Ruotsin kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi ja palaute ovat luonteeltaan oppimista ohjaavaa, innostavaa ja monipuolisesti myös suulliseen viestintään kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja.

Oppitunneilla seurataan oppilaiden työskentelyä ja annetaan välitöntä kannustavaa suullista palautetta, jossa arvioidaan erityisesti viestin välittymistä. Pyritään antamaan oppilaille usein mahdollisuuksia myös itsearviointiin ja vertaispalautteen antamiseen ja saamiseen.

Kielitaidon kehittymistä arvioidaan säännöllisesti oppilaiden sekä suullisten että kirjallisten tuotosten perusteella. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lyhyet viestit, kirjoitelmat, dialogit ja näytelmät. Oppimistavoitteiden saavuttamista kaikilla kielitaidon osa-alueilla mitataan lisäksi testeillä ja laajemmilla kokeilla ja niiden tulokset vaikuttavat arviointiin. Arvioinnilla kannustetaan oppilasta huomaamaan oman aktiivisen työskentelyn (oppitunneilla ja niiden ulkopuolella) merkitys oman kielitaidon kehittymisessä. Arvioinnissa otetaan huomioon myös oppilaan harrastuneisuus ruotsin kielessä. Oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat annetaan mahdollisuus osoittaa kielen eri osa-alueiden hallinta tarvittaessa heille soveltuvilla arviointitavoilla.

Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ruotsin kielen B1-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä.

Kielen eri osa-alueitten tavoitteet ja arviointikriteerit perustuvat Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Oppilaiden vanhempia pyritään pitämään ajan tasalla siitä, kuinka oppilas saavuttaa oppimiselle annettuja tavoitteita.