14. Pankit
PIKAVIPIT- kysymykset
1. Miksi nuoret velkaantuvat helposti ja ajautuvat paikkaamaan velkojaan pikavipeillä?
2. Miten artikkelissa kuvaillaan suomalaisten suhtautumista velkaantumiseen?
3. Mitä perheiden tulisi tehdä lasten taloustaitojen opettamiseksi?
2. Miten artikkelissa kuvaillaan suomalaisten suhtautumista velkaantumiseen?
3. Mitä perheiden tulisi tehdä lasten taloustaitojen opettamiseksi?
Pikavipit
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
PIKAVIPIT
Lapsena Essi Lindberg oli erityisen innostunut Juho Kusti Paasikivestä.
Viiksekkään valtiomiehen loistokkuus johtui pitkälti siitä, että hän oli kymmenen markan setelissä, joita Essi keräsi 1980-luvulla.
Isoisä oli antanut suurimman osan kympeistä lahjaksi ja kannusti säästämään ne. Kun kympin seteleitä oli kertynyt kelpo pinkka, isoisä ehdotti, että olisi aika perustaa säästötili.
Pankissa Essi antoi rahansa virkailijalle ja puhkesi vuolaaseen itkuun.
”Tajusin, että en enää koskaan näe niitä samoja hienoja kympin seteleitä”, Lindberg, 35, muistelee 30 vuotta myöhemmin.
Erityisesti juuri isoisä opetti Essi Lindbergille säästämisen kulttuuria ja tervettä suhtautumista rahaan. Nyt Lindberg opettaa osin samoja asioita nuorille.
Hän on projektikoordinaattori Mun talous -verkostossa, jossa hän kehittää asumis- ja talousneuvonnan palveluja Nuorisosäätiössä. Samalla hän antaa talousneuvoja ja tukea nuorille, joista monet ovat ylivelkaantuneet. Hän on ollut kehittämässä muun muassa Kysy rahasta -chattia, joka tarjoaa ensiapua rahapulmiin.
ESSI Lindberg ja hänen luotsaamansa kehittämishanke ovat monen ylivelkaantuneen ja asunnottoman nuoren ensimmäinen toivo.
”Velka-asioiden selvittelytyö mielletään monesti synkäksi. Mutta nämähän ovat iloisiakin asioita: voi tarjota tukea ja asuntoja nuorille, jotka niitä tarvitsevat. Mikä olisi tämän parempaa, että saa olla toiveikkaiden asioiden kanssa tekemisissä”, Lindberg sanoo.
Aikuisille hänellä on viesti.
”Haluan kertoa maailmalle, että monien nuorten ylivelkaantumisen taustalla ovat ihan muut syyt kuin omat töppäilyt. Siksi nuorille pitäisi kehittää väyliä selviytyä veloista ennen kuin toivo on menetetty.”
Ylivelkaantumiselle altistaa moni seikka: asunnottomuus, riippuvuudet, mielenterveysongelmat, lastensuojelutausta, olematon tuki vanhemmilta. Lindbergin mukaan nuorten ylivelkaantuminen on kasvava yhteiskunnallinen ongelma, joka korostuu pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen on kallista. Rahaa ei jää paljon muuhun elämiseen.
Lindberg on törmännyt nuoreen, jolla oli 60 maksuhäiriömerkintää, kaikki peräisin joukkoliikenteen tarkastusmaksuista.
Tilastokeskuksen mukaan maksuhäiriömerkintä on yli 370 000 suomalaisella ja määrä on kasvussa. 25–34-vuotiaat miehet muodostavat maksuhäiriöisistä suurimman yksittäisen ryhmän.
”Nuoret ovat riskiryhmä, koska he elävät tukien ja pienipalkkaisten pätkätöiden varassa, mutta jossain vaiheessa pitäisi elää sitä nuoruuttakin, kokea jotain kivaakin joskus.”
OTA ja nauti nyt, maksa ja mieti vasta huomenna. Sellaista elämää tuputetaan Lindbergin mukaan kaikkialta.
”En yhdy siihen kuoroon, jossa syytetään yksin nuoria. Se on ihan huuhaata, että tämä olisi nuorten ongelma. Se on koko yhteiskunnan ja aikuisten ongelma, josta nuoret sukupolvet kantavat seuraukset.”
Aikuiset antavat esimerkillään kuluttamisen mallia. Nuoret itsenäistyvät, kokevat asiat ensimmäisen kerran ja ovat usein tietämättömiä.
”Monet vanhemmat eivät enää osaa neuvoa lapsiaan, sillä verkko-ostaminen, osamaksusopimukset ja nykyiset aggressiiviset luottomarkkinat ovat aika uusi ilmiö”, Lindberg sanoo.
”Kun googletat tietoa velka-asioista, niin hakutuloksessa neuvotaan ottamaan vippi velkojen maksuun.”
Moni Lindbergin asiakas on kertonut, että otti lopulta kaikki mahdolliset vipit, osti vaatteita ja juhli. Todellisuus iski vasta jälkeenpäin: ne helposti saadut velat pitää joskus maksaa. Velat voivat lamaannuttaa.
”Se voi leimata koko aikuiselämän alun, jos asiat menevät mönkään. Juuri kun ollaan etsimässä omaa suuntaa elämässä ja mahdollisesti opiskelemassa. Ne velat voivat pysäyttää kaikki hyvät asiat, joihin olisi ollut mahdollisuus.”
Pahimmillaan velka voi säilyä 15, 20 tai jopa 25 vuotta.
”Suomalainen yhteiskunta suhtautuu erittäin tylysti ylivelkaantuneeseen. Häpeän takia tilanteeseen ei uskalleta hakea apua, eivätkä ammattilaisetkaan aina huomaa ottaa raha-asioita puheeksi. Suomessa on vahva yksinpärjäämisen kulttuuri. Se yhdistelmä on tosi huono.”
LINDBERGIN mutkaton suhtautuminen rahaan juontuu lapsuudesta. Isoisän säästöopit juurtuivat mieleen, ja vakuutusalalla työskentelevä äiti antoi vastuuta arjessa. Yrittäjä-isältä tarttui tietty rentous: laskujen eräpäivistä voi neuvotella ja joustaa.
Lindberg toivoo, että perheissä puhuttaisiin avoimesti rahasta.
”Kun vanhemmat suhtautuvat rahaan asiallisesti ja lempeästi, lapset aistivat ja omaksuvat sen saman asenteen. Raha ei ole mikään mystinen juttu, vaan arkinen asia, ja rahankäytön tekniikkaa voi opetella.”
Hän on suorastaan vapaamielinen: ”Vanhemmat voisivat käydä lapsen kanssa läpi, mistä perheen tulot ja menot muodostuvat. Paljonko talouden sähkö ja vesi maksavat? Kuinka paljon äiti saa palkkaa, ja kuinka monta tuntia työtä hänen pitää tehdä, että saa maksettua jonkun esineen? Lapsia ei tietenkään saa valvottaa omilla rahahuolilla tai velkataakalla.”
Lindberg neuvoo, että lapsille kannattaa antaa valvotusti vastuuta rahakäytössä. Viikkoraha on siihen parasta mahdollista harjoittelua.
”Viikkoraha on mainio keksintö, joka opettaa budjetointia. Vastuu kasvattaa. Ei kannata pelätä virheitä, ne on parempi tehdä lapsena pienellä viikkorahalla kuin nuorena aikuisena suuremmilla summilla.”
Jos hoitaa kaikki raha-asiat lapsen ja nuoren puolesta, voi tehdä karhunpalveluksen. Jos nuori ei ole koskaan harjoitellut laskujen maksamista verkossa, ei sitä osaa välttämättä tehdä, kun olisi pakko.
PITKÄÄN maksamattomana olevat laskut johtavat yleensä siihen, että luottotietorekisteriin tulee maksuhäiriömerkintä. Se estää tai ainakin vaikeuttaa muun muassa asunnon, kotivakuutuksen, puhelinliittymän ja jopa opintolainan saamista.
Merkintä varjostaa elämää vähintään kaksi vuotta, joten moni välttelee sitä kaikin keinoin – usein uudella lainalla, joka vain syventää kuoppaa.
”Joskus nuori sanoo, että hänellä on kymmenen kulutusluottoa, mutta luottotiedot eivät ole vielä menneet. Jos nuorella on asunto, kotivakuutus, puhelinliittymä ja muut perusasiat kunnossa, niin sanon, että anna velkojen mennä ulosottoon. Näin velkakierre katkeaa.”
Lindberg muistuttaa, että maailma ei todellakaan kaadu maksuhäiriömerkintään.
”Kun muutaman tonnin velka menee ulosottoon, on vielä mahdollisuus hoitaa se kohtuullisessa ajassa. Joku voi lähteä ulkomaille vuosiksi pakoon velkoja, mutta ne ulosottoon pyörimään jääneet velat kyllä odottavat. Maksun aika tulee ennemmin tai myöhemmin.”
Moni tekee järjettömiä ratkaisuja, koska ahdingossa aivot menevät pakene tai taistele -tilaan. Harkitseva puoli aivoista on hiljaa.
”Se on biologiaa, ja päälle tulevat vielä markkinat, jotka tuputtavat hetken helpotukseksi uuttaa velkaa. Saat kuvitteellista lisäaikaa, mutta tosiasiassa velka vain kasvaa.”
Lindbergin mielestä nuorille pitäisi kertoa enemmän ja aikaisemmin arjen taloudenpidosta ja siitä, mistä saa apua ja neuvoja, kun raha-asiat askarruttavat.
Valitettavasti sellainen puhe kuulostaa monesta kuivalta.
”Joo, velka-asiat eivät ole järin innostava aihe, mutta niiden hoitaminen voi olla. Jos kiipeät vuorelle ja katsot vain sitä huippua, niin se on aika raskas matka. Mutta mieti niitä evästaukoja matkan varrella. Niin me asiakkaiden kanssa tehdään, asetetaan välitavoitteita. Minä kehun ja kannustan. Kaikki tykkäävät kehuista, minäkin”, Lindberg sanoo.
”Eniten nuoret tarvitsevat tsemppausta. Ja kokemuksesta tiedän, että olen aika hyvä kannustavan tunnelman luomisessa.”
LINDBERGILLÄ on kulttuurintutkijatausta, ei talous- tai sosiaalialan koulutusta. Hänellä on halu tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä, ja hän käyttää siinä yhtä erikoisosaamistaan.
”Myötätunto on hyvä työväline. Kuuntelen asiakkaita ja annan heidän puhua. Tärkeintä on kertoa nuorille, että elämä jatkuu.”
Surkeassa velkatilanteessa oleva nuori ei pysty unelmoimaan mistään. ”He ovat täysin jumissa. Työn suurin suola on, kun yhtäkkiä kuulee jonkun asiakkaan kertovan unelmastaan.”
Monille riittää, että tukena on ihminen, joka ei syyllistä, vaikka syytä olisikin.
”Pelkkä puhuminen vie ison kiven nuoren sydämeltä. Velkaantuminen voi aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten unettomuutta ja erilaisia kiputiloja. Puhuminen voi helpottaa, ja sen jälkeen on helpompi laittaa asioitaan kuntoon.”
Lindberg nostaa kädet lanteilleen.
”Olen ylpeä siitä, mitä teen”, hän sanoo.
”Tiedon jakamisen lisäksi tämä on toivotyötä. Tärkeintä on antaa nuorille toivoa.”
Pikkuhiljaa näkyy hyviä arkisia merkkipaaluja. Joku tulee ajoissa tapaamiseen, toinen seurustelee. Vielä puolitoista vuotta sitten asunnoton ja työtön nuori puhuu jo oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakemisesta.
Viiksekkään valtiomiehen loistokkuus johtui pitkälti siitä, että hän oli kymmenen markan setelissä, joita Essi keräsi 1980-luvulla.
Isoisä oli antanut suurimman osan kympeistä lahjaksi ja kannusti säästämään ne. Kun kympin seteleitä oli kertynyt kelpo pinkka, isoisä ehdotti, että olisi aika perustaa säästötili.
Pankissa Essi antoi rahansa virkailijalle ja puhkesi vuolaaseen itkuun.
”Tajusin, että en enää koskaan näe niitä samoja hienoja kympin seteleitä”, Lindberg, 35, muistelee 30 vuotta myöhemmin.
Erityisesti juuri isoisä opetti Essi Lindbergille säästämisen kulttuuria ja tervettä suhtautumista rahaan. Nyt Lindberg opettaa osin samoja asioita nuorille.
Hän on projektikoordinaattori Mun talous -verkostossa, jossa hän kehittää asumis- ja talousneuvonnan palveluja Nuorisosäätiössä. Samalla hän antaa talousneuvoja ja tukea nuorille, joista monet ovat ylivelkaantuneet. Hän on ollut kehittämässä muun muassa Kysy rahasta -chattia, joka tarjoaa ensiapua rahapulmiin.
ESSI Lindberg ja hänen luotsaamansa kehittämishanke ovat monen ylivelkaantuneen ja asunnottoman nuoren ensimmäinen toivo.
”Velka-asioiden selvittelytyö mielletään monesti synkäksi. Mutta nämähän ovat iloisiakin asioita: voi tarjota tukea ja asuntoja nuorille, jotka niitä tarvitsevat. Mikä olisi tämän parempaa, että saa olla toiveikkaiden asioiden kanssa tekemisissä”, Lindberg sanoo.
Aikuisille hänellä on viesti.
”Haluan kertoa maailmalle, että monien nuorten ylivelkaantumisen taustalla ovat ihan muut syyt kuin omat töppäilyt. Siksi nuorille pitäisi kehittää väyliä selviytyä veloista ennen kuin toivo on menetetty.”
Ylivelkaantumiselle altistaa moni seikka: asunnottomuus, riippuvuudet, mielenterveysongelmat, lastensuojelutausta, olematon tuki vanhemmilta. Lindbergin mukaan nuorten ylivelkaantuminen on kasvava yhteiskunnallinen ongelma, joka korostuu pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen on kallista. Rahaa ei jää paljon muuhun elämiseen.
Lindberg on törmännyt nuoreen, jolla oli 60 maksuhäiriömerkintää, kaikki peräisin joukkoliikenteen tarkastusmaksuista.
Tilastokeskuksen mukaan maksuhäiriömerkintä on yli 370 000 suomalaisella ja määrä on kasvussa. 25–34-vuotiaat miehet muodostavat maksuhäiriöisistä suurimman yksittäisen ryhmän.
”Nuoret ovat riskiryhmä, koska he elävät tukien ja pienipalkkaisten pätkätöiden varassa, mutta jossain vaiheessa pitäisi elää sitä nuoruuttakin, kokea jotain kivaakin joskus.”
OTA ja nauti nyt, maksa ja mieti vasta huomenna. Sellaista elämää tuputetaan Lindbergin mukaan kaikkialta.
”En yhdy siihen kuoroon, jossa syytetään yksin nuoria. Se on ihan huuhaata, että tämä olisi nuorten ongelma. Se on koko yhteiskunnan ja aikuisten ongelma, josta nuoret sukupolvet kantavat seuraukset.”
Aikuiset antavat esimerkillään kuluttamisen mallia. Nuoret itsenäistyvät, kokevat asiat ensimmäisen kerran ja ovat usein tietämättömiä.
”Monet vanhemmat eivät enää osaa neuvoa lapsiaan, sillä verkko-ostaminen, osamaksusopimukset ja nykyiset aggressiiviset luottomarkkinat ovat aika uusi ilmiö”, Lindberg sanoo.
”Kun googletat tietoa velka-asioista, niin hakutuloksessa neuvotaan ottamaan vippi velkojen maksuun.”
Moni Lindbergin asiakas on kertonut, että otti lopulta kaikki mahdolliset vipit, osti vaatteita ja juhli. Todellisuus iski vasta jälkeenpäin: ne helposti saadut velat pitää joskus maksaa. Velat voivat lamaannuttaa.
”Se voi leimata koko aikuiselämän alun, jos asiat menevät mönkään. Juuri kun ollaan etsimässä omaa suuntaa elämässä ja mahdollisesti opiskelemassa. Ne velat voivat pysäyttää kaikki hyvät asiat, joihin olisi ollut mahdollisuus.”
Pahimmillaan velka voi säilyä 15, 20 tai jopa 25 vuotta.
”Suomalainen yhteiskunta suhtautuu erittäin tylysti ylivelkaantuneeseen. Häpeän takia tilanteeseen ei uskalleta hakea apua, eivätkä ammattilaisetkaan aina huomaa ottaa raha-asioita puheeksi. Suomessa on vahva yksinpärjäämisen kulttuuri. Se yhdistelmä on tosi huono.”
LINDBERGIN mutkaton suhtautuminen rahaan juontuu lapsuudesta. Isoisän säästöopit juurtuivat mieleen, ja vakuutusalalla työskentelevä äiti antoi vastuuta arjessa. Yrittäjä-isältä tarttui tietty rentous: laskujen eräpäivistä voi neuvotella ja joustaa.
Lindberg toivoo, että perheissä puhuttaisiin avoimesti rahasta.
”Kun vanhemmat suhtautuvat rahaan asiallisesti ja lempeästi, lapset aistivat ja omaksuvat sen saman asenteen. Raha ei ole mikään mystinen juttu, vaan arkinen asia, ja rahankäytön tekniikkaa voi opetella.”
Hän on suorastaan vapaamielinen: ”Vanhemmat voisivat käydä lapsen kanssa läpi, mistä perheen tulot ja menot muodostuvat. Paljonko talouden sähkö ja vesi maksavat? Kuinka paljon äiti saa palkkaa, ja kuinka monta tuntia työtä hänen pitää tehdä, että saa maksettua jonkun esineen? Lapsia ei tietenkään saa valvottaa omilla rahahuolilla tai velkataakalla.”
Lindberg neuvoo, että lapsille kannattaa antaa valvotusti vastuuta rahakäytössä. Viikkoraha on siihen parasta mahdollista harjoittelua.
”Viikkoraha on mainio keksintö, joka opettaa budjetointia. Vastuu kasvattaa. Ei kannata pelätä virheitä, ne on parempi tehdä lapsena pienellä viikkorahalla kuin nuorena aikuisena suuremmilla summilla.”
Jos hoitaa kaikki raha-asiat lapsen ja nuoren puolesta, voi tehdä karhunpalveluksen. Jos nuori ei ole koskaan harjoitellut laskujen maksamista verkossa, ei sitä osaa välttämättä tehdä, kun olisi pakko.
PITKÄÄN maksamattomana olevat laskut johtavat yleensä siihen, että luottotietorekisteriin tulee maksuhäiriömerkintä. Se estää tai ainakin vaikeuttaa muun muassa asunnon, kotivakuutuksen, puhelinliittymän ja jopa opintolainan saamista.
Merkintä varjostaa elämää vähintään kaksi vuotta, joten moni välttelee sitä kaikin keinoin – usein uudella lainalla, joka vain syventää kuoppaa.
”Joskus nuori sanoo, että hänellä on kymmenen kulutusluottoa, mutta luottotiedot eivät ole vielä menneet. Jos nuorella on asunto, kotivakuutus, puhelinliittymä ja muut perusasiat kunnossa, niin sanon, että anna velkojen mennä ulosottoon. Näin velkakierre katkeaa.”
Lindberg muistuttaa, että maailma ei todellakaan kaadu maksuhäiriömerkintään.
”Kun muutaman tonnin velka menee ulosottoon, on vielä mahdollisuus hoitaa se kohtuullisessa ajassa. Joku voi lähteä ulkomaille vuosiksi pakoon velkoja, mutta ne ulosottoon pyörimään jääneet velat kyllä odottavat. Maksun aika tulee ennemmin tai myöhemmin.”
Moni tekee järjettömiä ratkaisuja, koska ahdingossa aivot menevät pakene tai taistele -tilaan. Harkitseva puoli aivoista on hiljaa.
”Se on biologiaa, ja päälle tulevat vielä markkinat, jotka tuputtavat hetken helpotukseksi uuttaa velkaa. Saat kuvitteellista lisäaikaa, mutta tosiasiassa velka vain kasvaa.”
Lindbergin mielestä nuorille pitäisi kertoa enemmän ja aikaisemmin arjen taloudenpidosta ja siitä, mistä saa apua ja neuvoja, kun raha-asiat askarruttavat.
Valitettavasti sellainen puhe kuulostaa monesta kuivalta.
”Joo, velka-asiat eivät ole järin innostava aihe, mutta niiden hoitaminen voi olla. Jos kiipeät vuorelle ja katsot vain sitä huippua, niin se on aika raskas matka. Mutta mieti niitä evästaukoja matkan varrella. Niin me asiakkaiden kanssa tehdään, asetetaan välitavoitteita. Minä kehun ja kannustan. Kaikki tykkäävät kehuista, minäkin”, Lindberg sanoo.
”Eniten nuoret tarvitsevat tsemppausta. Ja kokemuksesta tiedän, että olen aika hyvä kannustavan tunnelman luomisessa.”
LINDBERGILLÄ on kulttuurintutkijatausta, ei talous- tai sosiaalialan koulutusta. Hänellä on halu tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä, ja hän käyttää siinä yhtä erikoisosaamistaan.
”Myötätunto on hyvä työväline. Kuuntelen asiakkaita ja annan heidän puhua. Tärkeintä on kertoa nuorille, että elämä jatkuu.”
Surkeassa velkatilanteessa oleva nuori ei pysty unelmoimaan mistään. ”He ovat täysin jumissa. Työn suurin suola on, kun yhtäkkiä kuulee jonkun asiakkaan kertovan unelmastaan.”
Monille riittää, että tukena on ihminen, joka ei syyllistä, vaikka syytä olisikin.
”Pelkkä puhuminen vie ison kiven nuoren sydämeltä. Velkaantuminen voi aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten unettomuutta ja erilaisia kiputiloja. Puhuminen voi helpottaa, ja sen jälkeen on helpompi laittaa asioitaan kuntoon.”
Lindberg nostaa kädet lanteilleen.
”Olen ylpeä siitä, mitä teen”, hän sanoo.
”Tiedon jakamisen lisäksi tämä on toivotyötä. Tärkeintä on antaa nuorille toivoa.”
Pikkuhiljaa näkyy hyviä arkisia merkkipaaluja. Joku tulee ajoissa tapaamiseen, toinen seurustelee. Vielä puolitoista vuotta sitten asunnoton ja työtön nuori puhuu jo oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakemisesta.