8.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta

8.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta

Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Toimijat koulussa koulussa

Opettaja (luokanopettaja/ aineenopettaja/ luokanvalvoja) on oppilaiden kasvun, kehityksen ja oppimisen asiantuntija. Hän tuntee oppilaan ja oppilaan koulunkäyntiin liittyvät asiat. Hänellä tulee olla käytettävissään oman opetuksensa kannalta tarpeellinen tieto.

Opettaja tai luokanvalvoja

  • osallistuu oppilashuoltoryhmän kokouksiin tarvittaessa
  • arvioi oppimista ja työskentelyä jatkuvasti (tuntiosallistuminen, kokeet) sekä käynnistää tarvittaessa oppilashuollon toimenpiteet
  • seuraa oppilaan hyvinvointia ja osallistuu oppilaan koulunkäynnin tukemisen suunnitteluun
  • havainnoi luokan ryhmädynamiikkaa (mm. kiusaaminen)
  • puuttuu runsaisiin poissaoloihin
  • kirjaa oppilaskohtaiset oppilashuollolliset asiat, tekee yhteenvedot, seurannat ja arvioinnit
  • pitää yhteyttä oppilaiden huoltajiin ja/tai sopii yhteydenpidosta ja tehtävien jakamisesta muiden oppilashuollon henkilöiden kanssa
  • osallistuu pedagogisen arvion tai selvityksen, oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelman, HOJKSin, laatimiseen yhteistyössä erityisopettajan kanssa
  • osallistuu kiusaamistilanteiden selvittämiseen KiVa Koulu -tiimin kanssa
  • tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa ja huolehtii tiedonsiirrosta koulutuksen nivelvaiheissa (kokoukset, lomakkeet).

Erityisopettaja kartoittaa oppilaiden oppimiseen liittyviä ongelmia ja auttaa oppimisvaikeuksissa. Hän laatii pedagogisia asiakirjoja yhdessä luokan- ja aineenopettajien sekä luokanvalvojien kanssa sekä tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Opinto-ohjaaja on oppilaan opintopolun suunnittelun asiantuntija. Hän tukee oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opinto-ohjaajan työhön kuuluu

  • sopia pedagogisen arvion perusteella tehostetun tuen antamisesta ja sen lopettamisesta oppilashuoltoryhmän kanssa
  • pedagogisten asiakirjojen laatiminen yhdessä muiden opettajien kanssa
  • yhteydenpito oppilaiden huoltajiin ja/tai siitä sopiminen sekä tehtävien jakaminen muiden oppilashuollon henkilöiden kanssa
  • ohjauksellinen tiedottaminen
  • yhteistyö koulun henkilöstön, toisen asteen oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa
  • tiedonsiirto koulutuksen nivelvaiheissa (kokoukset, lomakkeet, muu nivelvaiheyhteistyö)

Rehtori vastaa koulun toiminnasta oppilashuollollisissa kysymyksissä. Hän pitää yhteyttä eri osapuoliin ja tukee oppilashuoltohenkilöstöä. Hän tekee hallinnolliset päätökset ja vastaa seurannasta ja arvioinnista yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa.

Apulaisrehtori/Apulaisjohtaja toimii oppilashuoltotyössä ja osallistuu oppilashuoltoryhmän yhteisöllisiin ja oppimista koskeviin kokouksiin.

Koulunkäynninohjaaja tai -avustaja on erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulun arjen asiantuntija. Hän tukee oppilaan toimintaa erilaisissa koulunkäyntiin liittyvissä tilanteissa ja toimii opettajan työparina. Hänen tehtäviään ovat esimerkiksi oppilaan ohjaaminen ja tukeminen koulutyössä oppitunneilla sekä avustaminen siirtymisissä. Vammaisella tai erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus saada koulunkäynnin ohjaaja tai avustaja ja tulkitsemispalveluja, jos hän tarvitsee niitä koulunkäyntinsä tueksi.

Lapsen opetusmuotoa suunniteltaessa huomioidaan kokonaisvaltaisesti myös avustajan sekä muut opetuksen tarvitsemat tukitoimet. Avustajan tarpeen arvioi useimmiten koulupsykologi, yhdessä lapsen opettajan ja vanhempien kanssa. Arvioita tehdään usein jo ennen koulun aloittamista, jos on tiedossa avustajan mahdollinen tarve. Arvioita voidaan kuitenkin tehdä myös missä tahansa vaiheessa, jos tarvetta esiintyy. Avustaja voi olla lapsen kanssa koulussa sekä tarvittaessa hoitaa aamu- ja iltapäivähoidon.

Kouluterveydenhuolto

Koululääkäri on lapsen ja nuoren lääketieteellinen asiantuntija ja etujen valvoja hänen terveyttään ja hyvinvointiaan koskevissa asioissa. Koululääkäri osallistuu oppilashuoltotyöryhmän kokouksiin kutsuttaessa. Yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa koululääkäri tekee laajan terveystarkastuksen peruskoulun 1., 5. ja 8. luokilla. Koululääkärin lähetteellä oppilaat pääsevät tarvittaessa jatkotutkimuksiin sekä saavat erikoissairaanhoidon palveluita.

Kouluterveydenhoitaja tekee oppilaiden terveystarkastuksia. Hän antaa terveysneuvontaa ja -valistusta sekä yksilö- että ryhmätasolla. Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla erikseen ilmoitettuna aikana ja tarvittaessa häneen voi ottaa yhteyttä puhelimitse. Kiireellisissä tapauksissa oppilas ohjataan terveysasemalle.

Fysioterapia

Fysioterapia on osa kouluterveydenhuoltoa. Fysioterapeutti tekee vuosittain ryhtitarkastukset 3-4 -luokkalaisille. Fysioterapeutin toimintaan kuuluu myös tuki- ja liikuntaelinoireiden kartoitus sekä oireiden mukainen ohjaus ja neuvonta, yksilöllisten harjoitusohjeiden laadinta.

Mikäli kyseessä ei ole ryhtitarkastus,(koulu)lääkäri tekee oppilaalle fysioterapialähetteen ensikäyntiä varten.

Fysioterapeutin vastaanotto tapahtuu pääsääntöisesti koululla terveydenhoitajan tiloissa tai terveystalolla fysioterapeutin vastaanottohuoneessa. Oppilaan huoltaja on vastuussa siitä, että oppilas tulee annetulle vastaanottoajalle. Jos oppilas jättää annetun ajan käyttämättä, on huoltaja vastuussa uuden ajan varaamisesta. Mikäli lapsi saa muualta lähetteen, tulee hoitajan ilmoittaa asiasta fysioterapeutille.

Alle 18–vuotiaille yksilöllinen fysioterapia on maksuton.

Kunnan hammashoitola huolehtii oppilaiden suunterveydenhuollosta ja pitää vuosittain hammasvalistusta kouluilla.

Psykososiaaliset palvelut

Utsjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimi ostaa koulupsykologin ja puheterapeutin palvelut Inarin kunnalta. Saamenkielisiä puheterapeuttipalveluja saadaan yksityiseltä palveluntarjoajalta Norjan puolelta. Saamenkielisiä psykologipalveluita hankitaan Kaarasjoelta lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja tarjoavalta keskukselta (Barne- og ungdomspsykiatrisk poliklinikk, lyh. BUP), jonne pääsee terveydenhoitajan kautta ja koululääkärin lähetteellä. Erityisopettaja hoitaa puheterapeutin ja koulupsykologin ajanvarauksia, mutta huoltajat voivat myös varata suoraan aikoja palveluntarjoajilta.

Koulupsykologi on perehtynyt lapsen ja nuoren kehitykseen, oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviin kysymyksiin sekä psyykkiseen ja sosioemotionaaliseen hyvinvointiin. Pyrkimyksenä on edistää oppilaan hyvinvointia ja koulunkäynnin sujumista siten, että oppimisvaikeudet ja muut kehityksen ja hyvinvoinnin riskitekijät sekä tuen tarpeet tunnistetaan ja niihin vastataan varhaisessa vaiheessa.

Koulupsykologin työskentelytapoina ovat mm.:

  • psykologisten tutkimusten, arviointien, selvittelyiden ja lausuntojen laatiminen
  • yhteistyö oppilaan, vanhempien, opettajien ja koulukuraattorin kanssa oppilaan tarvitseman tuen suunnittelussa
  • oppituntien seuraaminen osana psykologista tutkimusta tai opettajan konsultointia
  • vanhempien kanssa sovittu yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen, esim. terveydenhuollon kanssa
  • osallistuminen psykologian asiantuntijana tarpeen mukaan yksittäisiä oppilaita tai oppilasryhmiä koskevaan oppilashuollolliseen toimintaan.
  • oppimiskykytutkimuksien tekeminen

Koulupsykologin työskentelyn kesto eri oppilaiden kohdalla voi vaihdella yksittäisistä tapaamisista pitkäaikaisempaan tukikontaktiin.

Puheterapeutti arvioi oppilaan puheen ja kielenkehitystä sekä kielellisiä häiriöitä ja auttaa tukitoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työtehtävissä korostuu vanhempien ja lapsen lähi-ihmisten ohjaaminen.

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee oppilasta hänen koulunkäynnissään ja kehityksessään sekä toimii yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa yleisten koulunkäyntiedellytysten parantamiseksi. Koulukuraattorin työ painottuu oppilaskohtaiseen työhön.

Oppilaat tulevat koulukuraattorin asiakkaiksi opettajan, vanhempien, oppilashuoltoryhmän aloitteesta tai omasta aloitteestaan. Aloite voi tulla myös joltain koulun ulkopuoliselta taholta kuten esim. lastensuojelusta, nuorisotoimesta tai poliisilta. Yhteydenoton syyt liittyvät usein käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, perheeseen liittyviin asioihin, tunne-elämän pulmiin tai oppimiseen.

  • kokonaistilanteen arviointi ja tukitarpeen kartoitus
  • Perheen tukeminen kasvatustyössä, yhteistyö perheen ja oppilaan kanssa: tukea perheitä ja ohjata tarvittaessa oppilas perheineen jatkohoitoon perheneuvolan, terveyskeskuksen, sosiaalitoimen tai muun palvelun piiriin Luottamukselliset keskustelut oppilaan kanssa, oppilaan
  • Oppilaiden tukeminen kouluun, kotiin, kaverisuhteisiin tai vapaa-aikaan liittyvissä elämän pulmatilanteissa
  • Oppilashuoltoryhmien toimintaan osallistuminen
  • Yhteistyö rehtorin ja opettajien kanssa mahdollisten erityisjärjestelyjen toteuttamiseksi
  • Apuna suunniteltaessa ja päätettäessä oppilaalle tarjottavista tehostettuja erityisen tuen muodoista
  • Tukea opettajia ja koko kouluyhteisöä koulussa esiintyvien vaikeiden tilanteiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa
  • Koulun työrauhaan ja viihtyvyyteen vaikuttaminen
  • Osallistua kouluyhteisön toiminnan kehittämiseen, koulukiusaamisen ennaltaehkäisyyn, kriisi- ja päihdesuunnitelmien kehittämiseen
  • Toiminnan ja tavoitteiden esittely lukuvuoden alussa huoltajille

Koulukuraattorin asiakkaaksi ohjautumisen syyt:

  • Keskittymisvaikeudet, motivaatio-ongelmat
  • Uhmakkuus, sääntöjen rikkominen ja kyseenalaistaminen
  • Poissaolot ja opintojen laiminlyönti
  • Aggressiivinen tai muu epätavallinen käyttäytyminen
  • Kiusaamistilanteet, kaverisuhdeongelmat
  • Perheasiat: lasten huolto ja kasvatus, päihteet, mielenterveysongelmat, muuttuvat perherakenteet
  • Tunne-elämän vaikeudet: ahdistuneisuus, pelot, arkuus, masennus jne.

Psykiatrinen sairaanhoitaja toteuttaa koulun ulkopuolella nuorten päihde- ja mielenterveystyötä. Psykiatrisen sairaanhoitajan työ on asiakastyötä, konsultaatiotyöskentelyä sekä ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä. Hän tukee alle 18-vuotiaita oppilaita, heidän perheitään päihteiden käyttöön ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Yhteyttä voi ottaa sairaanhoitajaan oppilas itse, vanhemmat tai aloitteen voi tehdä myös opettaja ja terveydenhoitaja.



Näissä oppilashuoltoon liittyvissä OPS-teksteissä näkyy kursivoituna seutukunnallisen OPS-työryhmän ajatukset, kysymykset, pohdinnat ja muut lisäykset.

Myös OPS-perusteteksteihin on tehty työryhmän toimesta muutamia alleviivauksia ja tummennoksia mm. nostamaan tärkeitä vielä mietittäviä asioita esille. Muutoin perusteteksti on muokkaamaton.

Kommentointiin siis, kiitos!

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä