6.1 Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Perusopetuslain ja -asetuksen mukaan perusopetuksen oppilaan arvioinnilla on kaksi toisiaan tukevaa tehtävää. Arvioinnin tehtävänä on
- ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja (formatiivinen arviointi).
- määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineille asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi).
Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä itsearvioinnin taitojen kehittäminen toteutuvat formatiivisen arvioinnin avulla. Summatiivisesti arvioidaan sitä, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet.
Arvioinnin tehtävien toteuttamisessa tulee noudattaa arvioinnin yleisiä periaatteita. Kouluissa tulee olla yhtenäiset arvioinnin periaatteet ja käytänteet, jotka ilmenevät koulun arviointikulttuurissa. Opetuksen järjestäjä seuraa arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee yhtenäisen arviointikulttuurin kehittymistä.
Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri Ulvilan kaupungin perusopetuksessa
kuin arvosanan antaminen. Arvioinnin tuloksena muodostuu arvosana. Formatiivisen
arvioinnin huomiot summataan arvosanaksi niin, että oppilas on koko ajan etukäteen
tietoinen siitä, mitä arvioidaan. Arvioinnin "tuska" häviää, kun summataan pitkin vuotta
tehty työ.
Arvioinnin tehtävät:
-oppimisprosessin arviointi (formatiivinen arviointi) on kannustavaa ja ohjaavaa
- opitun arviointi (summatiivinen arviointi) tehdään nivelvaiheessa tai suoritetaan
päättöarviointina. Sen tulee olla erottelevaa ja realistista.
Arviointi on aina kriteeriperusteista. OPSin oppiaineosiot on tehty Guskeyn & Baileyn
taksonomian mukaisesti ja arviointikin perustuu niihin. Eli kun kunnat/koulut
vuosiluokkaistavat, on oltava tarkkana, mitä verbiä tavoitteissa käytetään. Verbit perustuvat
em. taksonomiaan.
Se, minkä oppimiskäsityksen mukaan opetetaan, tuottaa sen oppimiskäsityksen mukaista
arviointia. Yhden oppimiskäsityksen mukainen opetus ei tuota monipuolista arviointia.
Kaiken arvioinnin pitää hyödyntää sekä arvioitavaa että arvioitsijaa. Muuten arviointia ei
kannata tehdä. Arviointi on tärkeää opettajalle suunnittelua varten ja oppilaalle oppimista
varten.
Taitoja opetellaan oppiaineen kautta ja arvioidaan niiden kautta.
Koulun on hyvä muodostaa oma hyvä arviointikulttuurinsa, sopia yhteiset pelisäännöt, jotka
ovat kaikille selviä. Tosin oppilaiden tasavertaisuus paranee, jos kunnassa eri vuosiluokkien
opettajat sopivat yhtenäisestä arviointikulttuurista. Toimintamallit ja rakenteet kirjataan,
jotta niihin voidaan palata, niitä voidaan arvioida ja niiden pohjalta voidaan asettaa
tavoitteita. Näin arviointikulttuurin A ja O = arvot + normit + toimintakulttuuri, jota
yhteisössä jaetaan yhteistyössä.
Opintojen aikainen arviointi Koskin koulussa
antaminen toteutetaan osana päivittäistä opetusta vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa.
Opettajan tehtävä on luoda tilanteita, joissa oppilaalla on mahdollisuus antaa ja saada
motivoivaa palautetta. Tähän liittyy oleellisesti itse- ja vertaisarviointi. Palautteenannossa
keskitytään kuvailevuuteen ja laadullisuuteen, oppimisen haasteiden analysoimiseen ja siinä
otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Opintojen aikaiseen
arviointiin kuuluu myös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin,
arviointitiedottein ja todistuksin tiettyinä ajankohtina (ks. Koskin koulussa käytettävät
todistukset ja todistusmerkinnät). Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa opinnoissa
edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein.