1. Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille kansalaisaloitteella, kansanedustajan lakialoitteella tai hallituksen esityksestä.

Kaikilla Suomen kansalaisilla on mahdollisuus oikeus tehdä aloite lain säätämiseksi. Tämä edellyttää, että aloitetta kannattaa vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista.

Yksittäinen kansanedustaja voi tehdä halutessaan aloitteen uudesta laista. Jos yksittäinen kansanedustaja saa lakialoitteensa taakse vähintään sata kansanedustajaa, käsitellään aloitetta samoin kuin hallituksen esitystä. Yksittäisten kansanedustajien lakialoitteista kuitenkin vain hyvin harvat hyväksytään.

Valtaosa laeista syntyy hallituksen esityksistä. Suurin osa hallituksen esityksistä menee sellaisinaan tai muutettuina läpi, sillä hallituspuolueet ovat etukäteen sitoutuneet viemään niitä eteenpäin. Yksittäisiä kansanedustajia sitoo äänestyksissä puoluekuri.

Useimpien lakiesitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia.

2. Eduskunnan täysistunto: lähetekeskustelu

Aloite tai esitys käsitellään ensimmäisenä eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa. Siinä ei vielä tehdä päätöksiä lain sisällöstä, vaan lakiesitys lähetetään käsiteltäväksi siihen erityisvaliokuntaa, jonka toimialaan laki kuuluu.

3. Eduskunnan valiokunta: mietintö

Valiokunnissa kansanedustajat perehtyvät lakiesityksiin ja pohtivat niiden hyötyjä ja haittoja. Valiokunta hankkii tietoja kuulemalla valmisteltavan lain asiantuntijoita, minkä pohjalta valiokunnan jäsenet muokkaavat esityksiä. Tähän työhön osallistuvat sekä hallitus- että oppositiopuolueiden kansanedustajat.

Valiokunnan valmistelutyö päättyy mietintöön, jossa se ehdottaa eduskunnalle, mitä asiasta tulisi päättää. Mietinnön pohjalta lakiesityksen käsittelyä jatketaan eduskunnan täysistunnossa.

4. Eduskunnan kaksi täysistuntoa: ensimmäinen ja toinen käsittely

Lakiehdotuksella on aina kaksi käsittelyä täysistunnossa. Ensimmäisessä täysistuntokäsittelyssä käydään yleiskeskustelu, jonka jälkeen päätetään ja tarvittaessa äänestetään lain sisällöstä. Eduskunta voi tarvittaessa lähettää lakiehdotuksen suureen valiokuntaan, jos eduskunta haluaa tehdä muutoksia valiokunnan mietintöön. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista. Suuresta valiokunnasta lakiehdotus palaa ensimmäiseen käsittelyyn.

Toisessa käsittelyssä laki hyväksytään tai hylätään. Sisältöä ei enää tässä vaiheessa voi muuttaa. Tavallisen lain hyväksymiseen tai hylkäämiseen riittää yksinkertainen enemmistö äänistä.

Perustuslaki säädetään täysistuntovaiheeseen saakka samalla tapaa kuin tavallinen laki. Sen jälkeen se vaatii erityismenettelyn: hyväksytty lakiehdotus jätetään lepäämään vaalien ylitse. Vaalien jälkeen kokoontuvan eduskunnan on hyväksyttävä lepäämään jätetty lakiehdotus 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä.

TAI

Eduskunta voi julistaa perustuslain kiireelliseksi 5/6:n enemmistöllä. Tämän jälkeen sama eduskunta voi hyväksyä perustuslain 2/3:n enemmistöllä.

6. Lain vahvistaminen

Presidentti vahvistaa lain eduskuntakäsittelyn jälkeen. Presidentti voi jättää lain myös vahvistamatta, jolloin se palaa eduskuntaan. Uudessa käsittelyssä eduskunta voi hyväksyä lain presidentin kannasta huolimatta.

7. Uusi laki julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa, joka on nähtävillä internetissä Finlex-säädöstietopankissa.