár almmuhit ášši birra fysioterapevtii.

Vuolles 18-jahkásaččaide fysioterapiija lea nuvttá.

Gieldda bátnedivššohat fuolaha oahppiid njálbmedearvvašvuođafuolahusas ja doallá jahkásaččat bátnečuvgehusa skuvllain.

Psykososiálalaš bálvalusat

Ohcejoga gieldda sosiála- ja dearvvašvuođadoaibma oastá skuvlapsykologa ja hállanterapevtta bálvalusaid Anára gielddas. Sámegielat hállanterapevtabálvalusaid oažžut priváhta bálvalusa fállis Norgga bealde. Sámegielat psykologabálvalusaid háŋket Kárášjogas mánáid ja nuoraid psykiátralaš bálvalusaid fálli guovddážis (Barne- og ungdomspsykiatrisk poliklinikk, oanádus BUP), gosa beassá dearvvašvuođadikšára bokte ja skuvladoaktára sáddehusain. Sierraoahpaheaddji dikšu hállanterapevta ja skuvlapsykologa áigevárremiid, muhto fuolaheaddjit sáhttet maiddái várret njuolga áiggiid bálvalusa fálliin.

Skuvlapsykologa lea vudjon máná ja nuora ovdáneapmái, oahppamii ja skuvlavázzimii laktáseaddji gažaldagaide sihke psyhkalaš ja sosioemotionálalaš buresveadjimii. Figgamuššan lea ovddidit oahppi buresveadjima ja skuvlavázzima njuovžilis jođu nu, ahte oahppanváttisvuođat ja eará ovdáneami ja buresveadjima riskadahkkit sihke doarjaga dárbbut gávnnahuvvojit ja daidda vástidat árramuttus.

Skuvlapsykologa barggildanvuogit leat ee.:

* psykologalaš dutkamušaid, árvvoštallamiid, čielggademiid ja cealkámušaid dahkan

* ovttasbargu oahppiin, váhnemiiguin, oahpaheaddjiiguin ja skuvlakuráhtoriin oahppi gáibidan doarjaga plánemis

* oahppadiimmuid čuovvun oassin psykologalaš dutkamuša dahje oahpaheaddji konsulterema

* váhnemiiguin sohppojuvvon ovttasbargu skuvlla olggobeale beliiguin, omd. dearvvašvuođafuolahusain

* oassálastin psykologiija áššedovdin dárbbu mielde oktagas oahppiid dahje oahppijoavkkuid guoski oahppifuolahussii guoski doibmii

* oahppannávccadutkamuša dahkan

Skuvlapsykologa barggildeami guhkkodat sierra oahppiid guovdu sáhttá molsašuddat oktagas deaivvademiin guhkesáigásaš doarjjakontáktii.

Hállanterapevta árvvoštallá oahppi hállan ja giellaovdáneami sihke gielalaš seaguhusaid ja veahkeha doarjjadoaibmabijuid plánemis ja ollašuhttimis. Bargguin deattohuvvá váhnemiid ja máná lagašolbmuid bagadeapmi.

Skuvlakuráhtor lea skuvlla sosiálabargi, gii doarju oahppi su skuvlavázzimis ja ovdáneamis sihke doaibmá ovttasbarggus skuvlla bargoveagain dábálaš skuvlavázzinvejolašvuođaid buorideami dihte. Skuvlakuráhtora bargu deattohuvvá oahppiguovdásaš bargui.

Oahppit bohtet skuvlakuráhtora áššehassan oahpaheaddji, váhnemiid, oahppifuolahusjoavkku álgagis dahje iežas álgagis. Álgga sáhttá boahtit maiddái geas nu skuvlla olggobealde dego omd. mánáidsuodjalusas, nuoraiddoaimmas dahje bolesis. Oktavuođa sivat laktásit dávjá láhttemii, sosiálalaš gaskavuođaide, bearrašii laktáseaddji áššiide, dovddueallima váttisvuođaide dahje oahppamii.

* oppalašdili árvvoštallan ja doarjjadárbbu gárten

* Bearraša doarjun bajásgeassinbarggus, ovttasbargu bearrašiin ja oahppiin: doarjut bearrašiid ja bagadit dárbbašettiin oahppi oktan su bearrašiin joatkkadikšui bearašrávvehaga, dearvvašvuođaguovddáža, sosiáladoaimma dahje eará bálvalusa birii. Luhtolaš ságastallamat oahppiin

* Oahppiid doarjun skuvlii, ruoktot, verddegaskavuođaide dahje astoáigái laktáseaddji eallima váttisdiliin

* Oahppifuolahusjoavkkuid doibmii oassálastin

* Ovttasbargu rektoriin ja oahpaheaddjiiguin vejolaš sierraordnemiid ollašuhttima dihte

* Veahkkin plánedettiin ja mearridettiin beavttálmahttojuvvon sierradoarjaga vugiin mat fállojit oahppái

* Doarjut oahpaheaddjiid ja olles skuvlaservoša skuvllas ovdan boahtti váttis diliid čielggadeamis ja čoavdimis

* Skuvlla bargoráffái ja geasuhahttivuhtii váikkuheapmi

* Oassálastit skuvlaservoša doaimma ovddideapmái, skuvlagivssideami ovddalgihtii eastadeapmái, kriisa- ja gárrenávnnasplánaid ovddideapmái

* Doaimma ja mihttomeriid ovdanbuktin lohkanjagi álggus fuolaheaddjiide

Skuvlakuráhtora áššehassan láidesteami sivat:

* Vuodjunváttisvuođat, motivašuvdna-problemat

* Vuosttaldahkesvuohta, njuolggadusaid rihkkun ja jearaldatvuložin bidjan

* Eret orrumat ja oahpuid healbadeapmi

* Aggressiivalaš dahje eará eahpedábálaš láhtten

* Givssidandilálašvuođat, verddegaskavuođa problemat

* Bearašáššit: mánáid fuolahus ja bajásgeassin, gárrenávdnasat, mielladearvvašvuođaproblemat, muhttašuddi bearašráhkadagat

* Dovddueallima váttisvuođat: áŧestus, balut, árgivuohta, šlundivuohta jna.

Psykiátralaš buohccidikšár ollašuhttá skuvlla olggobealde nuoraid gárrenávnnas- ja mielladearvvašvuođabarggu. Psykiátralaš buohccidikšára bargu lea áššehasbargu, konsultašuvdnabarggildeapmi sihke eastadeaddji gárrenávnnas- ja mielladearvvašvuođabargu. Son doarju vuollel 18-jahkásaš oahppiid, sin bearrašiid gárreávdnasiid geavaheapmái ja mielladearvvašvuhtii laktáseaddji áššiin. Oktavuođa sáhttá váldit buohccidikšárii oahppi ieš, váhnemat dahje álgaga sáhttá dahkat maiddái oahpaheaddji ja dearvvašvuođadivššár.