Beaivvi bárdni

 

 

Beaivvi bárdni borjjastii guhkás jiehtanasaid riikii viežžat alcces moarsi. Son borjjastii Davvinástti guhkkelebbui, nu guhkás ahte beaivváš ja mánnu uhcco nástti mahttosažžan. Go son joavddai jiehtanasa máilbmái, doppe aittos leige jiehtanasádjá áidna nieida, masa Beaivvi bárdni liikosta. Beaivvi bárdni hástá nieidda alcces guoibmin ja nieida lohpida. Jiehtanasáddjá ii goit hálit iežas ”áidna áibmegieđa” addit ja dat hástá Beaivvi bártni suorpmaid geassit, ”iskat suorpmaid searaid”. Jiehtanasa nieida veahkeha Beaivvi bártni nu, ahte son vuoitá gilvvu ja oažžu nieidda alcces.

 

Go Beaivvi bárdni ja jiehtanasnieida leaba vuolgán ruovttoluotta, bohtet Jiehtanasa bártnit ruoktot ja go fuomášit ahte oabbá lea dolvojuvvon, suhkalit fatnasiiguin maŋŋái. Jiehtanasa nieiddas leat liidnái čadnojuvvon golbma veahkkečuolmma ja ain go son čoavdá ovtta čuolmma, biegga loktana ja nu soai ain beassaba báhtui, vieljat eai juvssa sudno.

 

Loahpas soai joavdaba dorvvolaččat Beaivvi bártni báikái ja náitaleaba. Jiehtanasnieidda vieljat eai gierdda beaivváža čuovgga ja go beaivváš goarddesta sin, de rivdet báktin. Jiehtanasnieida sámáiduvvá, rievdá olbmo sturrosažžan, ja sudnuide šaddet mánát, Gállábártnit. Gállábártniin leat sámit ožžon álggu. Sii ledje čeahpit ja hutke sabehiid maiguin sáhtte čuoigat. Beaivváš lei duđavaš Beaivvi bárni ja jiehtanasnieidda náitosii ja attii sudnuide bohccuid. Beaivváš oahpahii sin maiddái meahcásteaddjin.

 

Go Gállábártnit jápme, sii girde albmái nástegovvan.

 

Seurujärvi-Kari, Halinen, Pulkkinen 2011 (toim.). Saamentutkimus tänään. SKS. Helsinki.