ADOLF HITLERIN VARHAISVUODET

Adolf Hitler syntyi vuonna 1889 Itävallan Braunau am Innissä. Hänen isänsä oli tullivirkamies Alois Hitler ja äiti Klara Hitler. Adolf Hitlerin isän nimi oli alun perin Alois Schicklgruber, sillä tämä oli Anna Schickelgrüberin avioton lapsi. Hitler-nimen Alois sai virallisesti vasta aikuisena, kun hänen äitinsä Anna ja tämän mies Johan Hiedler suostuttelivat papin nimenmuutokseen. Ilmeisesti papin erehdyksen kautta Alois Schicklgruberista ei tullut Alois Hiedler vaan Hitler. Adolfin äiti Klara oli miestään 23 vuotta nuorempi. Hän oli Aloisin kolmas vaimo. Aloisilla oli kaksi lasta edellisestä avioliitostaan, Alois nuorempi ja Angela. Klara synnytti kolme lasta ennen Adolfia, mutta kaikki kuolivat pieninä, joten Adolf oli äidille kaikki kaikessa. Äiti hemmotteli, helli ja rakasti ainoaa poikaansa. Pikkuveli Edmund syntyi viisi vuotta myöhemmin, mutta hän kuoli jo 6-vuotiaana. Pikkusisko Paula jäi sen sijaan eloon ja hän oli Adolfia seitsemän vuotta nuorempi.

Kun Adolf meni 6-vuotiaana ala-asteelle, jäi isä eläkkeelle. Koulussa meni aluksi hyvin. Adolf oppi helposti ja oli hyvä piirtäjä. Koulussa oli kova kuri, samoin kotona. Perhe-elämä ei ollut lainkaan miellyttävää, sillä alkoholisoitunut isä hakkasi lapsiaan armotta. Siksi velipuoli Alois nuorempi karkasi kotoa 14-vuotiaana, mutta Adolf ei päässyt mukaan.Adolf oli lahjakas nuori poika ja se heijastui kiitettävänä koulumenestyksenä. Valitettavasti koulumenestys ei jatkunut alakoulua pidemmälle.

Hitler 10-vuotiaana koululaisena.

Adolf halusi taidepainotteiselle yläasteelle, mutta isän toivomuksesta Adolf meni reaalikouluun. Tavoitteeksi asetettiin ura virkamiehenä. Reaalikoulua varten perhe muutti Linziin, joka oli suuri kaupunki. Adolf oli yksinäinen. Hän ei viihtynyt koulussa, eikä halunnut virkamieheksi. Silti koulu meni kohtalaisesti, paitsi matematiikka, josta hän sai ehdot. Isä kuoli kun Adolf oli 14-vuotias. Adolf jatkoi samassa koulussa, mutta oli nyt laiska ja huonokäytöksinen. Hän inhosi opettajiaan. Siksi hän tahallaan hermostutti heitä ja teki aina päinvastoin kun opettajat sanoivat. Adolf oli luokan kingi. Hän lopetti koulun kesken 16-vuotiaana. Hän ei suorittanut loppukokeita, eikä siten saanut päästötodistusta. Koulun jälkeen Hitler vietti aikansa tauluja maalaillen ja nauttien vapaudestaan. Hän vaelteli pitkin kaupunkia, kävi museoissa ja oopperassa, luki ja piirsi. Hitler ihaili kaikkea saksalaista ja Saksaa. Hän oli äärimmäinen nationalisti.

Vuonna 1907 Adolf lähti Wieniin pyrkiäkseen taideakatemiaan, mutta hän epäonnistui ja syytti hylkäyksistään juutalaisia. Arkkitehdiksi olisi tarvittu pääsytodistus, joten Adolf ei päässyt sinnekään. Adolfin äiti kuoli samana vuonna, joten hän jäi Wieniin. Adolf eli köyhästi niin kutsuttua "taiteilijaelämää" ja työskenteli hämäräperäisissä paikoissa tienaten hädin tuskin elantonsa. Rahapulassaan Adolf muutti paikasta toiseen. Hän eli kerjäämällä ja myyden maalaamiaan postikortteja. Hän usein nukkui yönsä puiston penkeillä, jos ei löytänyt lämmintä yösijaa.

Vuonna 1908 Adolf pyrki uudestaan Wienin taideakatemiaan, mutta epäonnistui jälleen. Adolf jatkoi laiskaa elämäntyyliään, nukkuen puolille päivin. Kun hän liikkui kaupungilla, hän piti puheita ihmisille, mutta ei sietänyt muiden mielipiteitä. Wienissä Adolfilla oli vain yksi ystävä, August Kubizek. Vuonna 1913 Adolf Hitler muutti Müncheniin, Saksaan, välttyäkseen joutumasta sotapalvelukseen Itävallassa. Hän kuitenkin liittyi jyrkkänä nationalistina innoissaan ensimmäisen maailmansodan aattona Saksan sotavoimiin. Ensimmäistä maailmansotaa Hitler kutsui pelastajakseen. Hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi ja osallistui sotaan, jossa hän haavoittui pari kertaa pahastikin.

Hitler rintamatovereidensa kanssa (istumassa äärimmäisenä oikealla), kuvassa myös Fuchsl-koira.

Sodassa Hitler toimi lähettinä vihollistulen alla. Hitler oli sodassa rohkea ja sai ansioistaan rautaristin, jota hän myöhemminkin ylpeydellä kantoi. Hitler palveli vaikeissakin tilanteissa ensiluokkaisesti. Sotilaana Hitler oli harkitseva, erityisen urhea, reipas ja altis vapaaehtoinen. Toisin kuin kouluaikoina hän ei niskuroinut eikä kyseenalaistanut käskyjä.

Saksan antautuminen oli Hitlerille järkytys ja hän halusi mukaan politiikkaan: Hitler syytti juutalaisia tappiollisesta maailmansodasta. Hitler liittyi Saksalaisen työväenpuolueen jäseneksi ja hänestä tuli puolueen ohjelman kehittäjä. Helmikuussa 1920 antamassaan julkilausumassa hän hahmotteli puolueen päämääriä, joissa jo tuolloin oli ajatuksia Saksan uudelleen varustamisesta (aseistamisesta), Suur-Saksasta ja saksalaisen rodun tarvitsemasta elintilasta, mikä tarkoitti sitä, että Saksan pitäisi laajentua (muiden maiden kustannuksella).

1921 Hitlerin puolueen nimeksi tuli NSDAP (=Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei eli kansallissosialistinen saksalainen työväenpuolue) ja sen johtajaksi Hitler. Hän vaati itseään kutsuttavan Führeriksi sekä johtajille ehdotonta valtaa ja joukkojen täydellistä kuuliaisuutta. Puolueen jäsenistä koottu SA -kaarti (Sturmabteilung = myrskyosasto/hyökkäysosasto) piti yllä järjestystä kokouksissa ja tappeli kaduilla puolueen poliittisia vastustajia vastaan.


Hitler 1920-luvun alussa