Hiekanpään koulu toimii osoitteessa Huvilakatu 29 76100 Pieksämäki. Linkki pelastussuunnitelmaan:

https://pieksamaki.pelastussuunnitelma.fi/pelastussuunnitelma/59942-hiekanpaan-ylakoulu/turvallisuustarkastukset/

8.1 Järjestyssäännöt

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

1. Järjestyssääntöjen tarkoitus ja noudattaminen

Järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Lainsäädäntö ja järjestyssäännöt koskevat ihan jokaista koulun oppilasta tasavertaisesti.

Kouluajaksi katsotaan koulun työjärjestyksen mukainen työpäivä, koulumatkat sekä koulun toimesta järjestettävät juhlat, leirikoulut, retket, urheilukilpailut, tutustumismatkat tms. Oppitunnin pituus on 60 minuuttia, josta opetusta on vähintään 45 minuuttia. Opetusta voidaan jaksottaa toisinkin työpäivää lyhentämättä. Koulualueesta on erillinen karttaliite.
 

2. Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet
Oppilaiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä muut oikeudet

Jokaisella oppilaalla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen, yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan. Kouluissa noudatetaan Keski-Savon peruskoulujen yhdessä laadittua tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa.

Oppilaalla on oikeus saada opetusta kaikkina koulun työpäivinä, oikeus turvalliseen työympäristöön sekä muihin lainsäädännössä määriteltyihin etuuksiin ja palveluihin.

Kouluissa on suunnitelmat, jossa oppilasta suojataan väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Oppilaalla on oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen. Kiusaaminen on kielletty. Pieksämäen perusopetuksen kouluissa on käytössä KiVa-koulu –ohjelma.

Oppilaan velvollisuudet

Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (Pol 35§).

Jos oppilas ei tule kouluun, on hänen huoltajansa velvollinen samana päivänä ilmoittamaan syyn luokanopettajalle / luokanohjaajalle. Oppilaan poissaoloon koulusta on pyydettävä lupa. Luvan enintään kolmen (3) päivän poissaoloon myöntää luokanopettaja / luokanohjaaja ja muutoin rehtori.

Toisen omaisuuden rikkominen, vahingoittaminen ja varastaminen on kielletty. Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa.

Koulussa noudatetaan lisäksi yleisiä peruskoulua koskevia säännöksiä, koulujen täsmennettyjä järjestyssääntöjä sekä rehtorin, opettajan tai koulun muun henkilökunnan antamia ohjeita.

3. Turvallisuus, viihtyvyys ja opiskelun esteetön sujuminen

Hyvä käytös

Oppilaan tulee käyttäytyä hyvien tapojen mukaisesti ja toiset huomioon ottaen. Lisäksi oppilaan tulee edistää työ- ja opiskelurauhaa sekä noudattaa hyviä ruokailutapoja. Pukeutumisen tulee olla asiallista ja kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaista. Oppitunneille saavutaan viivyttelemättä, asianmukaiset varusteet mukana ja kotitehtävät tehtyinä.

Toisesta henkilöstä otettua valokuvaa tai videota ei saa julkaista ilman tämän lupaa internetissä, sosiaalisessa mediassa tai muussa julkisessa paikassa. Oppilastöihin ei saa kopioida tekstiä tai kuvia luvatta lähdettä ilmaisematta.

Oleskelu ja liikkuminen

Välitunti vietetään ulkona koulualueella. Koulualueelta saa kesken koulupäivän poistua vain opettajan luvalla. (karttaliite koulualueesta). Sisätiloissa liikutaan kävellen. Koulumatka kuljetaan lyhintä turvallista reittiä pitkin. Yläkoulussa lukujärjestyksen mukaiset siirtymät kouluyksiköiden välillä kuljetaan lyhintä turvallista reittiä, liikennesääntöjä noudattaen.

Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen

Jokainen pitää omalta osaltaan huolta koulualueen siisteydestä. Roskaaminen on kielletty. Roskaaminen edellyttää jälkien siivoamiseen. Oppikirjoja ja muuta koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Oppilas on velvollinen korvaamaan koulun omaisuudelle tahallisesti tai huolimattomuudellaan aiheuttamansa vahingon tai puhdistamaan ja järjestämään paikat tai esineet alkuperäiseen kuntoon.

Turvallisuus

Oppilas on velvollinen ilmoittamaan koulun henkilökunnalle havaitsemansa puutteen tai vian. Polkupyörät, mopot ja muut kulkuneuvot säilytetään niille varatuilla paikoilla koulupäivän ajan. Koulukohtaiset turvallista toimintaympäristöä edistävät ohjeistukset löytyvät koulujen omista toimintaohjeista.

Tietokoneen, matkapuhelimen ja muiden mobiililaitteiden käyttö

Koulun tietokoneita ja muita mobiililaitteita sekä oppilaan omia laitteita käytetään oppituntien tai muun opetussuunnitelman mukaisen opetuksen aikana opettajan antamien ohjeiden mukaisesti. Opetusta häiritsevä käyttö on kielletty.

Päihteet ja vaaralliset aineet

Lailla kiellettyjen, vaarallisten tai omaisuuden vahingoittamiseen tarkoitettujen esineiden tai aineiden tuominen kouluun on kielletty. Kielto koskee mm. tupakkaa ja tupakkatuotteita, alkoholia, huumausaineita, veitsiä, ampuma-aseita, voimakkaita laserosoittimia sekä vastaavia esineitä ja aineita. Sähkötupakka rinnastetaan tupakkatuotteisiin ja sen käyttö kouluaikana on kielletty.

Opettajalla tai rehtorilla on oikeus tarkastaa oppilaan tavarat ja tarvittaessa ottaa häiritsevät tai vaaralliset esineet tai aineet haltuunsa.

4. Kurinpito

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan kasvatuskeskusteluun koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.

Oppilaalle voidaan myös määrätä rangaistus (Pol 36§). Rangaistuksena voi olla luokasta poistaminen, opetuksen epääminen loppupäiväksi, enintään kahden tunnin jälki-istunto, kirjallinen varoitus tai erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, jonka käyttäytyminen tilanteeseen nähden ei ole hyväksyttävää (Pol 36 b §). Oppilaalle järjestetään valvonta.

Rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta kielletty esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Samoin heillä on oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, mikäli epäilyksen alla on kielletty esine tai aine (Pol 36 d-e §).

Kaikissa tapauksissa oppilasta ja huoltajia kuullaan ja tapahtumista niistä tehdään kirjalliset merkinnät.

Rehtorilla tai opettajalla on velvollisuus ilmoittaa koulumatkalla tietoonsa tulleesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

5. Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen

Järjestyssäännöt on laadittu yhteistyössä oppilaskunnan kanssa. Säännöt käydään läpi oppilaiden ja henkilöstön kanssa aina lukuvuoden alussa. Säännöt ovat nähtävillä koulujen kotisivuilla sekä koulun ilmoitustaululla tai luokissa. Sääntöjen toimivuutta arvioidaan vuosittain vuosisuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Näiden järjestyssääntöjen lisäksi kouluilla on omat täsmennetyt toimintaohjeet.

8.2 Ongelma/kriisitilanteiden toimintamallit

Hiekanpään koulu toteuttaa poistumisharjoituksen joka vuosi. Henkilökunnasta on nimetty henkilöt ensiapu-ja kriisiryhmään.
Henkilökuntaa koulutetaan erilaisten kriisitilanteiden kohtaamiseen ja päivitetty turvallisuussuunnitelma käydään läpi koko henkilökunnan kanssa.
Uusien henkilöiden perehdyttäminen turvallisuussuunnitelmaan kuuluu rehtorille. Koululle on laadittu perehdyttämiskansio.

8.3 Koulun turvallisuuden käytänteet ja vastuutus

Koulun tiloissa havaittuihin turvallisuuspuutteisiin on velvollinen puuttumaan jokainen työyhteisön jäsen. Havaitut puutteet ja viat ilmoitetaan laitosmiehet@pieksamaki.fi osoitteeseen.

Hiekanpään koulun opettajien ensiapuryhmään nimettyjen opettajien ensiapukoulutus toteutetaan kolmen vuoden välein. Koulun poistumisharjoitus toteutetaan vuosittain ja henkilökunnalle järjestetään turvallisuuskävely joka toinen vuosi.

8.4 Kestävä kehitys

Kestävä kehitys määrittyy poikkitieteelliseksi kulttuuriseksi muutosprosessiksi, johon sisältyvät ekologinen-, sosiaalinen- ja taloudellinen kestävyys. Kestävää kehitystä edistettäessä pyritään kokonaisvaltaiseen kulttuuriseen muutokseen, jossa pidetään kiinni periksiantamattomasti ihmisarvosta, vaalitaan elämän perustan muodostavien ekosysteemeiden elinvoimaisuutta ja huolehditaan vakaasta taloudesta.

Ekologinen kestävyys

Ekologinen kestävyys  edellyttää, että ihmisen toiminta asettuu luonnon kantokyvyn rajoihin siten, etteivät luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemien toimivuus vaarannu. Energia muodostaa keskeisimmän haasteen ekologiselle kehitykselle, sillä planeettamme energiantuotanto on 80% fossiilisten energianlähteiden varassa. Ekotehokas tuotanto perustuu uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen säästöön ja päästöjen vähentymiseen. Keskeistä ekologisessa kestävyydessä on ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin siirtyminen.

Sosiaalinen kestävyys

Sosiaalisen kestävyyden ydintä on ihmisarvosta kiinnipitäminen. Se voi ilmetä esimerkiksi tasa-arvona, oikeudenmukaisuutena ja myötätuntona. Sitä on myös esimerkiksi pyrkimys meluttomaan työympäristöön tai yhteisöllisyyden vaaliminen yksilökeskeisyyden sijasta. Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa kansalaiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Se auttaa integroitumaan yhteiskuntaan ja ehkäisee syrjäytymistä. Sosiaalinen kestävyys edellyttää vastuuseen kasvamista siten, että oikeudenmukaisuusyhteisöön kuuluvat vähitellen kaikki ne ihmiset, joiden elämään oma toiminta välillisesti tai välittömästi on yhteydessä.

Taloudellinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys ei perustu velkaantumiseen eikä henkisten tai materiaalisten voimavarojen tuhlaamiseen. Esimerkiksi ilmastonmuutos voidaan tulkita kestämättömän taloudellisen kehityksen seuraukseksi. Taloudellinen kestävyys perustuu elinkeinoelämän sopusointuun luonnon kanssa. Se voi ilmetä luonnosta otettujen raaka-aineiden tehokkaana hyväksikäyttönä, tuotantoprosessin energiatehokkuutena ja tuotteen kierrätettävyytenä. Sitä on myös vaikkapa ajattomasti suunniteltu kännykkä ja valmistajan laitteelle myöntämä pitkä takuuaika.

8.5.Koulukohtainen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma

Opetus edistää taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 on sitouduttu sukupuolten tasa-arvon edistämiseen monesta näkökulmasta:

Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia opinnoissa. 

Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.

Perusopetus lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavia periaatteita.

Opetuksen tulee olla sukupuolitietoista. Jokainen oppiaine edistää sukupuolten tasa-arvoa omalla tavallaan.Työtapojen, oppimisympäristöjen ja yhteistyökumppaneiden valinnassa kiinnitetään huomiota sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.

Sukupuolitietoinen opettaja

Ymmärtää sukupuolta muokkaavia sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä tietää, että niihin voi vaikuttaa

Tunnistaa omia taipumuksiaan suhtautua oppilaisiin eri tavoin sukupuolen mukaan antaa oppilaalle tilaa olla omanlaisensa ilman perinteisiä sukupuoliodotuksia

Osaa tukea oppilaan kasvua ja sukupuoli-identiteetin rakentumista silloinkin, kun oppilas on epävarma sukupuoli-identiteetistään tai kuuluu sukupuolivähemmistöön, sekä osaa tarvittaessa ohjata oppilaan oppilashuollon palveluihin

Purkaa työyhteisössään opetuksen sukupuolittavia ajattelu- ja vuorovaikutusmalleja sekä käytäntöjä.

Linkki Keski-Savon peruskoulujen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan:

https://peda.net/opetussuunnitelma/ko2/pvo/oj/otsjo/tjys/ksptjy:file/download/76556c084d9fbeb1ac089102fac1125cf7ad2e15/Keski%20-Savon%20koulujen%20tasa-arvo%20ja%20yhdenvertaisuussuunnitelma.docx

Aikuisten perusopetus

Hiekanpään koulun aikuisten perusopetuksen kohderyhmä on ensisijaisesti 17 – 25-vuotiaat ilman peruskoulun päättötodistusta olevat nuoret. Aikuisten perusopetus on osa yleissivistävää opetusjärjestelmää, osa aikuiskoulutusjärjestelmää ja osa aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusjärjestelmää. Perusopetus tarjoaa mahdollisuuden oppia perustaitoja ja laajentaa yleissivistyksen perustaa sekä antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisen asteen opintoihin. Omien vahvuuksien löytäminen ja tulevaisuuden suunnittelu ovat keskeinen osa aikuisten perusopetusta.

Aikuisten perusopetuksessa opiskelijalle on laadittava henkilökohtainen 
opiskelusuunnitelma. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ohjaa opiskelijan tiedollista ja taidollista kehittymistä koko opintojen ajan. Suunnitelmassa jäsennetään opiskelun tavoitteet ja arvioidaan niiden saavuttamiseen kuluva aika yhdessä opiskelijan kanssa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tulee perustua opiskelijan valmiuksiin, aiemmin opitun tunnistamiseen sekä opiskelun tavoitteisiin. Opiskelijan opiskeluhistoria ja elämäntilanne, erityisesti aikaisemmat opintosuoritukset ja oppimiskokemukset tulee ottaa huomioon henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa. 

Aikuisten perusopetuksessa Hiekanpään koulussa opetus järjestetään pääasiassa luokkaopetuksessa. Opiskelu voi tapahtua myös etäopetuksessa tai itsenäisenä opiskeluna. Opetuksen järjestäjä päättää opetusjärjestelyistä. Etäyhteyksissä käytetään O365-ympäristöä tai muita sähköisiä oppimisympäristöjä. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa. Hiekanpään koulussa ei järjestetä opetusta rangaistuslaitoksiin.

Aikuisten perusopetuksessa ei ole mielekästä määritellä aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiselle etenemisesteitä kurssimuotoisessa opetuksessa. Päättövaiheen opetuksessa ei määritellä etenemisestettä minkään aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiselle. Opiskelijan mahdollisuudesta korottaa hyväksyttyä arvosanaa sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. Sopivina osapuolina ovat opiskelija, opettaja ja opinto-ohjaaja. Korotustapoja ovat kurssin suorittaminen uudelleen, osallistuminen uusintakokeeseen tai muu erikseen sovittava näyttö