1.3 Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen
Sivistyslautakunnan ja kunnanvaltuuston suorittama seuranta
Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksen kehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. (Perusopetuslaki 21 § 1 ja 2 mom. (32/2003) Paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää.
Koulut laativat vuosikertomuksen tiedoksi sivistyslautakunnalle, joka laatii oman kertomuksensa kunnanvaltuustolle. Vuosikertomuksessa seurataan ja arvioidaan opetussuunnitelman, luku- vuosisuunnitelman sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista menneen vuoden osalta. Vuosikertomus koostuu opetussuunnitelman lukuvuoden painopisteiden toteutumisen arvioinnista sekä tilasto-osuudesta.
Koulut laativat vuosikertomuksen tiedoksi sivistyslautakunnalle, joka laatii oman kertomuksensa kunnanvaltuustolle. Vuosikertomuksessa seurataan ja arvioidaan opetussuunnitelman, luku- vuosisuunnitelman sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista menneen vuoden osalta. Vuosikertomus koostuu opetussuunnitelman lukuvuoden painopisteiden toteutumisen arvioinnista sekä tilasto-osuudesta.
Koulujen itsearviointi
Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa hyödynnetään kansallisten arviointien ja kehittämis- hankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä. Yhteistyö oppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.
Koulut arvioivat opetussuunnitelman mukaista toimintaansa itsearvioinneilla. Itsearvioinnit voidaan muuttaa laatukartoituksiksi esimerkiksi laatukeskustelujen avulla. Tulokset saatetaan sivistyslauta- kunnalle tiedoksi. Itsearviointia toteutetaan myös vanhempainiltojen osana.
Koulut arvioivat opetussuunnitelman mukaista toimintaansa itsearvioinneilla. Itsearvioinnit voidaan muuttaa laatukartoituksiksi esimerkiksi laatukeskustelujen avulla. Tulokset saatetaan sivistyslauta- kunnalle tiedoksi. Itsearviointia toteutetaan myös vanhempainiltojen osana.
Opetussuunnitelman päivittäminen ja koulun toiminnan kehittäminen
Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.
Koulut kommentoivat tarpeellisiksi katsomistaan opetussuunnitelman muutoksista. Sivistyjohtaja sekä rehtorit työstävät kommenteista esitykset opetussuunnitelman muutoksiksi, ja mahdolliset päivitykset hyväksyy sivistyslautakunta.
Olennaista on ymmärtää, että koulun toiminta kehittyy koko ajan, valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteetkin ovat pääosin kooste edellisten perusteiden laadinnan jälkeen tapahtuneesta kehityksestä - tämä tosin unohtuu usein perusteita julkaistaessa. Tämä kehittyminen on osa itsearviointia: työtapoja muutetaan tarpeen ja mahdollisiiksien mukaan tehokkaammiksi ja mielekkäämmiksi.
Koulut kommentoivat tarpeellisiksi katsomistaan opetussuunnitelman muutoksista. Sivistyjohtaja sekä rehtorit työstävät kommenteista esitykset opetussuunnitelman muutoksiksi, ja mahdolliset päivitykset hyväksyy sivistyslautakunta.
Olennaista on ymmärtää, että koulun toiminta kehittyy koko ajan, valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteetkin ovat pääosin kooste edellisten perusteiden laadinnan jälkeen tapahtuneesta kehityksestä - tämä tosin unohtuu usein perusteita julkaistaessa. Tämä kehittyminen on osa itsearviointia: työtapoja muutetaan tarpeen ja mahdollisiiksien mukaan tehokkaammiksi ja mielekkäämmiksi.