8. Oppimisympäristöt ja turvallisuus
8. Oppimisympäristöt ja turvallisuus
Hiekanpään koulu toimii osoitteessa Huvilakatu 29 76100 Pieksämäki. Linkki pelastussuunnitelmaan:
8.1 Järjestyssäännöt
HIEKANPÄÄN KOULUN TOIMINTATAVAT
Koulu on osa yhteiskuntaa, joten Hiekanpään koulussa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia, liikennesääntöjä sekä yhteisesti laadittuja toimintaohjeita. Muiden kanssa toimiminen sääntöjä ja sopimuksia noudattaen on yksi keskeisiä kasvatustavoitteita.
1. KOULUAIKA
Koulupäivään kuuluvat työjärjestyksen mukaiset oppitunnit, päivänavaus, välitunnit siirtymisineen, ruokailu, valvottu läksyjen teko, lukuvuoden aikaiset muut yhteiset tapahtumat sekä mahdolliset rangaistukset. Kunnan järjestämät koulukuljetukset kuuluvat myös koulupäivään. Jos oppilas poistuu kesken koulupäivän, tulee hänellä olla lupa. Luvan antaja kirjaa asian seurantajärjestelmään. Huoltaja voi anoa oppilaalle vapautusta koulutyöstä hyväksyttävällä syyllä 1-3 päivän ajaksi luokanohjaajalta ja pidemmäksi ajaksi rehtorilta. Huoltaja vastaa oppilaan opiskelusta anotun loman ajalla. Huoltajan velvollisuus on selvittää oppilaan poissaolon syy.
2. KOULUYMPÄRISTÖ
Kaikkien vastuulla on ylläpitää ja edistää rauhallista ja turvallista työskentelyilmapiiriä. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille. Kiusaamiseen puututaan kasvatuksellisin toimenpitein, kasvatuskeskusteluilla, rangaistuksilla, oppilashuollollisilla toimenpiteillä sekä KiVa-koulun menetelmillä.
Toisten ihmisten huomioonottaminen ja kunnioittaminen ovat työrauhan edellytyksiä. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja hyväksytyksi. Rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoinen kohtelu ovat yhteisen toiminnan perusta kaikissa tilanteissa.
Jokainen vastaa omalta osaltaan kouluympäristön siisteydestä ja viihtyvyydestä. Älä siis sotke äläkä roskaa, älä huuda tai melua tarpeettomasti. Laki kieltää kaikilta tupakoinnin koulualueella kaikkina vuorokauden aikoina.
Oppilaalle voi syntyä korvausvelvollisuus kouluympäristössä tahattomasti tai tahallaan aiheutetusta vahingosta. Laki antaa mahdollisuuden myös velvoittaa oppilaan työllään korvaamaan tai kunnostamaan aiheutetun vahingon.
3. KODIN OSUUS KOULUTYÖSSÄ
Kotona tapahtuva opiskelu tarkoittaa oppilaan läksyjen lukua, tehtävien tekoa ja kokeisiin valmistautumista. Oppilaan tulee huolehtia näistä sekä tarvittavista opiskeluvälineistä ja varusteista. Huoltajien tehtävänä on mahdollistaa, seurata ja tukea nuoren opiskelua yhteistyössä koulun kanssa. Koulu tukee vanhempien kasvatustyötä omalla toiminnallaan. Opiskelun
seurantaan käytetään wilma-järjestelmää, joka toimii myös osana kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa. 4.TOIMINTAOHJEITA OPPILAALLE
Tulen ajoissa oikeaan paikkaan mukanani tarvittavat välineet. Käyttäydyn hyvien tapojen mukaisesti ja käytän asiallista kieltä. Pyrin edistämään omaa ja toisten opiskelua aktiivisella ja myönteisellä toiminnalla. Noudatan tunneilla istumajärjestystä sekä opiskelutehtäviä ja –tapoja koskevia ohjeita. En käytä tunnilla puhelinta, tablettia tai muuta mediavälinettä ilman opettajan lupaa. En pidä ulkovaatteita päälläni luokassa enkä ruokalassa. En tuo kouluun enkä käytä päihteitä, vaarallisia esineitä tai aineita.
5. JOS OPPILAS EI NOUDATA OHJEITA JA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ Tavoitteena on saada oppilas korjaamaan toimintansa yhteiskunnan ja koulun sääntöjä ja ohjeita vastaavaksi. Koulun ohjaus lähtee aina keskustelusta ja opastamisesta, se voi sisältää jostakin teosta johtuvia seuraamuksia tai rangaistuksia. Eri vaiheissa tarvitaan asioiden kirjaamista sovitulla tavalla ja yksityisyydensuojasta huolehtien, sekä yhteistyötä kodin kanssa. Yhteistyötä voidaan laajentaa myös koulun oppilashuoltoryhmään tai muihin tarpeellisiin toimijoihin.
- Asioiden kirjaamisella pyritään yksiselitteisesti toteamaan tapahtumat (esim. unohdukset, myöhästelyt, tuntitilanteet, rangaistukset, kiusaamisten selvittelyt, kasvatuskeskustelut ja neuvottelut, suunnitelmat ja sopimukset).
- Kasvatuskeskustelulla ohjataan oikeisiin toimintatapoihin. Kasvatuskeskustelua opettaja voi käydä heti ko. tilanteessa oppilaan kanssa tai myöhemmin sovitulla kokoonpanolla.
- Oppilaalta voidaan ottaa haltuun oppituntia häiritseviä esineitä tai takavarikoida vaarallisia aineita tai esineitä.
- Seuraamuksina rikkeistä voi olla tehtävien tekoa koulun jälkeen, tuntitilanteesta poistaminen, omien jälkien siivoaminen tai muita tehtäviä. Seuraamusten tulee toteutua mahdollisimman pian kyseisestä teosta tai tapahtumasta.
- Voidaan antaa rangaistuksia, joita ovat jälki-istunto ja koulutyön evääminen ko. päivänä Jälki-istuntorangaistus on yhden tai kahden tunnin pituinen ja se voi sisältää oppilaalle määrättyjä tehtäviä.
- Voidaan määrätä kurinpitotoimenpiteitä, joita ovat kirjallinen varoitus ja erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi.
8.2 Ongelma/kriisitilanteiden toimintamallit
Hiekanpään koulu toteuttaa poistumisharjoituksen joka vuosi. Henkilökunnasta on nimetty henkilöt ensiapu-ja kriisiryhmään.
Henkilökuntaa koulutetaan erilaisten kriisitilanteiden kohtaamiseen ja päivitetty turvallisuussuunnitelma käydään läpi koko henkilökunnan kanssa.
Uusien henkilöiden perehdyttäminen turvallisuussuunnitelmaan kuuluu rehtorille. Koululle on laadittu perehdyttämiskansio.
8.3 Koulun turvallisuuden käytänteet ja vastuutus
Koulun tiloissa havaittuihin turvallisuuspuutteisiin on velvollinen puuttumaan jokainen työyhteisön jäsen. Havaitut puutteet ja viat ilmoitetaan laitosmiehet@pieksamaki.fi osoitteeseen.
Hiekanpään koulun opettajien ensiapuryhmään nimettyjen opettajien ensiapukoulutus toteutetaan kolmen vuoden välein. Koulun poistumisharjoitus toteutetaan vuosittain ja henkilökunnalle järjestetään turvallisuuskävely joka toinen vuosi.
8.4 Kestävä kehitys
Kestävä kehitys määrittyy poikkitieteelliseksi kulttuuriseksi muutosprosessiksi, johon sisältyvät ekologinen-, sosiaalinen- ja taloudellinen kestävyys. Kestävää kehitystä edistettäessä pyritään kokonaisvaltaiseen kulttuuriseen muutokseen, jossa pidetään kiinni periksiantamattomasti ihmisarvosta, vaalitaan elämän perustan muodostavien ekosysteemeiden elinvoimaisuutta ja huolehditaan vakaasta taloudesta.
Ekologinen kestävyys
Ekologinen kestävyys edellyttää, että ihmisen toiminta asettuu luonnon kantokyvyn rajoihin siten, etteivät luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemien toimivuus vaarannu. Energia muodostaa keskeisimmän haasteen ekologiselle kehitykselle, sillä planeettamme energiantuotanto on 80% fossiilisten energianlähteiden varassa. Ekotehokas tuotanto perustuu uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen säästöön ja päästöjen vähentymiseen. Keskeistä ekologisessa kestävyydessä on ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin siirtyminen.
Sosiaalinen kestävyys
Sosiaalisen kestävyyden ydintä on ihmisarvosta kiinnipitäminen. Se voi ilmetä esimerkiksi tasa-arvona, oikeudenmukaisuutena ja myötätuntona. Sitä on myös esimerkiksi pyrkimys meluttomaan työympäristöön tai yhteisöllisyyden vaaliminen yksilökeskeisyyden sijasta. Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa kansalaiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Se auttaa integroitumaan yhteiskuntaan ja ehkäisee syrjäytymistä. Sosiaalinen kestävyys edellyttää vastuuseen kasvamista siten, että oikeudenmukaisuusyhteisöön kuuluvat vähitellen kaikki ne ihmiset, joiden elämään oma toiminta välillisesti tai välittömästi on yhteydessä.
Taloudellinen kestävyys
Taloudellinen kestävyys ei perustu velkaantumiseen eikä henkisten tai materiaalisten voimavarojen tuhlaamiseen. Esimerkiksi ilmastonmuutos voidaan tulkita kestämättömän taloudellisen kehityksen seuraukseksi. Taloudellinen kestävyys perustuu elinkeinoelämän sopusointuun luonnon kanssa. Se voi ilmetä luonnosta otettujen raaka-aineiden tehokkaana hyväksikäyttönä, tuotantoprosessin energiatehokkuutena ja tuotteen kierrätettävyytenä. Sitä on myös vaikkapa ajattomasti suunniteltu kännykkä ja valmistajan laitteelle myöntämä pitkä takuuaika.
8.5.Koulukohtainen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma
Opetus edistää taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 on sitouduttu sukupuolten tasa-arvon edistämiseen monesta näkökulmasta:
Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia opinnoissa.
Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.
Perusopetus lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavia periaatteita.
Opetuksen tulee olla sukupuolitietoista. Jokainen oppiaine edistää sukupuolten tasa-arvoa omalla tavallaan.Työtapojen, oppimisympäristöjen ja yhteistyökumppaneiden valinnassa kiinnitetään huomiota sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.
Sukupuolitietoinen opettaja
Ymmärtää sukupuolta muokkaavia sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä tietää, että niihin voi vaikuttaa
Tunnistaa omia taipumuksiaan suhtautua oppilaisiin eri tavoin sukupuolen mukaan antaa oppilaalle tilaa olla omanlaisensa ilman perinteisiä sukupuoliodotuksia
Osaa tukea oppilaan kasvua ja sukupuoli-identiteetin rakentumista silloinkin, kun oppilas on epävarma sukupuoli-identiteetistään tai kuuluu sukupuolivähemmistöön, sekä osaa tarvittaessa ohjata oppilaan oppilashuollon palveluihin
Purkaa työyhteisössään opetuksen sukupuolittavia ajattelu- ja vuorovaikutusmalleja sekä käytäntöjä.
Linkki Keski-Savon peruskoulujen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan: