Vireystila
VIREYSTILA
Vireystila kuvaa ihmisen vireyden astetta. Vireystilan ylläpitäminen on tärkeää esimerkiksi keskittymisen, oppimisen ja yleisesti suorituskyvin kannalta.
Eri vireystiloissa vallitsevat eri tunteet. Oppimiseen tunteet liittyvät esimerkiksi sitä kautta, että tutkimusten mukaan meidän on helpompi painaa mieleen asioita, jotka kiinnostavat, innostavat ja motivoivat meitä tai jotka herättävät tunteita.
Ihmiset voivat kokea nämä tilat eri tavoin ja erilaisilla oireilla. Eri vireystiloja voi myös kokea samanaikaisesti. Tämä johtuu monista tekijöistä, kuten yksilön persoonallisuudesta, kokemuksista, stressitekijöistä ja fyysysestä terveydestä. Tämän takia on tärkeää tunnistaa omat oireet ja reaktiot.
Sietoikkunan ymmärtäminen voi auttaa tunnistamaan näitä merkkejä sen sitä kautta hallitsemaan arjen tilanteita ja ylläpitämään hyvinvointia.
Optimaalisessa vireystilassa ihminsen toimintakyky on parhaimmillaan: hän tuntee olensa rennoksi ja turvalliseksi, asiat sujuvat ja uusien asioiden oppiminen on helppoa. Alivireystilassa ihmisen aloitekyky heikkenee, hänen on vaikea tarttua toimeen ja hän kokee asioiden hoitamisen raskaaksi. Alivireystilaan liittyy myös usein alakuloisuus sekä väsymyksen kokemus. Ylivirittynyt ihminen puolestaan saattaa tuntea itsensä tehokkaaksi ja aktiiviseksi, vaikka todellisuudessa hän ei paneudu työskentelyyn ajatuksella vaan toimii impulsiivisesti niin, että toiminta kellahtaa sähläämisen puolelle. Ylivireys voi näkyä myös ahdistuksena tai jännityksenä. Aivojen suorituskyky ja keskittymiskyky ovat heikentyneet, mikä vaikeuttaa oppimista, muistamista sekä tunteiden säätelyä. (Multanen 2022, 53)
Henkilökohtaiseen vireystilaan vaikuttavat erityisesti uni, verensokeri, motivaatio sekä keholliset aistimukset ja tunteet. Tunnistamalla oman sietoikkunan rajat voi kasvattaa omaa resilienssiään, toipumiskykyään, ja sitä kautta oppia myös säätelemään omaa vireystilaansa. (Multanen 2022, 54)
(lähde topterapia.fi)
Omaa vireystilaa voi säädellä. Ali- ja ylivireyteen toimii pitkälti samat keinot, jotka voivat olla tiedollisia tai kehollisia. Kehollisia säätelykeinoja ovat esimerkiksi
TUNNEKÄVELY ULKONA JA SISÄLLÄ
TEHTÄVÄ 1 SALISSA: Pyydä oppilaita nousemaan seisomaan ja aloita tehtävä MAGNEETIN NAVAT (Multanen, 2022, Luokanvirittäjä s. 184):
TEHTÄVÄ 2 ULKONA: LÄMPÖPALLO (Luokanvirittäjä s. 64)
TEHTÄVÄ 4 ULKONA: HENGITYSSATEENKAARI. Jaa jokaiselle tulostettu kuva, jonka mukaan hengitysharjoitus tehdään. Harjoitus aloitetaan sisimmästö kaaresta ja vähitellen siirrytään kohti ulkokaaria. https://www.topterapia.fi/materiaalipankki/
TEHTÄVÄ 4 ULKONA: KIIREESTÄ RAUHAAN KÄVELLEN
Eri vireystiloissa vallitsevat eri tunteet. Oppimiseen tunteet liittyvät esimerkiksi sitä kautta, että tutkimusten mukaan meidän on helpompi painaa mieleen asioita, jotka kiinnostavat, innostavat ja motivoivat meitä tai jotka herättävät tunteita.
Ihmiset voivat kokea nämä tilat eri tavoin ja erilaisilla oireilla. Eri vireystiloja voi myös kokea samanaikaisesti. Tämä johtuu monista tekijöistä, kuten yksilön persoonallisuudesta, kokemuksista, stressitekijöistä ja fyysysestä terveydestä. Tämän takia on tärkeää tunnistaa omat oireet ja reaktiot.
Sietoikkunan ymmärtäminen voi auttaa tunnistamaan näitä merkkejä sen sitä kautta hallitsemaan arjen tilanteita ja ylläpitämään hyvinvointia.
Optimaalisessa vireystilassa ihminsen toimintakyky on parhaimmillaan: hän tuntee olensa rennoksi ja turvalliseksi, asiat sujuvat ja uusien asioiden oppiminen on helppoa. Alivireystilassa ihmisen aloitekyky heikkenee, hänen on vaikea tarttua toimeen ja hän kokee asioiden hoitamisen raskaaksi. Alivireystilaan liittyy myös usein alakuloisuus sekä väsymyksen kokemus. Ylivirittynyt ihminen puolestaan saattaa tuntea itsensä tehokkaaksi ja aktiiviseksi, vaikka todellisuudessa hän ei paneudu työskentelyyn ajatuksella vaan toimii impulsiivisesti niin, että toiminta kellahtaa sähläämisen puolelle. Ylivireys voi näkyä myös ahdistuksena tai jännityksenä. Aivojen suorituskyky ja keskittymiskyky ovat heikentyneet, mikä vaikeuttaa oppimista, muistamista sekä tunteiden säätelyä. (Multanen 2022, 53)
Henkilökohtaiseen vireystilaan vaikuttavat erityisesti uni, verensokeri, motivaatio sekä keholliset aistimukset ja tunteet. Tunnistamalla oman sietoikkunan rajat voi kasvattaa omaa resilienssiään, toipumiskykyään, ja sitä kautta oppia myös säätelemään omaa vireystilaansa. (Multanen 2022, 54)
(lähde topterapia.fi)Omaa vireystilaa voi säädellä. Ali- ja ylivireyteen toimii pitkälti samat keinot, jotka voivat olla tiedollisia tai kehollisia. Kehollisia säätelykeinoja ovat esimerkiksi
- HENGITYSHARJOITUKSET
- RAUHALLINEN LIIKUNTA (erityisesti ylivireydessä)
- Herättävä liike voi toimia alivireydessä paremmin, kun tarvitaan lisää energiaa:
- Pystyasento, hyppiminen, tanssiminen, pyöriminen, energinen musiikki, vaihteleva rytmi sekä keskittyminen aisteihin
- Herättävä liike voi toimia alivireydessä paremmin, kun tarvitaan lisää energiaa:
- YHTEYS YMPÄRISTÖÖN ja luontoon, eri aistit mukaan
- KOSKETUS (esim. halaus, silitys tai hieronta) sekä
- LEPO (riittävät tauot ja hellittäminen).
TUNNEKÄVELY ULKONA JA SISÄLLÄ
- Ulos tehdään reitti, jonka varrelle on tehtäviä (ohjeet alla).
TEHTÄVÄ 1 SALISSA: Pyydä oppilaita nousemaan seisomaan ja aloita tehtävä MAGNEETIN NAVAT (Multanen, 2022, Luokanvirittäjä s. 184):
- Jokainen oppilas kirjoittaa oman nimensä siniseen ja punaiseen lappuun.
- Laput kerätään yhteen ja jokainen ottaa yhden sinisen ja yhden punaisen lapun, omaa nimeä ei saa ottaa.
- Oppilaan pitää pysyä mahdollisimman lähellä punaista nimeä ja samaan aikaan mahdollisimman kaukana sinisestä nimestä.
TEHTÄVÄ 2 ULKONA: LÄMPÖPALLO (Luokanvirittäjä s. 64)
- Kerro oppilaille, että tänään testataan omaa energiaa luomalla henkilökohtainen lämpöpallo. Oppilaiden on tarkoitus tarkkailla, minkä kokoisen pallon he saavat muodostettua.
- Oppilaat asettavat kämmenet vastakkain ja hierovat niitä voimakkaasti vastakkain. Tuntuuko käsien välissä lämpöä? Hierokaa käsiä yhteen, kunnes lämpö on selvästi tunnettavissa. Alkakaa sitten viedä käsiä varovasti kauemmas. Tuntuuko lämpö edellee? Jos ei, tuokaa kämmenet niin lähelle toisiaan, että lämpö tuntuu taas. Jos lämpö on kokonaan kadonnut, palauttakaa kämmenet yhteen ja hierokaa lämpöä lisää.
- Kehota oppilaita liikuttamaan käsiä hyvin varovasti ja etsimään rajaa lämmön ja lämmön katoamisen välissä.
- Harjoitusta voi jatkaa parin kanssa siten, että ensin hierotaan lämpö esiin omien käsien välissä ja sitten laitetaan kämmenet vastakkain parinkanssa ja katsotaan, mihin asti käsiä voi viedä, ennen kuin lämpö niiden välistä katoaa.
TEHTÄVÄ 4 ULKONA: HENGITYSSATEENKAARI. Jaa jokaiselle tulostettu kuva, jonka mukaan hengitysharjoitus tehdään. Harjoitus aloitetaan sisimmästö kaaresta ja vähitellen siirrytään kohti ulkokaaria. https://www.topterapia.fi/materiaalipankki/
TEHTÄVÄ 4 ULKONA: KIIREESTÄ RAUHAAN KÄVELLEN
- Oppilaat kävelevät ensin tilassa hetken tavalliseen tahtiin omaa tilaa ja reittiä etsien.
- Sitten kävelyä nopeutetaan liian nopeaksi, epämukavaksi, kiireiseksi. Törmätä ei kuitenkaan saa! Hidasta sitten normaaliin vauhtiin ennen seuraavaa vaihetta.
- Miten liikkuisit
- umpihangessa
- tulisilla hiilillä
- sammaleella
- vastatuulessa?
- Kävellään taas hetki normaalisti ja sitten siirrytään vähitellen aina vain hitaampaan ja hitaampaan liikkeeseen. Kuinka hitaasti ja tunnustellen voikaan kävellä? Mitä tunnet ja havaitset yhden askeleen aikana?