HENKILÖT
JATTA VIERIMAA
Juho Åhlmanin entinen tyttöystävä.
MIMI LAMBERG
Juho Åhlmanin tyttöystävä.
IRINA KORPI
Toimittaja, joka toimii lehtiartikkelien äänenä.
NIILO JUNNO
Laiska asianajaja, jota ei nähdä ilman kahvikuppia ja rinkeliä.
HANNA
Johtajan roolissa oleva vanki.
TUIKKU
Masentunut vanki.
ILONA
Iloinen vanki.
PIMEE
Mieleltään järkkynyt, salaperäinen vanki, joka ei puhu. Kantaa aina mukana kansiota, jossa on artikkeleita rikoksestaan.
VARTIJA
Tottelee nimeä Kike.
TUOMARI
VALAMIEHIÄ
MUITA VANKEJA JA VARTIJOITA
MUUTA
Tarinassa esiintyvä Juho Åhlman on myrkyttämällä murhattu nuori mies.
Horsmala on naisvankila, jossa vangit valmistavat polkupyöriä.
Yleisölle voidaan jakaa tai yleisöön voidaan heittää lehtien etusivuja kohtauksissa, joissa toimittaja Irina Korpi toimittaa lehteä.
KOHTAUS 1: Oikeudenkäynti
(Etusivuja, joissa otsikko: Murhasiko entinen tyttöystävä Åhlmanin?)
TUOMARI
Syytetty Jatta Vierimaa tuomitaan elinkautiseen Juho Åhlmanin murhasta.
IRINA
Juho Åhlmanin murhaoikeudenkäynti on saanut päätöksensä! Syytetty, Åhlmanin entinen tyttöystävä Jatta Vierimaa tuomittiin juuri loppuneessa päätösoikeudenkäynnissä elinkautiseen ja hänet siirretään välittömästi pahamaineiseen Horsmalan vankilaan. Kaikki alkoi kuukausia sitten, kun hurmaava nuori mies nimeltään Juho Åhlman murhattiin myrkyttämällä. Åhlmanin tyttöystävän, niin ikään myös erittäin hurmaava, Mimi Lambergin vihjeiden avulla poliisi jäljitti murhaajaksi Åhlmanin entisen tyttöystävän, Jatta Vierimaan. Muistamme kai kaikki, kuinka aidon järkyttynyttä Vierimaa esitti, kun häntä syytettiin murhasta. Vierimaa vannoi olevansa syytön, ja antoi ymmärtää, että hänellä olisi jonkinlainen alibi, mutta hänen asianajajansa Niilo Junno ei esittänyt käsittelyn aikana minkäänlaisia todisteita Vierimaan syyttömyydestä. Tänään päätösoikeudenkäynnissä Vierimaa tunnusti vihdoin teon.
(Vartijat menevät laittamaan Jatan käsirautoihin. Oikeudenkäynnissä olleet ihmiset hajaantuvat. Toimittaja hyökkää kyselemään.)
IRINA
Niilo Junno, asiakkaanne hävisi, miten kommentoisitte asiaa?
JUNNO (läikyttää kahviaan)
Perkele.. Ennen tänne sai edes tuoda rinkeleitä...
IRINA
Mimi Lamberg, vaikutitte levottomalta koko oikeudenkäynnin ajan.
MIMI
Kai minulla oli oikeus olla levoton.
(Vartijat potkivat Jattaa eteenpäin.)
JATTA
Lopettakaa!
IRINA
Tuomittu Jatta Vierimaa, ette koskaan kertoneet motiiveistanne. Miksi tapoitte Åhlmanin?
JATTA
Ei ollut mitään motiiveja.
IRINA (kirjoittaa vihkoonsa)
Tunnustatte siis olevanne kylmäverinen tappaja!
JATTA
En ole!
IRINA
Mikä sai teidät tunnustamaan?
JATTA
Minua käskettiin tunnustaa.
IRINA
Kadutteko tekoa?
(Vartija potkaisee Jattaa niin, että tämä kaatuu.)
VARTIJA
Kadutko sinä vai et?
(Jatan huutoa.)
KOHTAUS 2: Horsmala
(Hanna, Tuikku ja Ilona työmaalla, lukevat lehteä. Pimee omissa oloissaan.)
ILONA (lukee lehdestä)
Tästä tapauksesta kuulemme varmasti vielä. Ostakaa päivän lehti, niin pysytte ajan tasalla!
HANNA (nauraa)
Oooh, vai niin! Jatta Vierimaa, ex-poikaystävänsä julmasti myrkyttänyt hullu tulee Horsmalaan.
TUIKKU
Hyvä vaan, niin joku on auttamassa tämän paskaduunin kanssa. (Pimeelle.) Miksi meidän pitää tehdä tuon Pimeenkin työt?
HANNA
Tämä Jatta taitaakin olla aika tulinen tapaus. Mustasukkanen.
ILONA
Sitä ei varmaan kannata suututtaa!
TUIKKU
Se suututtaa mut, jos tulee tänne vaan lorvimaan.
HANNA
Kyllä se oppii Horsmalan tavoille. Minun tavoilleni.
(Vartijat heittävät Jatan sisään. Kolmikko piiloutuu lehden taakse ja jää kurkkimaan tulijaa sen takaa.)
ILONA
Onko se se?
TUIKKU
Tuo näyttää vaan itkupilliltä.
HANNA
Sama se on kuin lehdessä.
(Hanna nousee lähteäkseen, Ilona ja Tuikku nappaavat kiinni.)
TUIKKU
Älä helvetissä, se voi myrkyttää sut saman tien!
ILONA
Ruokalassa ei voi edes selkää kääntää, heti on tappotipat lasissa!
HANNA
Mistä lähtien te neuvotte minua?
(Hanna lähestyy Jattaa, Tuikku ja Ilona perässä.)
HANNA
Kas kas, neiti myrkyttäjä on saapunut.
JATTA
Mä olen Jatta, en myrkyttäjä.
HANNA
Hahah, tytöt kuulitteko! Myrkyttäjä väittää taas vaihteeksi olevansa syytön.
TUIKKU
Taidetaan kaikki tietää, että jostain syystä me kaikki ollaan täällä.
ILONA
Mitä myrkkyä sä käytit? Arsiinia? Vai fosfiinia?
JATTA
En mitään.
HANNA
Kuulitteko, me taisimmekin saada tänne aivan viattoman tyttösen! Yhtä viattoman kuin me!
(Kolmikko nauraa.)
JATTA
Keitä te olette?
(Hannan selittäessä, Tuikku ja Ilona näyttelevät tapahtumia.)
HANNA
Minä olin Hanna P. Sihvonen, johdon assistentti. Ihana, kiltti, reipas sihteeri-Hanna. Hyväperseinen juoksutyttö, jota pomo päätti kouraista pikkujoulujen päätteeksi. Eikä pomo saanutkaan sitten enää limaisia nakkisormiaan irti minusta. Kaikki muut olivat menneet tai vähintään sammuneet nurkkiin. Mitä minä enää sille pystyin. Helvetti, se oli iso mies. Iso mies, joka tykkäsi sitomisleikeistä. Minä en tykännyt, mutta minultahan ei kysytty mitään. Sihteeri-Hanna sai ulvoa ja anella, mutta pomo ei kuunnellut. Minua ei kuunneltu koskaan. Se sika sitoi minut, raahasi minut toimiston puolelle ja antoi veren valua ja letkun heilua. Minut raiskattiin minun työpöydälläni. Mutta se kuvotus sai vain vuoden ehdollista vankeutta ja lähestymiskiellon. Otin lopputilin ja menin tyhjentämään työpisteeni. Oli ilta, koko talossa ei olisi pitänyt olla ketään. Mutta sen paskiaisen toimistossa oli valot, ja siellähän se poltteli sikaria. Siinä vaiheessa minä näin punaista. Huomasin vieressäni palokirveen, joten.. Aijai, se tuntui oikealta. Silmä silmästä, hammas hampaasta, kirveenisku raiskauksesta. Se elukka ei vain kestänyt pientä välien selvittelyä, se kuoli! Ja sitten minä päädyin tänne Horsmalaan.
TUIKKU
Tiina ”Tuikku” Manninen, entinen pizzerian omistaja. Helvetin pahaa pitsaa ja helvetin huono myynti. Mä olin lukenut lehdestä, miten yks yrittäjä sai hyvät vakuutusrahat, kun sen pizzeria palo maan tasalle. Joten mä päätin tehdä saman. Yhtenä yönä mä sainkin hyvän nuotion tehtyä, mutta ennen kuin palokunta oli paikalle, yläpuolinen kämppä oli palanut ja samalla nelihenkinen lapsiperhe sen mukana. Tuhopoltto, veropetos ja kuolemantuottamus, yhteensä se tekee noin puolielämää Horsmalassa.
ILONA
Ilona Lampi. Mulla oli tapana pölliä vähän kaikkea. Viisvuotiaana mä piilotin aivan myyjän edessä kaksi karkkipussia paidan alle, enkä jäänyt kiinni. Yheksänvuotiaana mä varastin ekaa kertaa skootterin. Se oli yhden ysiluokkalaisen prinsessan pinkki vespa. Yläasteella mä varastin kaikkea koevastauksista moottoriveneisiin ja kihlasormuksiin. Mä en koskaan jäänyt kiinni. Sitten kerran mä varastin katumaasturin huoltoaseman pihasta. Se oli kaupunginjohtajan auto, se oli jättänyt sen lukitsematta. Mä kerkesin ajaa koko kaupungin halki, mutta sitten yks mummo ilmestykin suojatielle ihan mun eteen. Se mummo lensi nätissä kaaressa vastapäisen talon seinään ja mä lensin tänne.
HANNA
Että sellaisia hauskoja tarinoita.
JATTA (katsoo Pimeetä)
Entäs kuka tuo on?
TUIKKU
Se on Pimee.
ILONA
Pää ihan pimeenä.
HANNA
Me ei tiedetä, miksi se tänne on joutunut. Pimee oli täällä jo ennen meitäkin.
VARTIJA (tulee tarkastamaan tehdäänkö töitä)
Mitä te lorvitte? Vaikka täällä onkin uusi vanki, ihan samalla tavalla teidän pitää tehdä päivän työt!
(Tuikku ja Ilona menevät nyrpeinä töihin. Hanna vilkuttaa iloisesti vartijoille ja jää juttelemaan Jatalle.)
HANNA
Kuules, neiti Myrkyttäjä, meille voit ihan hyvin kertoo, mitä sinä sen jätkän lasiin pistit. Samassa veneessä ollaan.
JATTA
Mä en tehnyt sitä.
TUIKKU
Koeta jo päättää! Joka toinen päivä sanot olevasi syytön ja joka toinen päivä syyllinen.
JATTA
Okei, päätetty, en tehnyt sitä.
HANNA
Miten niin et?
JATTA
Mun asianajaja käski tunnustaa, vaikka mä vakuutin, että olen syytön. Mulla oli alibikin, sellainen polaroid-kuva. Mutta se sanoi, ettei se kuva todistanut mun syyttömyyttä. Se sanoi, että mun kannattaa tunnustaa äkkiä, etten saisi pitempää tuomiota. Joten mä hyväksyin, että kaikki ei mene reilusti.
HANNA
Kuule neiti Myrkyttäjä, minä olen oikeudenmukainen nainen. Myös onnellinen nainen. Arvaa miksi? Koska korjasin epäoikeudenmukaisen asian. Me ei tarvita tänne ketään inisemään epäoikeudenmukaisuudesta, kuulitko? Joten pidä suusi kiinni tai hommaa itsesi täältä ulos.
KOHTAUS 3: Arkea ja uusi vanki
(Vangit tekevät töitä, Jatta ei osaa.)
VARTIJA
Tässä vankilassa ei ole työtöntä päivää! Te, yhteiskunnan painolasti, saatte ansaita oman ruokanne kovalla työllä. (Jatalle) Koskee myös sinua! Älä kuvittelekaan, että saat lomailla seuraavat viisi vuotta, jos olet juuri nirhaissut hengen hyvältä mieheltä. Lautasen sisältö tulee riippumaan tasan tarkkaan siitä, miten hyvin teet työsi.
ILONA
Meidän tehtävänä on kunnostaa polkupyöriä.
TUIKKU
Ja jos meidän polkupyörät ei mene kaupaksi, ei paljon naurata ruokapöydässä.
JATTA
Mä en osaa kunnostaa polkupyöriä.
HANNA
Voi, täällä opit. Opit tai kuolet.
TUIKKU
Tätä on vaikea olla oppimatta, teet nimittäin tätä samaa joka päivä.
ILONA
Maanantaina polkupyöriä, tiistaina polkupyöriä, keskiviikkona polkupyöriä, torstaina polkupyöriä, perjantaina polkupyöriä. Mä ajan unissanikin pyörällä! Joka päivä kulkee samaa rataa. Herätys kuusi kolmekymmentä, seitsemältä puuroa, koko päivä ketjuja, renkaita, runkoja, soittokelloja -
TUIKKU
Vitutusta..
ILONA
Päivän paras asia on päivän lehti. Ei noista vartijoista muuten ole hyvää sanottavaa, mutta ne heittää meille lehden aina iltapäivällä.
(Vartija heittää vangeille päivän lehden. Ilona ja Tuikku syöksyvät tappelemaan siitä, mutta antavat lehden kuitenkin ensin Hannalle. Vartija tulee heittämään vähän väliä uuden lehden.)
JATTA
Joka päivä samaa rataa. Viikko, puolitoista, kaksi viikkoa. Sitten mä aloin laskea päiviä pyörissä. Viideskymmenes pyörä. Kahdeksaskymmenestoinen. Sadaskahdes. Kaikkiin pyöriin kiinnitettiin pieni metallinen Horsmalan vankilan logo. Jokainen niistä muistutti, että mä en tulisi ajamaan näillä pyörillä vaan mä kuihtuisin täällä kuin horsma ojanpenkalla. Mä olen korjannut kaksisataa polkupyörää, kiinnittänyt kaksisataa horsmankukkalogoa ja miettinyt kaksisataamiljoonaa kertaa, miten mä tänne jouduin. Kaikkien muiden katseet kirkastuvat, kun vartija heittää päivän lehden. Ne lukee uutisia ulkomaailmasta. Ne luki eduskuntavaaleista, joissa me ei äänestettäisi. Luonnonkatastrofeista, jotka ei koskettaisi meitä. Uusista elokuvista, joiden näkemistä meidän pitäisi odottaa elinkautinen. Mua kiinnosti tuollaiset asiat aikaisemmin, mutta nyt ei enää mikään.
(Uusi lehti heitetään.)
ILONA
Oho! Jatta hei, tämän sä haluat lukea!
(Jatta menee lukemaan otsikon.)
JATTA
Mimi Lambergille linnaa…
(Vangit lukevat artikkelin, toimittaja ilmestyy selittämään.)
IRINA
Rakkaat lukijat, kuten lupasin teille, meidän kaikkien kahvipöytäkeskusteluissa kummitellut myrkytysmysteeri saa jatkoa. Juho Åhlman ihastuttava, murtunut tyttöystävä Mimi Lamberg on yllättäen tänään tuomittu aseellisesta ryöstöstä ja törkeästä pahoinpitelystä . Rikos tapahtui lähihuoltoasemalla keskellä päivää. Poliisin tiedottajan mukaan Lamberg saapui paikalle käsiase ladattuna ja ampui kassahenkilöä viidesti olkapäähän, kun kassan vähäinen rahamäärä ei miellyttänyt häntä. Toimitukselle erikoishaastattelun antanut Mimi Lamberg kertoo olleensa surun musertamana syyntakeeton. Lambergin sanojen mukaan puolustukseksi olisi käytetty psykologin lausuntoa, mutta yllättävästi hänen asianajajansa Niilo Junno ei esittänyt oikeudenkäynnissä minkäänlaisia todisteita Lambergin syyttömyydestä . Mimi Lamberg siirretään välittömästi Horsmalan vankilaan.
HANNA
Huh huh! Neiti Myrkyttäjä, ei taida helpot ajat olla edessä sinullekaan!
ILONA
Kissatappeluja tiedossa!
JATTA
Ei ne voi laittaa Mimiä samaan vankilaan!
TUIKKU
Voi tytsy, kyllä ne voi. Ennen kuin huomaatkaan, se muija on täällä repimässä sun kurkkua auki.
(Vartija tuo Mimin.)
MIMI
Ette voi kuvitella sitä surun määrää. Mä vaivuin jonkinlaiseen transsiin, ja heräsin ase kädessä siellä huoltoasemalla.
VARTIJA
On se niin väärin, että joudut tänne näiden murhaajien joukkoon.
MIMI
Aivan, ihanaa, että me ollaan samalla aaltopituudella. Onneksi sä olet täällä mun kanssa!
VARTIJA
Tässä nämä hullut sitten ovat.
HANNA
Kas kas, saimme uuden pyörämekaanikon.
VARTIJA
Mimin ei tarvitse tehdä tänään töitä, hänen täytyy asettua kodiksi.
HANNA
Miten niin ei tee töitä?
TUIKKU
Sitten tuo ei saa myöskään syödä.
MIMI (Hannalle)
Sä taidatkin olla se Hanna. Menepäs siirtämään rättisi pois minun huoneestani.
HANNA
Mitä sanoit?
VARTIJA
Mimi saa sinun sellisi, Hanna. Saat siirron numeroon 15.
HANNA
Selliin numero 15!!
(Hanna on hyökkäämässä Mimin kimppuun, mutta Ilona ja Tuikku estävät. Hanna lähtee. Mimi huomaa Jatan.)
MIMI (säikähtää)
Mitä sä täällä teet?
JATTA
Sitä samaa mitä sinäkin.
MIMI (vihaisemmin)
Tekisit palveluksen meille molemmille, jos pysyisit kaukana minusta.
JATTA
Mä haluaisin selittää sulle kaiken.
MIMI
Mutta mä en halua kuulla! Älä muistuta mua Juhosta, onko selvä?
JATTA
Mimi, mä en tehnyt sitä! Mä etsisin sulle oikean murhaajan, jos vain voisin.
MIMI
Älä puhu mulle paskaa. Ei syyttömät tunnusta rikoksia. Mä menen nyt laittamaan mun huoneeni kuntoon.
(Mimi lähtee. Jatta jää avuttomana paikalleen.)
TUIKKU
Jos mä olisin sä, mä yrittäisin tosissaan päästä täältä pois.
KOHTAUS 4: Vierailuaika
(Vangeille saapuu vieraita.)
VARTIJA
Teillä on puoli tuntia aikaa jutella vieraittenne kanssa. Kävelette suoraan pöydän ääreen istumaan ja ettekä nouse ennen kuin teille on annettu lupa. Aggressiivinen käyttäytyminen on kiellettyä. Jos rikotte sääntöjä, seuraavalla vierailukerralla ette saa vastaanottaa vierailijoita.
TUIKKU
Ymmärretty, anna meidän nyt vaan mennä.
(Vangit menevät vieraidensa luo. Vartija valvoo. Jatan vieras on asianajaja.)
JUNNO (mutustaa rinkeliä)
Mitä asiaa oli? Olisit voinut vain soittaa, tänne Horsmalaan kun saa ajaa aika pitkään.
JATTA (istuutuu)
Minulla ei ole lupaa käyttää puhelinta. Ja muutenkin halusin jutella kasvotusten.
(Asianajaja on kiinnostuneempi omasta rinkelistään kuin Jatasta.)
JATTA
Muistatko, kun puhuin siitä polaroid-kuvasta. Mä olen miettinyt paljon, ja haluaisin yrittää päästä täältä vielä pois. Mulla on täällä mukana se kuva. Se voisi todistaa, etten mä murhannut Juhoa.
JUNNO
Nyt olet kyllä myöhässä.
JATTA
Mä yritän ajaa vain oikeuksiani. Etkö voisi mitenkään auttaa?
JUNNO
Siihen menisi ihan liikaa aikaa.
(Mimi saapuu vierailuhuoneeseen ja huomaa asianajajan. Asianajajalle tulee hoppu lähteä.)
MIMI
No kukas se täällä! Niilo Junno. Onpas kiva nähdä.
JUNNO
Mun pitää mennä nyt. Jutellaan myöhemmin.
MIMI
Me jutellaan nyt.
JUNNO
Rauhoitu.
MIMI
Minä olen rauhallinen! (Tarttuu asianajajaa kauluksesta.) Kuule, mä olen kerennyt nyt miettiä sun panostasi tässä mun jutussa.
VARTIJA
Hei, Junno. Älä kiihdytä vankeja.
JUNNO
Ihan itse tämä kiihtyy!
VARTIJA
Rauhoitu, tai saat poistua.
MIMI
Katsos, ne ovat minun puolellani. Toisin kuin sinä.
JUNNO
Kuules Mimi, minä en voi sinun teoillesi yhtään mitään.
MIMI
Sinun takiasi minä olen täällä! Katsokin, että laitat valitusta oikeuteen vähän äkkiä, tai koko maa saa tietää, miten paskamainen huijari sinä olet.
JUNNO (irtautuu otteesta ja lähtee pois)
Sinä et voi asialle täältä käsin yhtään mitään!
MIMI
Katsotaanko? Juokse vaan pois, juokse!
(Mimi lysähtää penkille.)
JATTA
Meillä taitaakin olla sama asianajaja.
MIMI
Ja linnassa ollaan molemmat. Tuo mies ei saa mitään aikaan. Miksi sä sen tänne edes kutsuit?
JATTA
Mä haluaisin, että mun tapaus käsiteltäisiin uudestaan.
MIMI
Tuolle sun nyt oli ihan turha siitä puhua.
(Mimi menee pois. Tuikku tulee omalta pöydältään Jatan luo.)
TUIKKU
Kappas, sehän pystyi olemaan sun lähelläs ilman, että roikkui sun kurkussa.
JATTA
Sillä oli liian kiire roikkua asianajajansa kurkussa.
TUIKKU
Outoa, että teillä on sama asianajaja. Mitä asiaa sulla oli sille?
JATTA
Mä olisin halunnut pyytää sitä viemään poliisille tutkittavaksi yhden polaroid-kuvan, joka on otettu samaan aikaan kuin Juho kuoli. Mä olen siinä kuvassa ja taustalla näkyy kellonaika, joten mä uskon, että voisin todistaa sillä, että mä olen syytön.
(Vartija huomaa Tuikun ja Jatan väärällä paikalla.)
VARTIJA
Hei, te kaksi rikotte sääntöjä! Painukaa ulos täältä!
KOHTAUS 5: Mimi ja Hanna riitelevät
(Ruokalassa. Pimee ja Jatta vielä ottamassa ruokaa. Pimee tiputtaa tarjottimen ja sekoaa , Jatta menee auttamaan.)
JATTA
Hei, ei hätää, mä autan.
(Hanna tulee ja poimii Pimeeltä pudonneen lehtileikkeen.)
HANNA (lukee otsikon ääneen)
Äitinsä kuoliaaksi puukotettu tuomitaan elinkautiseen. Tytöt, tulkaa katsomaan, tää juttu taitaa olla Pimeestä!
(Tuikku ja Ilona tulevat lukemaan juttua innoissaan. Toimittaja selittää.)
IRINA
Tänään on ratkennut erikoinen perhesurma. Kahdeksantoistavuotias Minttu Loimaa on tuomittu äitinsä taposta. Kaksikolla ei ollut muuta sukua, mutta naapurit kuvailivat heidän olleen erittäin läheisiä, mutta Mintun olleen aina sulkeutunut. Loimaan asianajaja Niilo Junno ei esittänyt kuitenkaan minkäänlaisia todisteita asiakkaansa syyttömyydestä. Juuri päättyneessä oikeudenkäynnissä Loimaa sai elinkautistuomion ja hänet on jo siirretty Horsmalan vankilaan.
TUIKKU
Äitinsä murhaaja. Pitää olla aika pimee, että voi tuollaista tehdä.
JATTA
Antakaa olla.
(Pimee lähtee kauhuissaan juoksemaan pois. Jatta nappaa lehtileikkeen Hannalta ja juoksee Pimeen perään. Palaa takaisin, kun on käynyt viemässä sen Pimeelle. Hanna, Tuikku ja Ilona pöydässä. Mimi tulee vartijan kanssa kaveeraten.)
MIMI (Vartijoille.)
Mä kirjoitan tästä kaikesta vielä kirjan. Ajattele miten hyvin se möisi, Mimi Lambergin kärsimykset Horsmalassa.
HANNA
Mimi Lambergin kärsimykset, niin just. Me tässä kärsimme, kun joudumme tuota bimboa kestämään.
TUIKKU
Jatta, sun olisi pitänyt myrkyttää Mimi, eikä sitä jätkää..
ILONA
Ehkä se olikin Jatan tarkoitus! Lasi vaan vaihtui, vai?
JATTA
Lopettakaa jo. En mäkään tykkää Mimistä, mutta ei se nyt pohjimmiltaan ole niin kauhea.
HANNA
Tuntuu kyllä, että juuri pohjimmiltaan se on kauhein. Läpimätä sielu pakkelikerroksen peittämänä.
(Vartija lähtee ja Mimi lähtee tarjottimensa kanssa kohti muita.)
MIMI
Hei tytöt, täällä taitaakin olla sopivasti mulle paikka. (Työntyy Ilonan ja Tuikun väliin.)
JATTA
Miten menee, Mimi?
MIMI
Erittäin hyvin. Mä sain ilmastoinnin mun huoneeseen. Te ootte kyllä onnekkaita, että teillä on ollut täällä Kike vartijana. En olisi uskonut, että kukaan vartija voisi olla noin mukava. Vai onkos teillä ollut jotain ongelmia?
HANNA
Sinä.
MIMI
Mitä sanoit?
JATTA
Hanna sano, että ei minkäänlaisia ongelmia.
HANNA
Jatta, miksi sä mielistelet tuota?
JATTA
Hanna hei, mennään me ulos.
HANNA
Minä syön vielä. Söisin hyvällä ruokahalulla, jos tuo ei olisi tunkenut minun pöytääni, minun vankilassani.
MIMI (pyörittelee käsissään omenaa)
Eiköhän me Hanna molemmat olla jo ymmärretty, että tämä ei ole sinun vankilasi. Tämä on meidän kummankin vankila. Jatan, Ilonan ja Tuikun vankila. Myös Pimeen vankila. Mutta toisaalta kyllähän minulla on suhteellisen paljon valtaa jo verrattuna siihen, miten vähän aikaa olen ollut täällä. Valta katsos vaihtaa omistajaansa. Vanha johtaja kaatuu, ja uusi ja mahtavampi nousee tilalle! (Heittää Hannaa omenalla päähän.)
HANNA (nappaa omenan)
Horsmalassa ei valta vaihdu ilman kamppailua. Paisko sinä vaan omenia minun päähäni, niin saat samalla mitalla takaisin. Hamurabin laki, ystäväiseni.
(Mimi alkaa perääntyä, mutta Hanna saa hänet kiinni. Painivat. Mimi häviöllä.)
JATTA
Se repii Mimiltä pään irti.
ILONA
Ei se nyt päätä irti revi.
TUIKKU
Taittaa niskat korkeintaan.
ILONA
Tai murtaa kallon.
JATTA
Missä vartijat on? Niitten pitäisi olla täällä estämässä tällaistä?
TUIKKU
No ne on ruokatauolla, ei ne kerkeä.
MIMI
Vartijat, auttakaa! Kike! Missä sä olet? TYTÖT!
JATTA
Hanna tappaa sen!
(Ilona ja Tuikku kohauttelevat olkiaan.)
TUIKKU
Älä nyt hikeenny, ihan tavallista painia tuo on.
(Jatta lähtee väliin.)
ILONA
Jatta, älä mene väliin.
(Hanna huitaisee Jattaa pahasti, kun tämä yrittää väliin.)
ILONA
Uuuh.. Mähän sanoin..
(Jatta saa revittyä Hannan Mimin kimpusta.)
JATTA
Luoja sun kanssas, Hanna. Koita rauhoittua.
HANNA
Mun vankilaan ei tulla noin vain.. Mä määrään täällä.
JATTA
Uskotaan. Ilona ja Tuikku, viekää Hanna pois.
(Hanna, Ilona ja Tuikku lähtevät.)
JATTA
Kävikö pahasti?
MIMI
Ei tässä mitään.. Yksi kokemus lisää kirjoitettavaksi kirjaani.. Älä huoli, saat sankarimaininnan.
JATTA
Okei, kiitos.
MIMI
Ei kun oikeasti, kiitos Jatta. Hyvä, että täällä on joku muukin täysjärkinen.
JATTA
Ei mitään. Mutta yritä kiertää Hanna kaukaa jatkossa, jooko?
MIMI
Kyllä, kyllä. Mutta kerropas Jatta, missä ne puhelinkopit ovat, minulla olisi vähän asiaa ulkomaailmaan.
JATTA
Käytävältä eka ovi vasemmalla, mutta Mimi ei meillä ole lupaa soittaa milloin vain.
MIMI
Älä sinä siitä huoli! Nähdään, Jatta. Ja kiitos vielä!
(Mimi lähtee.)
KOHTAUS 6: Toimittaja kirjoittaa asianajajasta pahasti
(Toimittajan toimistossa. Puhelin soi.)
IRINA
Irina Korpi puhelimessa. Mikä iloinen yllätys! Aivan.. Miten dramaattista! Viaton sydämensä särkenyt joutui vankilaan asianajajan töppäilyjen takia! Varmasti, siihen loppuu asianajajan työkeikat. Hän menettää työlupansa! Lue huomisesta lehdestä!
(Toimittaja alkaa kirjoittaa juttua. Mimin hahmo ilmestyy taakse ja kuiskailee toimittajan korvaan. Kun juttu on valmis, Mimi lähtee ilkeästi nauraen heittelemään artikkelia ympäriinsä. Asianajaja saapuu ja saa käteensä yhden. Hän lukee artikkelia äänettömästi, Irina ja Mimi puhuvat sen hänen ympärillään, mutta hänelle näkymättömissä, ääneen.)
IRINA
Rakkaat lukijani! Järkyttävien rikosten tulva ei ota laantuakseen! Saimme erikoishaastatteluun aseellisesta ryöstöstä ja törkeästä pahoinpitelystä tuomitun viehättävän Mimi Lambergin, joka menetti vastikään poikaystävänsä. Horsmalan kaltereiden takana muutaman viikon lusinut Lamberg paljasti tällä kertaa jotain aivan ennalta arvaamatonta.
MIMI
Minä kärsin. Kukaan ei voi edes kuvitellakaan, kuinka paljon minä kärsin. Pahinta ei ole tämä kolkko vankila, jossa ihmisarvoani poljetaan lakkaamatta. Ei edes rinnassani ammottava verestävä haava, jonka Juhon kuolema minuun jätti. Pahinta on se, että minä elän valheessa. Olen miettinyt paljon viimeisten viikkojen aikana, ja nyt uskallan vihdoin kertoa totuuden kaikille: Asianajajani Niilo Junno laiminlyö työtään. Sydämeeni sattuu, kun ajattelen, että monet muut kaltaiseni henkilöt ovat voineet joutua kaltereiden taa vain ja ainoastaan hänen laiskuutensa takia.
IRINA
Tämän sanottuaan Mimi puhkesi niin lohduttomaan itkuun, ettei enää pystynyt jatkamaan. Samassa luuri putosi ja kuulin vain vartijoiden kaameaa huutoa. Rakkaat lukijani, toivokaamme kaikki, että poliisi saa asian selvitettyä mahdollisimman pian ja saamme kaikki nuo viattomat uhrimme vapaaseen maailmaan.
(Samaan aikaan Mimi nauraa hervottomasti, ja vartijat tulevat mukavasti hakemaan hänet pois puhelimen äärestä.)
KOHTAUS 7: Junno ja Mimi riitelevät
(Vierailuhuone. Pimee istuu yksin pöydän ääressä. Asianajaja saapuu vartijoiden saattelemana.)
JUNNO
Okei, okei! Päästäkää irti! Minä en ole tässä se rikollinen, vaan se muija!
(Mimi saapuu tyynen rauhallisesti pimeydestä.)
MIMI
Niilo Junno, mukava tavata taas.
JUNNO
Minä haluan jutella. Kahdestaan. (Viittaa Pimeeseen.)
MIMI
No tuo nyt on niin pimeä, ettei siitä tarvitse välittää. Mutta en ole aivan varma, onko minulla aikaa jutella. Taitaa olla tuttua sinulle? Niin kiire, ettei kerkeä tehdä töitä?
JUNNO
Sinulla ei ole minkäänlaista oikeutta antaa tuollaisia lausuntoja!
MIMI
Sinullako sitten on oikeus passittaa ihmisiä noin vain vankilaan?
JUNNO
Me tiedämme molemmat, että sinä olet päässyt aivan liian vähällä!
MIMI
Jos sinä olisit tehnyt työsi, minä en olisi täällä!
JUNNO
Älä väitä tuollaista. Minun ansiostani sinä et ole istumassa elinkautista poikaystäväsi murhasta!
MIMI
Älä sekoita tuota tähän. Minä jaoin oikeutta aivan samalla tapaa kuin sinäkin! Mieti omalle kohdallesi, jos vaimosi huutaisi sinun sängyssäsi ex-tyttöystävänsä nimeä. Ei vain kerran vaan aina! Öisin, päivin, koko ajan! Mitä sinä olisit tehnyt siinä tilanteessa?
JUNNO
En ainakaan myrkyttänyt häntä hengiltä!
MIMI
Tajuatko sinä, että minä maksoin itseni kipeäksi, ettet sanoisi tuota lausetta. Voisit edes sen verran pitää sanasi.
JUNNO
Älä jaksa, sinä olet vasta maksanut puolet.
MIMI
Sinä olet säälittävä. Kiristät jokaista vastaantulijaa. Kiristit minuakin, vaikka tiesit, että saisin ne rahat pian. Ymmärrätkö, sinun takiasi minun piti ryöstää se huoltsikka!
JUNNO
Sinähän kylvet rahassa.
MIMI
En enää. Annoin kaiken sinulle.
JUNNO
Ja puolet on vielä maksamatta. Sinunn kannattaisi nyt ymmärtää, että jos minä putoan, sinä putoat mukana. Jos minun töitäni aletaan tutkima, ne voivat saada selville, ettei Vierimaa ole syyllinen vaan sinä. Ja silloin molemmat kärsivät.
(Vartija saapuu.)
VARTIJA
Junno, mitä täällä tapahtuu? Vankeja ei saa kiihdyttää.
JUNNO
Totta. Minä voisinkin lähteä.
MIMI
Kike kuule, täällä on kaikki hyvin. Meillä on vielä puhuttavaa.
JUNNO (Vartijalle)
Olisi varmaan parasta viedä Mimi rauhoittumaan.
VARTIJA
Mimi, mennään.
MIMI
Mä olen rauhallinen.
JUNNO
Hyvää jatkoa, Mimi.
MIMI
Sinä et lähde minnekään!
(Vartija raahaa Mimin pois.)
KOHTAUS 8: Raivoa
(Muut vangit ovat työmaalla. Mimi tuodaan sinne.)
JATTA
Tuliko Junno käymään?
MIMI
Mä tapan sen. Mä väännän siltä niskat nurin. Leikkaan moottorisahalla koko idiootin kahtia. Eikun kolmeen osaan. Ensin pää irti ja sitten kroppa vyötäröltä kahteen osaan.
TUIKKU
Hyi helvetti, siinä tulisi vatsalaukun sisukset ulos. Mietipä uusi suunnitelma.
MIMI
Mä murhaan ihmiset aivan miten haluan!
(Vartija tuo Pimeen.)
MIMI
Mitä helvettiä tuo tulee vasta nyt töihin? Se istu vierailuhuoneessa ihan yksin, eihän sillä edes ollut ketään vierasta! Me muut paikataan renkaita ja mitä tuo yks on tehnyt? Ei mitään.
JATTA
Hei, se on vaan Pimee.
MIMI
Ehkä se vaan esittää tuollaista sekopäätä, ettei sen tarvitse tehdä töitä.
VARTIJA
Mimi rauhoitutko vai viedäänkö sinut pois?
MIMI
Hetikö täällä heitetään selliin, jos näyttää tunteita? Okei, vie pois! Terve ihminen sanoo mielipiteensä näitten hullujen keskellä, ja siitä rangaistaan. Aivan oikein.
VARTIJA
Pimee, töihin. Sinun vastuullesi jää Mimin osuus.
JATTA
Minne Mimi viedään?
ILONA
Me kutsutaan sitä hullujen huoneeksi. Se on jonkinlainen eristysselli täynnä tyynyjä, joita voi sitten viskoa, kunnes on rauhoittunut.
(Vartija raahaa Mimin pois. Pimee menee Mimin vastuualueelle, mutta ei osaa tehdä. Jatta menee auttamaan.)
JATTA
Voinko mä auttaa sua?
(Pimee ei puhu, mutta myöntyy. Jatta opastaa.)
JATTA
Hassuu, kaikista meistä sä olet se, joka mun mielestä ei kuuluisi olla täällä. Et sä vaikuta mitenkään murhaajalta.
(Pimee havahtuu kuplastaan. Kaivaa repustaan kansion ja sieltä lehtiartikkelin. Ojentaa sen Jatalle.)
JATTA (lukee otsikon)
Onko Loimaa sittenkin syytön?
(Toimittaja selittää.)
IRINA
Äiti-tytär –tragedia alkaa selkiytyä. Viime viikolla oikeudessa itse syytetty Minttu Loimaa toimitti tuomarille kesken istunnon mahdollisen todisteen syyttömyydestään. Todiste oli hänen äitinsä itsemurhaviesti. Istunto keskeytettiin Loimaan asianajajan Niilo Junnon pyynnöstä. Junno ei ollut tietoinen todisteesta ja kertoi ottaneensa todisteen haltuunsa perusteellisempaa tutkimusta varten. Tämän päivän istunnossa itsemurhaviestiä ei kuitenkaan käytetty todisteena ja asianajaja kertoi lehdistölle poistuessaan istuntosalista ”todisteen olevan valitettavasti liian väärennetyn oloinen”.
(Pimee ottaa artikkelin kiireesti Jatalta pois.)
JATTA
Tekikö sun äitisi itsemurhan?
(Vartija saapuu.)
VARTIJA
Onko täällä valmista?
JATTA
Valmista on.
VARTIJA
Pimee, onko valmista?
JATTA
Kyllä on.
VARTIJA
En kysynyt sinulta. (Pimeelle.) Pimee, vastaa. Ei ole niin vaikeaa puhua.
JATTA
Mä sanoin jo, että ollaan.
VARTIJA
Mitä sä teet edes täällä? Sun ei kuuluis olla täällä?
JATTA
Onko sekin nyt rangaistavaa, että auttaa? Miksi meitä pitää koko ajan rangaista?
VARTIJA
Te olette sen ansainneet. Mikä teitä kaikkia tänään vaivaa?
JATTA
Ehkä Mimi on oikeassa. Täällä ei saa sanoa mitään.
VARTIJA
Menisit nyt vain pois ja antaisit minun hoitaa tämän yhden hullun.
JATTA
Ja jos en mene, niin sittenkö joudun hullujen huoneeseen?
VARTIJA
Taidatpa joutua.
(Vartija vie Jatan eristysselliin.)
KOHTAUS 9: Hullujen huoneessa
(Mimi istuu sellissä, Jatta tuodaan.)
MIMI
Mitä sä teit, että jouduit tänne?
JATTA
En pitänyt suutani kiinni.
MIMI
Mä oon niin pettynyt Kikeen. Me tultiin alussa tosi hyvin toimeen. Nyt se vaan sanoo, mun on pakko viedä sut eristykseen. Pitäisit suusi kiinni. Tämä on mun työtä. Mun työtä on viedä sut eristykseen.
JATTA
Varsinaisen ahkeria ja kuuliaisia työntekijöitä.
MIMI
Mä raivosin just tänään, miten ihmiset ei tee töitään.
JATTA
Musta tuntuu, että Pimee ei oikeasti tappanut äitiään.
MIMI
Pimeekö? Eikö se ollut puukotus? Luulisi siitä olevan aika vahvat todisteet.
JATTA
Niilo Junno oli sen asianajaja. Pimee näytti mulle juuri äsken lehtileikkeen ja siinä kerrottiin, että Pimee yritti käyttää todisteena äitinsä itsemurhakirjettä.
MIMI
Mitä sille kirjeelle tapahtui?
JATTA
Junno ei käyttänyt sitä. Mulle kävi aivan samalla tavalla.
(Jatta ottaa taskustaan polaroid-kuvan ja ojentaa Mimille.)
JATTA
Se on samaan aikaan kuin Juho kuoli.
MIMI
Tää ei oo mahdollista… Missä se Pimeen äidin itsemurhakirje on?
JATTA
Junnolla varmaan vieläkin.
MIMI
Se idiootti ei heitä koskaan mitään pois!
(Mimi hyppää ylös ja alkaa hakata ovea.)
JATTA
Mitä sä yrität?
MIMI
Vapauttaa meidät!
(Vartija aukaisee oven.)
MIMI
Mä olen rauhoittunut.
(Vartija päästää Mimin menemään.)
JATTA
Mäkin olen rauhoittunut!
(Vartija paiskaa oven kiinni.)
KOHTAUS 10: Todisteita
(Irina hiippailee Junnon toimistolle. Junno on nukahtanut työpöytänsä ääreen.)
IRINA
Sinä pystyt siihen, Irina Korpi. Sinun tarvitsee etsiä vain kaksi paperia tästä sekamelskasta.
(Irina penkoo Junnon papereita. Irina löytää kaksi mappia, joihin on kirjoitettu Mimin ja Pimeen nimet.)
IRINA
Voi Niilo Junno, sinä taidatkin päätyä kaltereiden taakse nopeammin kuin ehdit sanoa rinkeli.
KOHTAUS 11: Paljastuksia
(Kaikki vangit ovat töissä. Vartija on kulmassa puhelimessa. Pimee on tavallista virkeämpi. Mimi ja Jatta kärsimättämiä.)
JATTA
Uskotko, että ne puhuu meistä?
MIMI
Ajattele, ei enää päivääkään polkupyörien korjausta. Ei enää yhtäkään Jopoa tai Helkamaa. Minä en pyöräile enää koskaan. Ei sillä, että olisin koskaan pyöräillytkään pahemmin.
JATTA
Hyvä juttu, mutta en ymmärrä, miten olet saanut Horsmalasta käsin todisteet poliisille.
MIMI
Voi kuule, minulla on paljon pieniä ystäväisiä, jotka auttoivat meitä oikein mielellään.
(Vartija lopettaa puhelun ja tulee vankien luo.)
VARTIJA
Työt seis. (Vangit kerääntyvät.) Vankilan johto pyytää vankeja Lamberg Mimi, Vierimaa Jatta ja Loimaa Minttu valmistautumaan lähtöön. Poliisi on saanut todisteita, joiden valossa edellä mainittuja henkilöitä pidetään syyttöminä. Uusi oikeudenkäynti järjestetään huomenna.
ILONA
Etkö sä Jatta puhunutkaan paskaa sun syyttömyydestä?
HANNA
Horsmala ilman Lambergiä kuulostaa hyvältä.
MIMI
Totta! Hyvästi selli numero 22, hullujen huone ja polkupyörät! Mimi Lamberg on vapaa!
JATTA
Toivottavasti. Pitäkää Horsmala pystyssä, tytöt.
(Halaavat. Vartija hätistää liikkeelle. Mimi jo kaukana.)
PIMEE (pysähtyy)
Mimi Lamberg myrkytti Juho Åhlmanin.
JATTA (pysähtyy)
Mitä?
(Jatta jatkaa kyselemistä, mutta vartija pakottaa eteenpäin ja Pimee ei puhu.)
KOHTAUS 12: Vapautuminen
(Oikeudenkäynti.)
IRINA
Rakkaat lukijat! Tänään päättyy jokaisen kahvipöydässä kuukausia puhuttanut rikosselvitys, kun Jatta Vierimaan, Mimi Lambergin ja Minttu Loimaan oikeudenkäynti huipentuu viimeiseen istuntoon. Kaikkien kolmen asianajajana toimii itse Mimi Lamberg. Hän on todistanut olevansa syyntakeeton psykologin lausunnon avulla, josta ilmenee Lambergin kärsineen lyhytkestoisesta psykoosista tekohetkellään. Tämä ei ollut ainut järkyttävä paljastus, vaan juuri äsken Lamberg todisti Minttu Loimaan syyttömyyden itsemurhakirjeen avulla. Kaksi vuotta sitten nuori Loimaa tuomittiin elinkautiseen äitinsä Eerika Loimaan murhasta, mutta uusien todisteiden mukaan kyseessä olikin Eerika Loimaan itsemurha. Lambergin mukaan Niilo Junno, joka toimi sekä Lambergin että Loimaan asianajajana, sivuutti kummankin todisteet syyttömyydestä perusteitta.
TUOMARI
Viimeiseksi käsittelemme Jatta Vierimaan tapauksen. Edustajana Mimi Lamberg.
MIMI
Jatta Vierimaa tuomittiin elinkautiseen Juho Åhlmanin murhasta eikä hänen asianajajansa Niilo Junno esittänyt minkäänlaisia vastalauseita. Aivan kuin minun ja Mintun kohdalla. Kesti vuoden ennen kuin Jatta Vierimaan alibi päätyi poliisin käsiin. Kyseessä on todiste, jonka asianajaja Junno sivuutti perusteitta ja tästä syystä Horsmalan sellissä on virunut kolmaskin syytön ihminen.
VALAMIES 1
Mikä todiste on?
MIMI
Polaroid-kuva, joka on otettu kolmea minuuttia ennen Juho Åhlmanin kuolemaa ja uusikymmentä kilometriä Åhlmanin asunnolta. Åhlman saapui kotiinsa kello 16.30 ja hän kuoli kymmenen minuuttia sen jälkeen. Kyseisessä polaroid-kuvassa on itse Jatta Vierimaa ja taustalla raatihuone, jonka kello näyttää 16.37. Tiedätte kai apteekin raatihuoneen edessä? Apteekin ulkoseinällä on valotaulu, jossa kiertää vuorotellen kellonaika, nimipäivät, lämpötila ja päivämäärä. Kuvassa valotaululla lukee 7.9. Polaroid-kuvia ei voi enää muokata kuvan ottamisen jälkeen, sillä ne kehittyvät automaattisesti kuvan ottamisen jälkeen. Se todistaa, että Jatta Vierimaa ei voinut murhata Juho Åhlmania.
TUOMARI
Kuulemme syytettyä Niilo Junnoa, jota syytetään virkavalan rikkomisesta ja virkamiehen aseman väärinkäytöstä.
JUNNO
Kai te nyt kaikki ymmärrätte, miten naurettavia todisteita nuo ovat? Polaroid-kuva, jonka taustalla näkyy sattumoisin oikea päivä ja aika? Itsemurhaviesti ja psykoosi?
VALAMIES 1
Onko totta, että ette toimittaneet asiakkaidenne todisteita tuomarille?
JUNNO
Eiväthän nuo ole kunnollisia todisteita!
VALAMIES 2
Myönnättekö rikkoneenne virkavalaanne?
VALAMIES 3
Käytittekö asiakkaitanne hyväksi saadaksenne rahaa?
(Asianajaja on sanaton.)
TUOMARI
Niilo Junno, onko teillä puolustusta?
JUNNO
Ei.
TUOMARI
Kuulemme nyt asianosaisia viimeistä kertaa, jos tarvittavaa.
(Kukaan ei näytä tarvitsevan puheenvuoroa.)
TUOMARI
Siirrymme siis eteenpäin..
(Jatta ilmoittautuu.)
TUOMARI
Viimeinen puheenvuoro Jatta Vierimaalle. Sen jälkeen valamiehet tekevät päätöksensä.
JATTA
Ensimmäisenä päivänä Horsmalassa eräs vanki käski minua lopettaa valittaminen epäoikeudenmukaisuudesta ja tehdä sen sijaan asialle jotain. Hän esitteli itsensä minulle onnellisena naisena, joka oli tappanut raiskaajansa. Hän sai minut miettimään oikeaa ja väärää, onnellisuutta ja onnettomuutta. Ajattelin, että oikeus tekee onnelliseksi ja se sai minut vihaamaan itseäni. Ajattelin, että olin riistänyt itseltäni onnen, koska en ollut puolustanut oikeuksiani. Horsmalassa olin niin onneton, että kuihduin olemattomaksi. Oli vain polkupyöriä ja päiviä, jotka rullasivat samaa rataa. Loppujen lopuksi ei ollut enää väliä, olinko syyllinen vai syytön. Tuntui, että hautasin itse itseäni elävältä.
Sitten Mimi tuottiin Horsmalaan. Koko laitos huokui hänen inhoaan niin paljon, että se sai minut heräämään omasta onnettomuudestani. Yhtäkkiä sillä olikin väliä, olinko syyllinen vai syytön. Enemmän kuin mitään, halusin todistaa sille ainoalle elävälle olennolle koko Horsmalassa, että minä en kuulunut sinne. Vaikka hän vihasi minua. Koska hän vihasi minua. Halusin saada anteeksi, vaikka en ollut tehnyt mitään. Jonkin ajan päästä hän näytti antavan minulle anteeksi. Hän yritti saada meidät kolme pois linnasta. Silloinhan minun olisi pitänyt olla onnellinen. Oikeus näytti vihdoin toteutuvan ja minulle oli annettu anteeksi. Mutta en minä ollut onnellinen.
Kun olimme lähdössä Horsmalasta, sain kuulla jotain tärkeää Juhon murhasta. Sen tiedon olisi pitänyt muuttaa kaikki, tämä oikeudenkäynti ja monen ihmisen elämä. Se oli jotain, mitä ei olisi tarvinnut antaa anteeksi. Mutta minä tajusin, että voin antaa senkin anteeksi. Tässä maailmassa on hyvin vähän asioita, joita ei voi antaa anteeksi. Mutta jos haluaa olla onnellinen, on annettava myös itselleen anteeksi.
Lopulta ei ole väliä, miten tämä kaikki päättyy. Olen tehnyt kaikkeni ja antanut kaiken anteeksi. Ei onneen muuta tarvitakaan.
LOPPU
|
