5. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki

Tuen järjestämisestä on Pieksämäen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa sanottu:
•Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää.
•Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuolto-työssä.
•Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta.
•Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.
•Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen.

5.1 Oppimisen tuki

Yleinen tuki

Koulu on itsessään lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukeva rakenne. Perusopetuksen uudessa opetussuunnitelmassa yleisenä tukena nähdään sekä laadukas opetus että kouluyhteisön välittävä ja myönteinen ilmapiiri. Yleisen tuen muodoista on Pieksämäen perusopetuksen opetussuunnitelmassa sanottu:
•Yleinen tuki järjestetään oppilaan lähikoululla, luontaisessa oppilasryhmässä.
•Tuen tarpeen arviointi ja vastuu tuen järjestämisestä kuuluu luokan- ja aineenopettajalle kaikissa oppiaineissa ja opetustilanteissa.
•Tuki rakentuu opettajien ja vanhempien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyössä.
•Yleisen tuen eri muodot ehkäisevät ja poistavat oppimisen esteitä ja vähentävät tarvetta tehostetumpiin tukitoimiin.
•Yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän tuen tarpeeseen vastataan ensisijaisesti opetusta eriyttämällä, moniammatillisella yhteistyöllä, joustavalla ryhmittelyllä, tukiopetuksella, oppimissuunnitelman käyttämisellä, osa-aikaisella erityisopetuksella sekä avustajan työpanosta hyödyntämällä.

Tehostetun tuen taso

Tehostetun tuen tasolle siirrytään, kun oppilas tarvitsee säännöllistä ja monimuotoista tukea. Tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Oppilaan mahdollisuuksia kokea onnistumisia tuetaan erityisesti. Tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena pedagogisen arvion perusteella ja kirjataan oppimissuunnitelmaan. Pedagogisen arvion, ja sen pohjalta laadittavan oppimissuunnitelman, laatii luokanopettaja/-ohjaaja asiantuntijoiden tukemana. Tuen tarvetta ja suunnitelman toteutumista seurataan tietyin väliajoin.

Tehostetun tuen aikana

voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta.
oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää.
hyödynnetään entistä enemmän osa-aikaista erityisopetusta, opintojen yksilöllistä ohjausta, joustavia opetusryhmiä ja kodin kanssa tehtävää yhteistyötä.
oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan

Erityisen tuen taso

Erityisen tuen tasolle siirtymistä aletaan valmistella, kun tehostetun tuen keinot eivät riitä oppilaan kasvun, kehityksen tai oppimisen tukemiseen. Ennen erityisen tuen tasoa oppilaan on siis saatava tehostettua tukea, ellei hänen kehityksessään ole tapahtunut merkittävää muutosta mm. onnettomuuden tai sairauden johdosta.

Tuen riittävyyden arvioimiseksi laaditaan pedagoginen selvitys, jonka perusteella voidaan tehdä erityisen tuen päätös ja erityisopetussiirto. Oppilaan ja huoltajien kuuleminen kuuluu olennaisena osana pedagogisen selvityksen ja erityisen tuen päätöksen laatimisen prosesseihin.
Pieksämäen perusopetuksen opetussuunnitelman (2011) mukaan oppilaan opetuksesta vastaavat laativat pedagogista selvitystä varten oppimisen etenemisestä selonteon. Lisäksi moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä osoitetaan oppilaan saama tehostettu tuki. Tehdyn selvityksen perusteella opetuksen järjestäjä arvioi oppilaan erityisen tuen tarpeen. Pedagogista selvitystä täydennetään tarvittaessa psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Pedagoginen selvitys pohjautuu oppilaasta aiemmin tehtyihin pedagogiseen arvioon ja oppimissuunnitelmaan.
Pieksämäellä päätöksentekoprosessi etenee niin, että rehtori tekee sivistysjohtajalle esityksen oppilaan siirtämisestä erityisen tuen piiriin tai pois erityisen tuen piiristä. Erityisen tuen antamiseksi sivistysjohtaja tekee hallintolain mukaisen kirjallisen päätöksen. Päätös erityisestä tuesta voidaan tehdä myös ilman pedagogista selvitystä erityisestä, psykologin tai lääkärin, vahvistamasta syystä. Päätöksessä sovitaan mm. oppilaan pääsääntöisestä opetusryhmästä, mahdollisista tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä oppimäärän yksilöllistämisestä. Yksilöllistettyjen oppimäärien arvioinnissa varustetaan arvio tähdellä (*). Tuen päätös on määräaikainen. Opetuksen järjestäjä tarkistaa erityisen tuen päätöksen ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Määräaikana erityisen tuen päätös voidaan purkaa, tällöin laaditaan pedagoginen selvitys tarvittavista tukitoimista.

Erityisen tuen tasolla

tavoitteena on vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja motivaatiota, jotta hän saisi suoritettua oppivelvollisuutensa loppuun ja saisi pohjan jatko-opinnoille.
voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukikeinoja.
oppilaiden asioita käsitellään moniammatillisissa työryhmissä, joiden ytimenä on koululla nimetty oppilashuoltoryhmä.
mukaan tulee yhä enemmän toimijoita koulun ulkopuolisesta tukiverkostosta. Kirjallinen lupa vanhemmilta tarvitaan, kun ryhmään on kutsuttu mukaan muitakin henkilöitä, kuin ne koulun työntekijät, joiden tehtäviin oppilaan asia välittömästi kuuluu.
oppilaalle tulee laatia HOJKS (Perusopetuslaki 17 §). Erityisen tuen päätöstä tehdessä asiakirjaan vaaditaan oppilaan sekä molempien vanhempien allekirjoitus.

5.1.1 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki (sis. tukiopetus)

Tehostettua tukea annetaan myös yleisopetuksen luokissa osa-aikaisena erityisopetuksena joko samanaikaisopetuksena tai pienryhmissä. Samanaikaisopetusta antavat luokanopettaja ja erityisopettaja yhteistyössä. Yleisopetuksen luokissa on myös oppilaita, jotka saavat erityistä tukea. Joissakin tapauksissa oppilaalla on oikeus henkilökohtaiseen koulunkäynninohjaajaan. Pienluokissa toimivat erityisluokanopettajat työparinaan koulunkäynninohjaajat.
Riittävä tuki oppilaalle varmistetaan varhaisella puuttumisella yhteistyössä vanhempien ja moniammatillisen oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Oppilaalle pyritään löytämään hänen kykyjään ja tarpeitaan parhaiten vastaava oppimisympäristö Kontiopuiston koulussa.
Nivelvaiheissa korostuu moniammatillisuus ja opetuksen järjestämisen kannalta tärkeän tiedon siirtyminen.
Oppimissuunnitelma ja HOKJS pyritään tekemään syyslukukaudella syyslomaan mennessä. Pienluokissa suunnitelmat tekee erityisluokanopettaja ja yleisopetuksessa luokanopettaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa

5.1.2 Erityisopetus

Hiekanpään koulussa erityisoppilaat ovat integroitu yleisopetuksen ryhmiin. Tuen tarpeen suunnittelu aloitetaan opetusryhmien suunnittelulla. Kaikille vuosiluokille on perustettu ryhmä, jonka opetuksesta kokoaikaisesti vastaavat työparina erityisopettaja ja aineenopettaja. Joustavilla opetusjärjestelyillä taataan jokaisen oppilaan oikeus riittävään tukeen.
Laaja-alainen erityisopetus antaa oppilaalle mahdollisuuden saada pienryhmäopetusta heti tuen tarpeen ilmettyä. Laaja-alainen erityisopettaja ja aineenopettaja suunnittelevat yhdessä määräaikaiset opetusjärjestelyt oppilaan tueksi.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla.

5.1.3 Koulunkäynninohjaajat

Koulun toimenpiteet

Vastuuhenkilöt
Pieksämäellä sivistysjohtaja osoittaa koulujen käyttöön asiantuntijalausuntojen ja muiden perustelujen pohjalta koulunkäyntiavustajaresurssin. Avustajapalvelujen kohdentamisessa selvitetään yksilö- ja ryhmäkohtaiset tarpeet. Lääkärinlausunnon ja mahdollisten muiden selvitysten perusteella arvioidaan avustajapalvelujen tarvetta opetuksen ja tarvittavien tuki-toimien järjestämiseksi. Rehtori osoittaa koulunkäyntiavustajapalvelun sitä tarvitsevalle oppilaalle koululle myönnetystä avustajaresurssista.

Oppilas saattaa tarvita avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010; 37–38.)

Pieksämäellä tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan saama avustajapalvelu kirja-taan oppilaalle pedagogisen arvion pohjalta laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan avustajapalveluista päätetään erityisen tuen päätöksessä. Päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. (Oppilaan tuki Pieksämäen kaupungin esi- ja perusopetuksessa 2011.)

5.2 Kasvun ja hyvinvoinnin tuki

Oppilashuoltosuunnitelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: http://www.pieksamaki.fi/sites/pieksamaki.fi/files/atoms/files/oppilashuoltosuunnitelma_0.pdf

Hiekanpään koululla on käytettävissään kokopäiväinen terveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi.

Rehtori vastaa yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestämisestä ja kokoontumisista lukukausittain. Yhteisöllisen opiskeluhuollon painopisteenä lukuvuonna 2024-2025 on kouluun kiinnittymisen tukeminen. Luokkakohtaisesti seurataan poissaoloja ja oppilaskohtaisesti pyritään varhaiseen puuttumiseen poissaolojen suhteen oppilashuollon ja luokanohjaajan yhteistyönä.

Yksilökohtaiset oppilashuollon tapaamiset järjestetään huoltajan ja oppilaan suostumuksella. Toiminta on moniammatillista ja tapaamisista laaditaan oppilashuoltomuistio. Muistion arkistoidaan koulukuraattorin toimesta. Yksilökohtaisen oppilashuollon tapaamisen voi kutsua koolle rehtori, opettaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja tai koulupsykologi.

Koulupsykologi järjestää etävastaanottoa oppilaiden tutkimuksiin ja tukikeskusteluihin liittyen.

5.2.1 Opiskeluhuoltopalvelut

Kunnan velvollisuus järjestää lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä edistävää, kouluterveydenhuoltoa perustuu terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoulun oppilaille ja siihen sisältyvät oppilaan kokonaisvaltainen terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen mukaan lukien suun terveydenhuolto. Kouluterveydenhuolto osallistuu oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen sekä oppilaiden koulukypsyyden ja oppimisedellytysten arviointiin yhteistyössä oppilashuollon, muun henkilöstön, opettajien sekä vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuolto on oppilaille maksutonta.
Kouluterveydenhuollossa toimivat koululääkäri ja -terveydenhoitaja. Kouluterveydenhoitaja on kouluyhteisön terveydenedistämisen asiantuntija, joka vastaa hoitotyön asiantuntijana kouluterveydenhuollosta, kuuluen koulun moniammatilliseen oppilashuoltotyöryhmään. Terveydenhoitaja tapaa kaikki oppilaat vähintään kerran vuodessa kouluterveydenhuollon toimintaa ohjaavan asetuksen mukaisessa vuosittaisessa terveystarkastuksessa.
1., 5. ja 8. luokan terveystarkastukset ovat laajoja koululääkärin suorittamia tarkas-tuksia. Oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu sekä tarvittaessa opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa. Laajassa terveystarkastuksessa arvioidaan sekä oppilaan että vanhempien hyvinvointia, oppilaan kasvuun ja kehitykseen, koulunkäyntiin sekä ammatinvalintaan liittyviä asioita. 8. luokan terveystarkastuksen yhteydessä koululääkäri kirjoittaa nuorison terveystodistuksen mopokorttia varten. Terveystarkastukseen sisältyy aina yksilöllinen lapsen kehitysvaiheen mukainen terveysneuvonta. Kouluterveydenhuollossa pyritään tunnistamaan oppilaan ja hänen perheensä erityisen tuen tarpeet ja ohjaamaan tarvittavan tuen piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kouluterveydenhuollon palvelut ovat saatavilla pääsääntöisesti koulupäivän aikana koululta tai sen välittömästä läheisyydestä. Kouluterveydenhoitaja suorittaa terveys-tarkastuksia sekä ottaa oppilaita vastaan heidän akuuteissa terveysasioissaan, antaen ensiapua ja ohjaten hoitoon. Vastuu ensiavusta, hoitoon ohjauksesta ja yhteydenotosta huoltajaan on kaikilla koulun aikuisilla. Sairastuneen lapsen hoidosta, sairaanhoidon järjestymisestä sekä hoitoon viemisestä vastaa ensisijaisesti huoltaja. Koulupäivän ulkopuolella sattuneen sairauden ja vamman hoidossa huoltajan tulee olla yhteydessä terveyskeskukseen. Kouluterveydenhoitajan yhteystiedot ovat nähtävissä koulujen kotisivuilla sekä koulujen tiedotteissa.
Koulukuraattoripalvelut

Pieksämäen kaupungin ala- ja yläkouluissa työskentelee kaksi koulukuraattoria. Koulukuraattorit toimivat yläkoululla sekä 3 – 6 alakoululla.

Koulukuraattorin työn tavoitteena on oppilaan koulunkäynnin, sosiaalisen kasvun, oppimisen sekä hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Kuraattorityön painotus on varhaisessa tuessa ja koulussa esiintyvien ongelmien varhaisessa hoitamisessa yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien, oppilashuoltotyöryhmän sekä eri yhteistyötahojen kanssa.

Oppilas voi hakeutua koulukuraattorin luo oma-aloitteisesti, huoltajien, opettajien, koulupsykologin, kouluterveydenhoitajan tai muun tahon ohjaamana. Koulukuraattori työskentelee kouluilla keskustellen ja selvitellen oppilaan asioita koulupäivän aikana oppilaan kanssa ja on sen jälkeen tarvittaessa yhteydessä huoltajaan. Hyvä käytäntö on, että opettaja on ensin yhteydessä huoltajaan ohjatessaan oppilaan asiaa kuraattorille tai sopiessaan yhteispalavereja. Koulukuraattoripalvelut ovat luottamuksellisia.

Koulukuraattorin luokse voi hakeutua mm. seuraavissa asioissa:

1) Sosiaaliset suhteet
•vaikeudet suhteissa kavereihin, toisiin oppilaisiin ja opettajiin
•koulukiusaaminen
•vaikeudet sosiaalisissa taidoissa
•yksinäisyys ja syrjään vetäytyminen
•itsetunto

2) Koulutyöskentely
•luvattomat poissaolot
•heikko kiinnostus koulutyöhön
•luokan ilmapiiri

3) Käyttäytyminen
•levottomuus ja työrauhaongelmat
•keskittymisvaikeudet
•vaikeudet oman toiminnan ohjauksessa

4) Tunne-elämä
•alakuloisuus, suru, masennus
•jännitys ja pelko
•stressi ja uupumus
•itsetuhoisuus ja vihamielisyys

5) Perheeseen liittyvät asiat
•ristiriidat kotona
•muutokset perhesuhteissa
•läheisen kuolema tai sairastuminen
•liiallinen alkoholinkäyttö tai väkivalta
•huolenpidon laiminlyönti

6) Siirtymävaiheet
•alakoulusta yläkouluun
•yläkoulusta jatko-opintoihin

Koulukuraattorin tehtävänä on oppilaiden ja oppilasryhmien tukeminen koulussa mm. ohjaus- ja tukikeskusteluin oppilaan ja/tai hänen perheensä kanssa sekä toiminnallisten menetelmien avulla. Koulukuraattori toimii tiiviissä yhteistyössä huoltajien kanssa, koulun moniammatillisen oppilashuoltotyöryhmän jäsenenä ja ohjaa oppilasta ja heidän perheitään tarvittaessa muiden tukipalveluiden piiriin.

Koulupsykologipalvelut

Pieksämäen kaupungin ala- ja yläkouluissa työskentelee kaksi koulupsykologia. Koulupsykologit toimivat yläkoululla sekä 3 – 6 alakoululla.

Koulupsykologin työn tavoitteena on oppilaan koulunkäynnin, sosiaalisen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Koulupsykologi auttaa lasten ja nuorten oppimiseen, kehitykseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

Koulupsykologin työhön kuuluvat oppimisvaikeuksiin ja oman toiminnanohjaukseen liittyvät kartoitukset, joilla pyritään selvittämään oppilaan vahvuuksia ja vaikeuksia sekä sopivia tukitoimia. Tavoitteena on poistaa mahdollisia oppimisen esteitä ja luoda koululaisille heidän oppimisedellytyksiään parhaiten vastaavat opetusjärjestelyt. Lisäksi koulupsykologi tarjoaa tukea antavia keskusteluja.

Oppilas voi hakeutua koulupsykologin luo oma-aloitteisesti, vanhempien, opettajien, kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin tai muun tahon ohjaamana. Huolen herätessä hyvä käytäntö on, että opettaja on ensin yhteydessä vanhempiin, ja yhdessä koulupsykologin kanssa sovitaan tarvittavista toimenpiteistä. Koulupsykologille tullaan ajanvarauksella ja asiakkuus alkaa aina arviointivaiheella. Koulupsykologipalvelut ovat luottamuksellisia.

Koulupsykologin työnkuvaan kuuluvat mm. tukitoimien ja opetuksen suunnitteluun osallistuminen, oppimisvaikeuksien ja kokonaistilanteen selvittäminen sekä erityisopetuksen tarpeellisuuden arvioiminen. Koulupsykologi tekee perusarvioinnin ja ohjaa lasta tai nuorta tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon. Lisäksi koulupsykologi tarjoaa tukea antavia keskusteluja oppilaille, konsultoi vanhempia ja opettajia sekä toimii oppilashuoltoryhmissä. Koulupsykologi työskentelee yhteistyössä vanhempien, opettajien, muun oppilashuoltohenkilöstön ja eri yhteistyötahojen kanssa. Toiminta järjestetään etävastaaottoperiaatteella.

Koulupsykologin luokse voi hakeutua mm. seuraavissa asioissa:

Oppimisvaikeudet, esimerkiksi:
•lukivaikeus
•matematiikan oppimisvaikeudet
•laaja-alaiset oppimisvaikeudet

Keskittymiseen/tarkkaavaisuuteen ja oman toiminnanohjaamiseen liittyvät vaikeudet, esimerkiksi:
•ylivilkkaus, motorinen levottomuus
•opetuksen seuraamisen vaikeudet (esim. vaikeus ylläpitää ja suunnata tarkkaavaisuutta olennaiseen, ajatuksiin vaipuminen)
•työskentelyn käynnistymiseen, etenemiseen ja ylläpitämiseen liittyvät pulmat

Koulupsykologi voi olla tukena myös muuhun kuin oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa tarjoamalla lyhytaikaista keskusteluapua. Tuen tarpeita voivat olla esimerkiksi tunne-elämään (mm. masentuneisuus, suru, jännitys ja pelko, ahdistuneisuus, stressi ja uupumus) sekä perheeseen ja ihmissuhteisiin liittyvät asiat (mm. ristiriidat kotona tai kaverisuhteissa, muutokset ihmissuhteissa, läheisen kuolema tai sairastuminen). Keskusteluilla voi olla terapeuttisia vaikutuksia lapsille ja perheille, mutta koulupsykologi ei anna psykoterapiaa tai kuntoutusta.

5.2.2 Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Hiekanpään koululla on käytettävissään kokopäiväinen terveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi.

Rehtori vastaa yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestämisestä ja kokoontumisista lukukausittain. Yhteisöllisen opiskeluhuollon painopisteenä lukuvuonna 2024-2025 on kouluun kiinnittymisen tukeminen. Seitsemäsluokkalaisten huoltajille järjestetään lapset puheeksi keskustelu, jonka yhteydessä selvitetään oppilaan poissaolohistoria ja sovitaan koulunkäyntiä tukevat käytänteet.

5.2.3 Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaiset oppilashuollon tapaamiset järjestetään huoltajan ja oppilaan suostumuksella. Toiminta on moniammatillista ja tapaamisista laaditaan oppilashuoltomuistio.

Kokoontumisesta laadittuun muistioon kirjataan:
•asian vireillepanija
•aihe
•päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut
•asian käsittelyyn osallistuneet
•mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu.

Muistio kirjataan Wilmaan ja huoltaja määrittelee asiakirjan julkisuuden kouluyhteisössä.
Oppilashuoltotapaamisen voi kutsua koolle rehtori, opettaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja tai koulupsykologi.

Kaikki oppilaan asiat pyritään käsittelemään yhteistyössä huoltajien kanssa. Jos huoltajien ja koulun huoli lapsesta tai nuoresta edellyttää lastensuojelun mukaan ottamista, voidaan yhteisesti laatia kirjallinen pyyntö lastensuojelun tarpeen arvioimiseksi. Tällöin pyynnön tekemiseen johtavat syyt on ilmoitettava.

5.2.4 Opiskeluhuollon yhteistyö ja seuranta

Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Muilta osin koulutuksen järjestäjä päättää yhteistyössä opiskeluhuollon palveluja tuottavien tahojen kanssa tarkemmin opiskeluhuoltoryhmien kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmät voivat tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Opiskeluhuollon pääpaino on yhteisöllisessä opiskeluhuollossa. Toimintamalleja ja menetelmiä on tarjolla runsaasti.

opintojen etenemistä edistävät toimet
koulutyön ja opintojen järjestäminen hyvinvointia tukevasti
yhteistoiminta koulun ulkopuolisten tahojen kanssa
tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä mielenterveyttä edistävät toimet
kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät toimet terveellisiä elintapoja ja vireyttä lisäävät toimet
koulu- ja oppilaitosympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta lisäävät toimet
opiskelijoiden ja vanhempien osallisuutta lisäävät toimet

Yhteistyö sosiaalihuollon ja lastensuojelun kanssa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen

Hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua hyvinvointialueen asukkaille ja hyvinvointialueella toimiville yhteisöille.

Neuvonta ja ohjaus

Hyvinvointialueen asukkaiden saatavissa on oltava sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten, nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden neuvontaan ja ohjaukseen.

Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen

Hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia sekä poistettava epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Erityisestä tuesta vastaavien viranomaisten on välitettävä tietoa asiakkaiden kohtaamista sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin hyvinvointialueen asukkaille ja hyvinvointialueella toimiville yhteisöille. Palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tarpeisiin ja toivomuksiin.

Lastensuojelun asiantuntijaryhmä

Hyvinvointialueen tulee asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuva lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa.

Yhteistyö nuorisotoimen kanssa

Etsivä nuorisotyö

Etsivän nuorisotyön tavoitteena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva alle 29-vuotias nuori. Etsivä nuorisotyöntekijä kulkee nuoren rinnalla verkostolla tukien nuorta tekemään itsensä näköisiä päätöksiä, jotka tukevat hänen aktiivista toimijuutta sekä kiinnittymistä yhteiskuntaan. Etsivät nuorisotyöntekijät saavat oppilaitoksilta ilmoituksia nuorista nuorisolain mukaisesti. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat mukana toisen asteen yhteisöllisissä opiskelijahuollon ryhmissä.

Erityisnuorisotyö

Erityisnuorisotyön tavoitteena on nuorten sosiaalinen vahvistaminen ja elämänhallinnan tukeminen sekä kannustaminen päihteettömään elämään. Erityisnuorisotyön tarkoituksena on kulkea nuoren rinnalla vaikeina hetkinä sekä vahvistaa nuoren itsetuntoa ja ohjata sekä auttaa häntä Erityisnuorisotyön tavoitteena on myös saada aikaan uusia toiminnan malleja yhteistyötahojen kanssa. Erityisnuorisotyöntekijä on mukana yläkoulun yhteisöllisessä ja tarpeen mukaani monialaisessa oppilashuoltoryhmässä.

Koulunuorisotyö

Koulunuorisotyötä tehdään yhteistyössä koulun toimijoiden kanssa. Yläkoululla työskentelee koulunuorisotyöntekijä, joka osallistuu tarpeen mukaan erilaisiin oppilashuollon ryhmiin/tiimeihin. Koulunuorisotyöntekijä tukee yläkoulun yhteisöllistä toimintaa erilaisin toiminnoin.

Nuorten työpaja

Nuorten työpajalla nuori voi suorittaa esimerkiksi kesken jääneitä opintojaan eteenpäin työpajaohjaajan tukemana. Myös eri pajakokonaisuuksiin osallistumalla nuori pääsee harjoittelemaan ja tutustumaan erilaisiin elämän- ja arjenhallinnan taitoihin. Nuorten työpajalle voi myös tulla suorittamaan työelämäjaksoa, mikäli nuori ei vielä ole valmis työskentelemään oikeassa työharjoittelupaikassa.

5.2.5 Oppilaanohjaus

Ohjauksen työnjako

Rehtori

Luo ohjaukselle sellaiset toimintaedellytykset, että erilaisten ohjausmenetelmien ja ohjauksen työnjaon toteuttaminen on mahdollista
Tukee toiminnallaan oppilaanohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja koko oppilaitoksen yhteistä ohjaustoiminnan suunnittelua
Tekee koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvät hallinnolliset päätökset
Päättää vuosittain toteutuvat valinnaisaineryhmät ja laatii lukujärjestykset
Päättää mahdollisista luokkasiirroista ja muutoksista valinnaisaineissa
Osallistuu muiden ohjauksesta huolehtivien ja huoltajien kanssa niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on erityisiä vaikeuksia suorittaa perusopetusta
Vastaa nivelvaiheiden koordinoinnista
Tukee koulukiusaamiseen ja muuhun epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumista
Tiedottaa YOHR:n toiminnasta opettajakunnalle

Oppilaanohjaaja

On päävastuussa ohjauksen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta rehtorin tukemana
Vastaa oppilaanohjauksen käytännön järjestelyistä ja toteutuksesta (luokkamuotoinen ohjaus, henkilökohtainen ohjaus, pienryhmäohjaus)
On vastuussa yhteishaun toteuttamisesta
Tapaa kaikki 9.-luokkalaiset vähintään kerran jatko-opintosuunnittelun merkeissä
Osallistuu tarvittaessa oppilaan tueksi kootun monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan
Seuraa ja tarvittaessa ohjaa ja tukee oppilaiden koulunkäyntiä yhteistyössä luokanvalvojien, aineenopettajien ja muun ohjaushenkilöstön kanssa
Tiedottaa ja tekee yhteistyötä huoltajien kanssa erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa
On vastuussa valinnaisainevalinnoista yhdessä rehtorin kanssa
Suunnittelee ja järjestää oppilaiden työelämään tutustumisjaksot
Tekee yhteistyötä muiden oppilaitosten ja työelämän edustajien kanssa
Ohjaa ja tukee oppilaita muiden ohjaukseen osallistuvien kanssa koulutuksen nivelvaiheissa
Vastaa jälkiohjauksesta kesällä yhteishaun tulosten saavuttua 30.8 asti.

Luokanopettaja tai luokanohjaaja

On luokan lähiaikuinen, joka huolehtii kokonaisvaltaisesti yksittäisen oppilaan ja koko luokan koulunkäynnin sujumisesta ja luokan yhteishengestä
Toimii kasvatustehtävässä yhteistyössä huoltajien kanssa
Perehdyttää oppilaat kouluun ja sen toimintaan
Seuraa oppilaan ja luokan koulunkäyntiä ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin
Seuraa oppilaiden poissaoloja ja puuttuu luvattomiin poissaoloihin
Tiedottaa ajankohtaisista asioista oppilaita ja huoltajia
Käy Lapset puheeksi-keskustelun seitsemännen luokan syksyllä.
osallistuu kehityskeskusteluun ja ohjaussuunnitelman Laadintaa kahdeksannen luokan keväällä
Vastaa oppilaan tueksi laadittavien pedagogisten asiakirjojen kokoamisesta ja seurannastayhteistyössä erityisopettajan kanssa
Voi myöntää luvan enintään kolmen päivän poissaoloon.

Aineenopettaja

Ohjaa oppilasta opettamansa oppiaineen opiskelutaidoissa
Perehdyttää oppilaan oman aineen tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin
Tukee oppilaiden jatko-opintovalmiutta ja työelämäntuntemusta oman oppiaineensa osalta
Tiedottaa huoltajia oppilaalla ilmenneestä oppimiseen liittyvästä tuen tarpeesta
Huolehtii, että uhka oppilaan heikosta kouluarvosanasta (nelosvaroitus) annetaan ajoissa huoltajille tiedoksi
Toimii ennaltaehkäisevässä roolissa puuttuen tarvittaessa oppilaiden lisääntyneisiin poissaoloihin, opiskeluvaikeuksiin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuneisiin muutoksiin ja tiedottaa niistä luokanohjaajaa
Merkitsee läksyt, poissaolot, tuntimerkinnät Wilmaan
Osallistuu tarvittaessa oppilaan tueksi kootun monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan.

Erityisopettaja

Tukee oppilasta kolmiportaisen tuen eri vaiheissa pedagogisten asiakirjojen mukaisesti
Antaa osa-aikaista erityisopetusta oppilaalle oppituntien puitteissa yleisopetuksen ryhmässä tai pienryhmässä
Tiedottaa luokanohjaajaa ja huoltajia oppilaan saamasta osa-aikaisesta erityisopetuksesta pienryhmässä
Konsultoi aineenopettajia oppimiseen ja oppilaan tukeen liittyvissä asioissa
Laatii yhteistyössä luokanohjaajan, oppilaan ja huoltajien kanssa pedagogisia asiakirjoja
Tekee lukiseulan yhdeksännellä vuosiluokalla
Voi osallistua oppilaan tueksi koottavaan monialaiseen asiantuntijaryhmän toimintaan
Osallistuu pyydettäessä alakoulun ja yläkoulun nivelvaiheen huoltajatapaamisiin
Osallistuu erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden jatko-opintojen suunnitteluun yhteistyössä oppilaanohjaajan ja luokanohjaajan kanssa.

Koulukuraattori (-psykologi)

Antaa tarvittaessa keskusteluapua yksittäisille oppilaille ja ohjaa heitä myös koulun ulkopuolisten palveluiden piiriin
Antaa tarvittaessa neuvontaa ja ohjausta huoltajille
Osallistuu tarvittaessa oppilaan tueksi kootun monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan
Toteuttaa tarvittaessa luokkakohtaisia oppitunteja tai interventioita yhteistyössä opettajan kanssa.
Kartoittaa tarvittaessa yksittäisen oppilaan oppimisvalmiuksia tutkimuksilla ja osallistuu oppilaiden oppimisen tuen suunnitteluun (psykologi)

Kasvatusohjaaja ja koulunkäyntiavustaja

Seuraa ja antaa tukea sekä ohjausta peruskoulunoppilaiden koulunkäyntiin yhteistyössä luokanopettajan, aineenopettajien, oppilaanohjaajien ja erityisopettajien kanssa
Antaa henkilökohtaista tukea ja ohjausta erityistä tukea tarvitseville oppilaille varsinaisesti yläluokilla
Toimii kasvatustehtävässä yhteistyössä huoltajien kanssa
Osallistuu tarvittaessa oppilaan tueksi kootun monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan
Osallistuu tarvittaessa pedagogisten asiakirjojen kokoamiseen ja laadintaan yhteistyössä aineenopettajan tai luokanohjaajan kanssa.

5.2.6 Kerhotyö

Koulun kerhotoiminnan tavoitteena on saada aikaan oppilaiden kasvua tukevaa vapaa-ajantoimintaa, joka vakiintuu osaksi oppilaan iltapäivää. Kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin.
Kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista ja maksutonta. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä koulun henkilöstön ja oppilastoiminnan kanssa.

Hiekanpään koululaisille järjestetään taito- ja taideainepainotteinen kerho tiistaisin koulupäivän jälkeen.

Kerhossa voit harrastaa oman suuntautumisesi mukaan kuvataidetta ja käsitöitä (metalli, puu ja tekstiili).
Kerhotoiminnasta vastaavat Tiina Autto ja Martti Vänttinen

5.2.7 Nivelvaiheiden yhteistyö

Nivelvaihe alakoulusta yläkouluun

Koulun toimenpiteet aikataulu ja vastuunjako

Rehtori aloittaa työskentelyn alakoulun luokanopettajien kanssa sovittujen periaatteiden mukaan maaliskuussa
Rehtori tekee luokkajaot toukokuussa ja vie ne tiedoksi niin alakouluun kuin tuleville luokaohjaajille
Yläkoulun kuraattori ja erityisnuorisotyöntekijä käyvät kuudennen luokan oppilaiden luona yläkouulun siirtymisasioissa kevätlukukaudella, Päivi Hännikäinen ja Ritva Rantola
Siirtotietojen kokoamisesta sovitaan yläkoulun erityisopettajien ja oppilaanohjaajien työryhmässä
Vanhempainillan organisointi yhdessä koulun henkilöstön kanssa kuudennen luokan oppilaille
Oppilastoiminnan opettajat ovat mukana tulevien seitsemännen luokan oppilaiden yläkouluun perehdyttämisessä

Nivelvaihe yläkoulusta toiselle asteelle

Koulun toimenpiteet ja aikataulu ja vastuut

Seitsemännen luokan oppilaat käyvät tutustumassa paikkakunnan toisen asteen oppilaitoksiin toukokuussa luokanohjaajien kanssa
Kahdeksannen luokan oppilaille järjestetään oppilaitosesittelyt
Yhdeksännen luokan oppilailla on joulukuussa/tammikuussa ysipäivä, jolloin he tutustuvat paikkakunnan toisen asteen koulutustarjontaan
Oppilaanohjaajat vastaavat oppilaiden tutustumiskäyntien organisoinnista Pieksämäen ulkopuolelle, huoltajat vastaavat kuljetuksista toiselle paikkakunnalle
Kevätlukukauden aikana yhdeksännen luokan oppilaille järjestetään yksi teemapäivä työelämään liittyen
Oppilaiden tiedonsiirtopalaverit pidetään syksyllä, vastuu tiedonsiirtolupien kysymisestä vastaanottavilla oppilaitoksilla

5.2.8 Kiusaamisenvastainen toiminta

Koulun toimenpiteet

Vastuuhenkilöt
Koulukiusaamista pyritään ennalta ehkäisemään ohjaamalla oppilaita käyttäytymään hyvien käytöstapojen mukaisesti ja toisia ihmisiä kunnioittavasti. Yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasoilla pyritään vaikuttamaan asenteisiin, normeihin ja käyttäytymiseen. Kiusaamis- ja häirintätilanteita ennalta ehkäistään lisäksi muun muassa opetusryhmien suunnittelulla, teematunneilla ja tapahtumilla. Kouluilla tehdään vuosittain kiusaamiskysely nykytilanteen arvioimiseksi. Koulussa tapahtuvaan kiusaamiseen ja häirintään puututaan aina. (Pieksämäen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 2011.)

Kiusaamiseen puuttumisessa, vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä noudatetaan valtakunnallista KiVa-koulu –ohjelmaa (kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma). Lähes jokaisella koululla on koulutettu KiVa-tiimi, joka selvittelee kiusaamistapauksia. Kaikkia osapuolia kuullaan kiusaamistilannetta selvitettäessä. Kuvaukset tapahtuneesta kirjataan ja järjestetään seuranta. Kiusaamistapauksissa ollaan yhteydessä huoltajiin. Kiusaamisen jatkuessa edelleen, huoltajille ilmoitetaan asiasta ja sovitaan yhdessä huoltajien kanssa tarvittavat palaverit ja jatkotoimenpiteet.
Kiusaamistapauksissa huoltajat ottavat yhteyttä ensisijaisesti oppilaan luokanohjaajaan tai -opettajaan. Tarvittaessa KiVa-tiimin lisäksi kiusaamisasiaa selvittelee luokanohjaaja /-opettaja, koulukuraattori, rehtori.

Lisätietoja KiVa-koulu -ohjelmasta löytyy myös internetistä: http://www.kivakoulu.fi.

Poissaolo ja perusopetuslaki

Perusopetuksessa ja lukiossa on oppilaitoskohtaiset poissaolokäytänteet. Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty vapautusta. Opetuksen järjestäjän tulee seurata opetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.

Jos oppilaan huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä, hänet on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon. Poissaoloja ennaltaehkäistään luomalla oppilaille ja opiskelijoille turvallinen ja viihtyisä kouluympäristö. Oppilaan ja opiskelijan poissaoloja seurataan ja niihin puututaan tarvittaessa. Pieksämäen kaupungin perusopetuksessa ja lukiossa käytetään poissaolojen seuraamiseen Wilmaa, johon opettajat kirjaavat poissaolot päivittäin. Seurannassa näkyvät sairauspoissaolot, anotut lomat ja luvattomat poissaolot

Alaikäisen oppilaan huoltajan tai täysi-ikäisen opiskelijan tulee ilmoittaa poissaolosta saman päivän aikana Wilmaan ja selvittää poissaolon syy. Mikäli kouluun tai oppilaitokseen ei tule ilmoitusta poissaolosta tai oppilas on koulupäivän aikana ilmoittamatta pois yksittäisiä tunteja, luokanopettaja tai luokanohjaaja ottaa yhteyttä huoltajaan selvittääkseen poissaolon syyn. Etukäteen tiedossa olevaan poissaoloon tulee pyytää lupa koulusta tai oppilaitoksesta. Huoltaja tai täysi-ikäinen opiskelija voi anoa lupaa poissaoloon enintään kolmeksi päiväksi luokanopettajalta/-ohjaajalta tai ryhmänohjaajalta ja pidempään poissaoloon rehtorilta.

Kouluilla ja oppilaitoksissa on valmis kaavake poissaolojen anomista varten, jonka voi tulostaa nettisivuilta tai pyytää koululta/oppilaitoksesta. Lomake toimitetaan hyvissä ajoin ennen suunniteltua poissaoloa. Huoltaja / opiskelija on vastuussa siitä, että opinnot etenevät poissaolon aikana, korvaavien tehtävien pyytämisestä opettajilta ja tehtävien suorittamisesta. Myös kokeiden suorittamisesta tulee sopia opettajan kanssa.