7.4.5 Pidennetty oppivelvollisuus
Oppivelvollisuuden pidentäminen vaiheet perusopetuksen aikana
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on aina myös erityistä tukea saava oppilas. Näin ollen hänelle on tehtävä hallintopäätös molemmista sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ottamisesta että erityisen tuen antamisesta. Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee sivistystoimenjohtaja ja erityisen tuen antamisesta varhaiskasvatuksen päällikkö huoltajan suostumuksella.
Koska päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tulee tehdä pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua, jo 5-vuotiaana, on tärkeää, että tieto pidennetyn oppivelvollisuuden tarpeellisuudesta tulee riittävän ajoissa siitä päättävälle ja lapsi ohjautuu tuen piiriin. Savitaipaleen varhaiskasvatuksen henkilöstö on keskeisessä asemassa huolen havaitsemisessa ja esille ottamisessa lapsen huoltajan kanssa. Huoltajan, lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön ym. toimijoiden yhteistyönä lapsi ohjataan tarkempiin tutkimuksiin. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen ensikertaisen päätöksen perusteluiksi tarvitaan psykologinen tai lääketieteellinen lausunto. Pedagogista selvitystä ei tällöin tarvita.
Pidennetty oppivelvollisuus voidaan Savitaipaleella järjestää seuraavasti:
1. Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen piirissä omassa ikäryhmässään sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
2. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
3. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuluvassa esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta.
Jos lapsi aloittaa esiopetuksen suoraan oppivelvollisuutena kuusi vuotiaana, ratkaisu siitä, kestääkö esiopetus yhden vai kaksi vuotta, tehdään ensimmäisen esiopetusvuoden aikana vasta siinä vaiheessa, kun nähdään onko lapsi valmis siirtymään ensimmäiselle luokalle jo yhden esiopetusvuoden jälkeen vai tarvitseeko hän vielä toisen vuoden esiopetusta. Sivistystoimenjohtaja tekee hallintopäätöksen perusopetuksen myöhemmästä aloituksesta huoltajan anomuksesta. Päätös perustuu psykologiseen ja tarvittaessa lääketieteelliseen selvitykseen.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen esiopetus tapahtuu Savitaipaleen esiopetussuunnitelman mukaisesti. Erityislastentarhanopettaja laatii yhdessä huoltajan ja vastuuopettajan kanssa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS), joka tarkistetaan tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen siirtyessä perusopetukseen hänelle järjestetään mahdollisuuksia tutustua tulevaan opetusryhmäänsä (pienluokka / yleisopetuksen luokka) ja tiedonsiirto esiopetuksesta perusopetukseen varmistetaan ennen lapsen perusopetukseen siirtymistä tapahtuvassa tiedonsiirtopalaverissa, johon osallistuvat pidennetyssä oppivelvollisuudessa opiskelevan oppilaan huoltajat, esikoulun opettaja, tuleva luokanopettaja / pienluokan opettaja, erityisopettaja ja mahdollisia muita toimijoita.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan erityisen tuen päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätöksen erityisen tuen jatkumisesta / päättymisestä tekee koulukeskuksen rehtori. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään pedagoginen selvitys, jonka laatimisesta vastaa pienluokan opettaja (oppilas pienluokassa) tai luokanopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa (oppilas yleisopetuksen ryhmässä). Selvitystä voidaan tarvittaessa täydentää psykologisella tai lääketiteellisellä arviolla tai muulla asiantuntijalausunnolla.
Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Jos päätös on jäänyt tekemättä tai oppilaan tilanne muuttuu esi- tai perusopetuksen aikana, voidaan päätös poikkeuksellisesti tehdä myöhemminkin. Tällöin oppivelvollisuus ei voi enää pidentyä, mutta päätös vaikuttaa oppilaan opetusryhmän kokoon ja se voi vaikuttaa myös opetettaviin oppiaineisiin.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on aina myös erityistä tukea saava oppilas. Näin ollen hänelle on tehtävä hallintopäätös molemmista sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ottamisesta että erityisen tuen antamisesta. Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee sivistystoimenjohtaja ja erityisen tuen antamisesta varhaiskasvatuksen päällikkö huoltajan suostumuksella.
Koska päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tulee tehdä pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua, jo 5-vuotiaana, on tärkeää, että tieto pidennetyn oppivelvollisuuden tarpeellisuudesta tulee riittävän ajoissa siitä päättävälle ja lapsi ohjautuu tuen piiriin. Savitaipaleen varhaiskasvatuksen henkilöstö on keskeisessä asemassa huolen havaitsemisessa ja esille ottamisessa lapsen huoltajan kanssa. Huoltajan, lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön ym. toimijoiden yhteistyönä lapsi ohjataan tarkempiin tutkimuksiin. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen ensikertaisen päätöksen perusteluiksi tarvitaan psykologinen tai lääketieteellinen lausunto. Pedagogista selvitystä ei tällöin tarvita.
Pidennetty oppivelvollisuus voidaan Savitaipaleella järjestää seuraavasti:
1. Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen piirissä omassa ikäryhmässään sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
2. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
3. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuluvassa esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta.
Jos lapsi aloittaa esiopetuksen suoraan oppivelvollisuutena kuusi vuotiaana, ratkaisu siitä, kestääkö esiopetus yhden vai kaksi vuotta, tehdään ensimmäisen esiopetusvuoden aikana vasta siinä vaiheessa, kun nähdään onko lapsi valmis siirtymään ensimmäiselle luokalle jo yhden esiopetusvuoden jälkeen vai tarvitseeko hän vielä toisen vuoden esiopetusta. Sivistystoimenjohtaja tekee hallintopäätöksen perusopetuksen myöhemmästä aloituksesta huoltajan anomuksesta. Päätös perustuu psykologiseen ja tarvittaessa lääketieteelliseen selvitykseen.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen esiopetus tapahtuu Savitaipaleen esiopetussuunnitelman mukaisesti. Erityislastentarhanopettaja laatii yhdessä huoltajan ja vastuuopettajan kanssa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS), joka tarkistetaan tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen siirtyessä perusopetukseen hänelle järjestetään mahdollisuuksia tutustua tulevaan opetusryhmäänsä (pienluokka / yleisopetuksen luokka) ja tiedonsiirto esiopetuksesta perusopetukseen varmistetaan ennen lapsen perusopetukseen siirtymistä tapahtuvassa tiedonsiirtopalaverissa, johon osallistuvat pidennetyssä oppivelvollisuudessa opiskelevan oppilaan huoltajat, esikoulun opettaja, tuleva luokanopettaja / pienluokan opettaja, erityisopettaja ja mahdollisia muita toimijoita.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan erityisen tuen päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätöksen erityisen tuen jatkumisesta / päättymisestä tekee koulukeskuksen rehtori. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään pedagoginen selvitys, jonka laatimisesta vastaa pienluokan opettaja (oppilas pienluokassa) tai luokanopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa (oppilas yleisopetuksen ryhmässä). Selvitystä voidaan tarvittaessa täydentää psykologisella tai lääketiteellisellä arviolla tai muulla asiantuntijalausunnolla.
Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Jos päätös on jäänyt tekemättä tai oppilaan tilanne muuttuu esi- tai perusopetuksen aikana, voidaan päätös poikkeuksellisesti tehdä myöhemminkin. Tällöin oppivelvollisuus ei voi enää pidentyä, mutta päätös vaikuttaa oppilaan opetusryhmän kokoon ja se voi vaikuttaa myös opetettaviin oppiaineisiin.