LUKU 4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri
Ulvilan yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri
Ulvilan kaupungin perusopetuksen toimintakulttuuria kehitetään opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Koulutoimi tukee ja pyrkii edistämään omalla toiminnallaan tavoitteiden mukaisen toimintakulttuurin kehittymistä.
Kaikessa toiminnassa pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja osaamisen jakamiseen. Keskeistä on opettajien, oppilaiden, huoltajien ja kaikkien muiden toimijoiden keskinäinen yhteistyö oppivan yhteisön periaatteiden mukaisesti. Pedagoginen johtajuus ja osaaminen korostuvat toimintakulttuurin kehittämisessä. Kouluhyvinvoinnin kehittymisen myötä kouluun muodostuu uudenlainen koulukulttuuri, jossa korostuvat avoimuus, turvallisuus, luottamus, yhteisöllisyys ja halu oppia uutta. Hyvinvointia ja turvallisuutta edistävät toimiva oppilashuolto sekä työhyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvien suunnitelmien toteuttaminen. Ulvilan koulutoimessa arvostetaan moninaisuutta ja kulttuurien rikkautta. Vastuuta pitää kantaa sekä muista ihmisistä että ympäristöstä noudattamalla kestävää elämäntapaa. Kaikilla kouluyhteisön toimijoilla on oikeus oppimiseen ja hyvinvointiin. Koulujen toimintakulttuurin arviointi toteutuu itsearvioinnissa. Arviointitietoa toimintakulttuurista saadaan lisäksi mm. ulkopuolisten tahojen arvioinneista. Rehtori johtaa koulun toimintakulttuurin kehittämistä.
Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden pohdinta on keskeinen osa opetussuunnitelmatyötä ja samalla toiminnan jatkuvaa kehittämistä edistävä tekijä. Paikallisesti päätetään, miten oppilaat ja huoltajat osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen sekä mitä muuta yhteistyötä ja keiden toimijoiden kanssa tehdään toimintakulttuurin kehittämiseksi. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös toimintakulttuurin jatkuvuuteen esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksen eri vaiheissa.
Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- miten opetuksen järjestäjä ja koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista; mitkä ovat mahdolliset paikalliset painopisteet ja miten ne ilmenevät käytännössä(toimintakulttuurin periaatteiden kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
- mitkä ovat oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset (muilta osin oppimisympäristöjen ja työtapojen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
- miten opetuksen eheyttämistä käytännössä toteutetaan
- miten monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan
Kaikessa toiminnassa pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja osaamisen jakamiseen. Keskeistä on opettajien, oppilaiden, huoltajien ja kaikkien muiden toimijoiden keskinäinen yhteistyö oppivan yhteisön periaatteiden mukaisesti. Pedagoginen johtajuus ja osaaminen korostuvat toimintakulttuurin kehittämisessä. Kouluhyvinvoinnin kehittymisen myötä kouluun muodostuu uudenlainen koulukulttuuri, jossa korostuvat avoimuus, turvallisuus, luottamus, yhteisöllisyys ja halu oppia uutta. Hyvinvointia ja turvallisuutta edistävät toimiva oppilashuolto sekä työhyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvien suunnitelmien toteuttaminen. Ulvilan koulutoimessa arvostetaan moninaisuutta ja kulttuurien rikkautta. Vastuuta pitää kantaa sekä muista ihmisistä että ympäristöstä noudattamalla kestävää elämäntapaa. Kaikilla kouluyhteisön toimijoilla on oikeus oppimiseen ja hyvinvointiin. Koulujen toimintakulttuurin arviointi toteutuu itsearvioinnissa. Arviointitietoa toimintakulttuurista saadaan lisäksi mm. ulkopuolisten tahojen arvioinneista. Rehtori johtaa koulun toimintakulttuurin kehittämistä.
Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden pohdinta on keskeinen osa opetussuunnitelmatyötä ja samalla toiminnan jatkuvaa kehittämistä edistävä tekijä. Paikallisesti päätetään, miten oppilaat ja huoltajat osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen sekä mitä muuta yhteistyötä ja keiden toimijoiden kanssa tehdään toimintakulttuurin kehittämiseksi. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös toimintakulttuurin jatkuvuuteen esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksen eri vaiheissa.
Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- miten opetuksen järjestäjä ja koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista; mitkä ovat mahdolliset paikalliset painopisteet ja miten ne ilmenevät käytännössä(toimintakulttuurin periaatteiden kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
- mitkä ovat oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset (muilta osin oppimisympäristöjen ja työtapojen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
- miten opetuksen eheyttämistä käytännössä toteutetaan
- miten monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan
- toteuttamista ohjaavat paikalliset tavoitteet (yleiskuvauksen osalta opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
- toteuttamista ohjaavat periaatteet ja toteuttamistavatu (päätetäänkö esimerkiksi oppimiskokonaisuuksien teemoista yhteisessä paikallisessa opetussuunnitelmassa ja tarkemmista tavoitteista ja sisällöistä koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitelmassa vai miten menetellään; miten turvataan, että jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa; miten ohjeistetaan oppimiskokonaisuuksien laajuus, miten sovitaan kulloinkin mukana olevista oppiaineista; miten oppilaiden osallistuminen suunnitteluun järjestetään jne.)
- tavoitteet ja sisällöt (määrittely joko opetussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitelmassa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaan)
- arviointikäytännöt (miten huolehditaan siitä, että ko. kokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa)
- toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen.
Koskin koulun toimintakulttuuri
Käytännön toimintakulttuuri
Koskin koulussa toimii esiopetusryhmä sekä yleisopetuksessa yhdysluokkaryhmiä ja yksittäisiä luokkia.
Koskin koulun opetusryhmät työskentelevät kahdessa rakennuksessa. Pienten puolella,
vanhassa kansalaiskoulussa ovat esikoululaiset ja alkuopetuksen luokkia. Lisäksi
rakennuksessa toimii ryhmäperhepäiväkoti Kullaanmurut. Musiikkiluokka
sijaitsevat niin ikään pienten puolella. Isojen puolella ovat alakoulun lemmät luokka-asteet. Rakennuksessa on
myös ruokala, liikuntasali ja käsityöluokka.
Koulurakennuksen maantieteellinen sijainti mahdollistaa monipuoliset oppimisympäristöt
koulun läheisyydessä. Koskin koulu sijaitsee Kullaan erämaaluonnon helmassa, mikä tarjoaa
loistavat ympäristön tutkimiselle ja erilaisille oppimisympäristöille.
Toisten kunnioittaminen lähtee hyvistä käytöstavoista ja toisten myönteisestä ja
kannustavasta huomioimisesta. Koulupäivää rakennetaan ja rytmitetään niin, että siitä tulee
luonteva ja tasapainoinen opiskelukokonaisuus. Välinelainaamo sekä välitunneiksi
lainattavat leikki- ja pelikaverit aktivoivat oppilaita liikkumaan. Aikaa on myös toisten
kohtaamiseen ja kiireettömään hetkeen koulupäivän aikana. Koulussamme pidetään arvossa
oppilaan kuulluksi tulemista. On tärkeää, että oppilas kokee tulevansa kuulluksi niin koulun
aikuisten kuin esim. oppilaskunnan hallituksen taholta. Koulun yhteiset pelisäännöt ohjaavat
sekä oppilaiden että henkilökunnan työskentelyä.
Opiskeltaessa tutkitaan kokonaisuuksia ja ilmiöitä yhdessä eri ikäisten oppilaiden ja
henkilökunnan kanssa. Oppilaat otetaan aktiivisesti mukaan suunnittelemaan omaa
oppimistaan huomioiden sekä tukea tarvitsevat että lahjakkaat. Opettaja ohjaa ja
mahdollistaa opiskelua enenevissä määrin. Ylhäältä käsin tiedon jakamisen merkitys
vähenee. Sähköiset välineet ovat aktiivisessa käytössä ja tulee muistaa, että ne ovat sekä
oppimisen kohde että väline.
Koko koulun toimintaa suunnataan enemmän yhdessä suunnitteluun ja oppimiseen
erilaisissa tiimeissä ja kokoonpanoissa. Jokainen osallistuu ja tekee parhaansa yhteisen
tavoitteen saavuttamiseksi. Oppilaita kannustetaan jatkuvasti suunnittelemaan ja
järjestämään erilaisia koulun tapahtumia on sitten kyse liikuntapäivästä tai koulun
juhlatilaisuuksista. Oppilaita rohkaistaan esiintymään ja osallistumaan juhlien käytännön
järjestelyihin. Oppilaskunnan hallitus on vahvasti mukana koulun toiminnan suunnittelussa
ja järjestää itse erilaisia teemapäiviä, turnauksia jne. Hallitus selvittää säännöllisesti
oppilaiden toiveita ja kehitysehdotuksia.
Arvioinnin ja palautteen keräämisen tulee olla vakiintunut osa koulun toimintaa sekä
opiskeluhuoltoa, ja siihen tulee varata tarpeeksi aikaa. Pyritään antamaan myönteistä ja
kannustavaa palautetta kaikille koulussa työskenteleville monipuolisin keinoin.
Koulua johdetaan tiiminä, jossa rehtori, vararehtori ja opetushenkilökunta suunnittelevat
yhdessä koulun toimintaa. Johtamisella luodaan rakenteita ja toimintatapoja, jotka lisäävät
yhteisössä käytävää dialogia, vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä sekä vahvistavat
oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Johtamisen jakamisella lisätään johtamisen
resursseja ja edistetään yhteistä vastuunottoa ja toiminnan yhtenäisyyttä.
Tunne- ja vuorovaikutustaidot
Koskin koulussa näkyy merkittävästi tunne-, vuorovaikutus-, sekä tietoisuustaitojen
säännöllinen harjoittelu. Henkilökunnassamme on vahvaa osaamista alalta ja alan
koulutuksiin osallistuminen nähdään tärkeänä. Edellä mainittuja taitoja on mahdollista
harjoitella myös niin, että oppilaan koko perhe pääsee osallistumaan koulun toimintaan.
Luonteenvahvuuksien ja sosio-emotionaalisten taitojen opettelu on tärkeää kaikilla luokkaasteilla. Näiden taitojen opettelu luo pohjaa myös perusopetuksen jälkeisille opinnoille,
työelämässä pärjäämiselle ja monenlaiselle muulle myöhemmälle menestykselle.
Kodin ja koulun yhteistyö
Koulun toimintakulttuuri luo perustan kodin ja koulun yhteistyölle. Kodin ja koulun välinen
yhteistyö on tärkeää jo ensimmäisestä koulupäivästä lähtien. Kodin ja koulun yhteistyö
perustuu oppilaan hyvään, turvalliseen arkeen sekä oppimistavoitteiden ja
opiskelumotivaation tukemiseen. Positiivinen pedagogiikka ulottuu myös tälle osa-alueelle.
Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä on tärkeää oppilaan vahvuuksien esilletuonti ja
vahvistaminen sekä huoltajien kasvatustyön kannustaminen ja tukeminen.
Koskin koulussa toimii esiopetusryhmä sekä yleisopetuksessa yhdysluokkaryhmiä ja yksittäisiä luokkia.
Koskin koulun opetusryhmät työskentelevät kahdessa rakennuksessa. Pienten puolella,
vanhassa kansalaiskoulussa ovat esikoululaiset ja alkuopetuksen luokkia. Lisäksi
rakennuksessa toimii ryhmäperhepäiväkoti Kullaanmurut. Musiikkiluokka
sijaitsevat niin ikään pienten puolella. Isojen puolella ovat alakoulun lemmät luokka-asteet. Rakennuksessa on
myös ruokala, liikuntasali ja käsityöluokka.
Koulurakennuksen maantieteellinen sijainti mahdollistaa monipuoliset oppimisympäristöt
koulun läheisyydessä. Koskin koulu sijaitsee Kullaan erämaaluonnon helmassa, mikä tarjoaa
loistavat ympäristön tutkimiselle ja erilaisille oppimisympäristöille.
Toisten kunnioittaminen lähtee hyvistä käytöstavoista ja toisten myönteisestä ja
kannustavasta huomioimisesta. Koulupäivää rakennetaan ja rytmitetään niin, että siitä tulee
luonteva ja tasapainoinen opiskelukokonaisuus. Välinelainaamo sekä välitunneiksi
lainattavat leikki- ja pelikaverit aktivoivat oppilaita liikkumaan. Aikaa on myös toisten
kohtaamiseen ja kiireettömään hetkeen koulupäivän aikana. Koulussamme pidetään arvossa
oppilaan kuulluksi tulemista. On tärkeää, että oppilas kokee tulevansa kuulluksi niin koulun
aikuisten kuin esim. oppilaskunnan hallituksen taholta. Koulun yhteiset pelisäännöt ohjaavat
sekä oppilaiden että henkilökunnan työskentelyä.
Opiskeltaessa tutkitaan kokonaisuuksia ja ilmiöitä yhdessä eri ikäisten oppilaiden ja
henkilökunnan kanssa. Oppilaat otetaan aktiivisesti mukaan suunnittelemaan omaa
oppimistaan huomioiden sekä tukea tarvitsevat että lahjakkaat. Opettaja ohjaa ja
mahdollistaa opiskelua enenevissä määrin. Ylhäältä käsin tiedon jakamisen merkitys
vähenee. Sähköiset välineet ovat aktiivisessa käytössä ja tulee muistaa, että ne ovat sekä
oppimisen kohde että väline.
Koko koulun toimintaa suunnataan enemmän yhdessä suunnitteluun ja oppimiseen
erilaisissa tiimeissä ja kokoonpanoissa. Jokainen osallistuu ja tekee parhaansa yhteisen
tavoitteen saavuttamiseksi. Oppilaita kannustetaan jatkuvasti suunnittelemaan ja
järjestämään erilaisia koulun tapahtumia on sitten kyse liikuntapäivästä tai koulun
juhlatilaisuuksista. Oppilaita rohkaistaan esiintymään ja osallistumaan juhlien käytännön
järjestelyihin. Oppilaskunnan hallitus on vahvasti mukana koulun toiminnan suunnittelussa
ja järjestää itse erilaisia teemapäiviä, turnauksia jne. Hallitus selvittää säännöllisesti
oppilaiden toiveita ja kehitysehdotuksia.
Arvioinnin ja palautteen keräämisen tulee olla vakiintunut osa koulun toimintaa sekä
opiskeluhuoltoa, ja siihen tulee varata tarpeeksi aikaa. Pyritään antamaan myönteistä ja
kannustavaa palautetta kaikille koulussa työskenteleville monipuolisin keinoin.
Koulua johdetaan tiiminä, jossa rehtori, vararehtori ja opetushenkilökunta suunnittelevat
yhdessä koulun toimintaa. Johtamisella luodaan rakenteita ja toimintatapoja, jotka lisäävät
yhteisössä käytävää dialogia, vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä sekä vahvistavat
oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Johtamisen jakamisella lisätään johtamisen
resursseja ja edistetään yhteistä vastuunottoa ja toiminnan yhtenäisyyttä.
Tunne- ja vuorovaikutustaidot
Koskin koulussa näkyy merkittävästi tunne-, vuorovaikutus-, sekä tietoisuustaitojen
säännöllinen harjoittelu. Henkilökunnassamme on vahvaa osaamista alalta ja alan
koulutuksiin osallistuminen nähdään tärkeänä. Edellä mainittuja taitoja on mahdollista
harjoitella myös niin, että oppilaan koko perhe pääsee osallistumaan koulun toimintaan.
Luonteenvahvuuksien ja sosio-emotionaalisten taitojen opettelu on tärkeää kaikilla luokkaasteilla. Näiden taitojen opettelu luo pohjaa myös perusopetuksen jälkeisille opinnoille,
työelämässä pärjäämiselle ja monenlaiselle muulle myöhemmälle menestykselle.
Kodin ja koulun yhteistyö
Koulun toimintakulttuuri luo perustan kodin ja koulun yhteistyölle. Kodin ja koulun välinen
yhteistyö on tärkeää jo ensimmäisestä koulupäivästä lähtien. Kodin ja koulun yhteistyö
perustuu oppilaan hyvään, turvalliseen arkeen sekä oppimistavoitteiden ja
opiskelumotivaation tukemiseen. Positiivinen pedagogiikka ulottuu myös tälle osa-alueelle.
Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä on tärkeää oppilaan vahvuuksien esilletuonti ja
vahvistaminen sekä huoltajien kasvatustyön kannustaminen ja tukeminen.