Näin teet lavarunon, ja sitten: Battle!

Lavarunoilija Harri Hertellin vinkit: Näin teet lavarunon!

Runoilija Harri Hertell
Kuva: Jukka Lintinen / Yle Kuvapalvelu
Lavarunous tapahtuu – se kuullaan, koetaan ja myötäeletään.― Harri Hertell

Näin teet lavarunon

1. Etsi itsellesi paras mahdollinen kirjoitusympäristö. Jotkut viihtyvät omassa hiljaisuudessaan, häiriöttömässä ympäristössä. Toiset hakeutuvat kirjoittamaan kahvilaan tai muuhun julkiseen tilaan, missä on ihmisiä, ääniä ja keskusteluja virikkeinä.

2. Ala kirjoittaa. Jos sinulla ei ole valmiiksi mielessäsi aihetta tai teemaa, jota haluat lavarunossasi käsitellä, kirjoita aluksi ihan mitä vain. Usein kritiikitön ajatuksenvirran kirjoittaminen vapauttaa luovuuden. Jotkut kirjoittajat pohtivat runon mielessään mahdollisemman valmiiksi ennen varsinaisen kirjoittamistyön aloittamista. Toiset taas toimivat impulsiivisemmin ja luottavat enemmän tajunnanvirtaan. Kokeile molempia lähestymistapoja ja etsi itsellesi parhaiten toimiva kirjoitusmetodi.

3. Etsi aiheeseen oma lähestymistapasi. Yleensä parhaat lavarunot ovat rehellisiä. Kirjoita asioista niin kuin ne itse koet ja näet. Älä ajattele mitä muut ovat asiasta mieltä, vaan käsittele aihettasi omasta näkökulmastasi. Toisaalta runon puhuja voi tietysti olla myös joku muu kuin sinä itse. Tällöin kannattaa pohtia kenen suulla puhut, mitkä ovat puhujan motiivit.

4. Lopeta runo. Luota rohkeasti tässä omaan intuitioosi. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa lopettaa runo, mutta usein lopetus kannattaa pohtia sellaiseksi, että se jättää kuulijalle mahdollisuuden oivaltaa runosta jotain myös itse.

5. Kun runo on valmis, siirry hetkeksi tekemään jotain muuta.

6. Palaa runosi äärelle, kun se ei ole enää aktiivisesti mielessäsi. Saatuasi runoosi hieman etäisyyttä pystyt tarkastelemaan sitä objektiivisemmin ja huomaat siinä ehkä yksityiskohtia joita haluat muuttaa. Älä kuitenkaan odota liian pitkään, ettei mielenkiintosi runoa kohtaan katoa.

7. Harjoittele runosi esittämistä. Viimeistellyn runon esittämistä kannattaa harjoitella sitä ääneen esittämällä. Ääneen harjoitellessa usein huomaa runossa kohtia, jotka eivät toimikaan esitystilanteessa samalla tavalla kuin ne toimivat paperilla. Säästä kuitenkin myös paperilla toimiva versio, voit haluta käyttää sitä jossakin toisessa yhteydessä myöhemmin. Muokkaa rohkeasti runoasi parhaiten lavalle ja omaan suuhusi sopivaksi.

8. Harjoittele lisää. Harjoittelu vähentää esiintymisjännitystä ja luo tuttavallisemman, turvallisemman suhteen runoon. Älä kuitenkaan yliharjoittele, jotta runon esittäminen pysyy itsellesi mielekkäänä, mutta myös hieman jännittävänä. Kevyt jännitys useimmiten parantaa esiintymissuoritusta ja kirkastaa esiintymisen aikana mielesi.

9. Esitä runosi julkisesti. Lavarunosta tulee lavaruno vasta kun sen esittää. Opettele ottamaan palautetta vastaan, mutta muista, että se edustaa aina vain yhden yksilön subjektiivistä näkemystä. Palautetta voi myös pyytää muilta kanssarunoilijoilta. Ota myös kehuja ja positiivista palautetta vastaan. Ole itsestäsi ylpeä.

10. Palkitse itsesi. Meni esitys mielestäsi miten vain, palkitse sen jälkeen itsesi. Mahdollinen esiintymisjännitys on helpompi kohdata, jos tietää, että jännittävän tilanteen jälkeen luvassa on jotakin miellyttävää.

11. Aloita alusta ja kirjoita uusi lavaruno.

Harri Hertellin lavaruno

Mitä lavarunous on?

  • Lavarunous on sanataidetta, joka pyrkii koskettamaan yleisöä esityksen muodossa, ei paperilla.
  • Lavarunous tapahtuu – se kuullaan, koetaan ja myötäeletään.
  • Lavarunous kuullaan useimmiten paikan päällä, live-tilanteessa, esimerkiksi baarissa tai muussa julkisessa tilassa. Jotkut lavarunoilijat myös tekevät omia esiintymisvideoita sekä spoken word -äänitteitä, joissa runoja saatetaan esittää musiikin tai äänimaiseman kanssa.
  • Lavarunoutta harrastavat kaiken ikäiset ihmiset ympäri maailmaa, mutta tällä hetkellä se on erityisen suosittua nuorten aikuisten parissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa järjestetään säännöllisesti suosittuja koulujen välisiä poetry slam -kilpailuita.
  • Nykylavarunouden juuret ovatkin vahvasti Yhdysvalloissa, jossa poetry slam -kilpailumuoto kehitettiin vuonna 1986 chicagolaisen Marc Smithin toimesta. Kuitenkin lavarunous on löytänyt myös omintakeisen eurooppalaisen ilmenemismuotonsa. Erityisen suosittua lavarunous on tällä hetkellä Saksassa ja Englannissa, mutta yhtä lailla sen kiinnostus kasvaa alati myös Pohjoismaissa.
  • Yleensä lavarunoustapahtumissa kuka tahansa on tervetullut esittämään omia tekstejään taustaan tai kieleen katsomatta. Näitä hetkiä kutsutaan open mic -osuuksiksi, jolloin mikrofoni on avoin kaikille esittää omia runojaan. Suomessa lavarunouden open mic -tilaisuuksia on järjestetty säännöllisesti vuodesta 2008 asti.
  • Lavarunoudessa tekstien aiheet ja esitystapa ovat yleensä vapaat. Kuitenkin lavarunon tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa omakohtaisuus tai vaikutelma siitä, suorapuheisuus, ajankohtaisuus, yhteiskunnallisuus, tarinallisuus, huumori, rytmikkyys, teatraalisuus, toisto ja rehellisyys.
  • Lavarunot ovat yleensä kestoltaan suhteellisen lyhyitä. Tyypillinen lavaruno kestää esitettynä puolesta minuutista kolmeen minuuttiin. Kuitenkin jotkut tunnetut lavarunoilijat saattavat pitää jopa puolentoista tunnin mittaisia koko illan runoesityksiä.
  • Lavarunon esittämistapoja on lukuisia, mutta usein esitykset ovat perinteistä runonlausuntaa fyysillisempiä eli niissä käytetään laajemmin mukana kehonkieltä. Lavarunoudelle tyypillistä on myös eläytyvä äänenkäyttö. Toisaalta jotkin lavarunoilijat käyttävät tehokeinona monotonista ja hypnoottistakin lausuntatapaa.

Teksti: Harri Hertell

Lavarunoudesta:
Helsingin Sanomat: Lavarunous paikkaa painetun runon horjuvaa asemaa – ”Ihmiset haluavat kohdata toisiaan”
Vuoden 2016 Runopuulaaki-karsinnat ja SM-finaali. Runopuulaakissa runoillaan kansainvälisillä poetry slam -säännöillä.

Osallistu keskusteluun somessa aihetunnisteella #ylebattle ja liity joukkoihimme Facebookissa!

facebook.com/ylebattle
instagram.com/ylebattle
twitter.com/JKenttamaa
Snapchat: juhanikenttamaa

yle.fi/battle 24/7

Yle Puhe maanantaisin 29.2.–28.3. klo 16.03

Yle TV2 torstaisin 3.–31.3. klo 22.00

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä