Ramadan koulussa

Ramadan koululaisen arjessa

 

Ramadan on paastokuukausi, jonka aikana muslimit eivät syö eivätkä juo mitään, edes vettä, auringonnousun ja -laskun välillä. Useimmat Suomen muslimit seuraavat lähimmän muslimimaan eli Turkin auringon liikkeitä. Muslimien mukaan paastoaminen on jumalan tahto, ja se opettaa ihmisille empatiaa ja mielitekojen hallintaa. Paastotessaan ihminen kokee, miltä tuntuu olla köyhä ja nälkäinen. Ramadaniin liittyykin paaston lisäksi hyväntekeväisyys ja huono-osaisten auttaminen. Muslimit pitävät paastoa myös hyvänä terveydelle. Paaston aloittamisessa on perheittäin eroja, mutta yleensä perheen vanhimmat lapset jo harjoittelevat paastoamista. Pienet lapset, vanhukset, sairaat ja raskaana olevat eivät paastoa.

Paasto on kuin joulurauha suomalaisessa kulttuurissa: Aina paastopäivän jälkeen on vuorossa päivän kohokohta eli ruokaa ja yhdessäoloa perheen ja mahdollisten vieraiden kesken. Valehtelu, kiroilu, riitely tai huono käytös ei kuulu ramadanin aikaan. Osa muslimeista käy myös tavallista ahkerammin moskeijassa; perinteisesti moskeijapäivä on perjantai. Ramadan päättyy Eid-juhlaan, jota vietetään kolme päivää ramadanin päättymisen jälkeen. Silloin muslimit viettävät aikaa perheen kanssa, syövät hyvin, pukeutuvat uusiin vaatteisiin ja antavat lahjoja toisilleen.

Paastokuukaudesta nauttiminen ei kuitenkaan ole muslimeille helppoa suomalaisessa kulttuurissa, jossa arki pyörii normaalisti. Esimerkiksi muslimien ruokailuaikoihin perustuva nukkumis- ja valveillaolorytmi ei sovi kovin hyvin yhteen lasten koulupäivien kanssa. Siksi on tärkeää, että koulu ja koti tekevät yhteistyötä ja koulutyön normaali jatkuminen ramadan-aikana on perheen tiedossa. Vuonna 2020 ramadan alkaa 23.4. illalla ja päättyy 23.5.2020.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä