Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.

2.1 Koulun toiminta-ajatus

Opetuksen pedagogisena tavoitteena on, että oppilaiden saavuttamat tulokset ovat valtakunnallisesti mitattuina hyvää keskitasoa ja kaikki opiskelijat saavuttavat jatko-opintokelpoisuuden.
Yhteisöllistä toimintakulttuuria rakennetaan oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan osallisuudella. Toimintakulttuurilla luodaan mahdollisuus osallistua yhteisten asioiden ideointiin, suunnitteluun, päätöksentekoon, toteutukseen ja vastuunottamiseen.
Toimintakulttuurin kehittämiseen on perustettu koulun kehittämistyöryhmä. Kehittämistyöryhmässä on kaikkien aineryhmien edustaja. Kehittämistyöryhmä perhetyy ja tekee tarvittavia muutosehdotuksia valinnaisainetarjottimiin, kuljetusjärjestelyihin, päivittäiseen aikataulutukseen ja koulun arkeen liittyviin toimintatapoihin.

2.2 Lukuvuoden kehittämiskohteet

Koronapandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten elämään monilla eri tavoin. Jokaisen lapsen ja nuoren kokemus kaikille uudessa tilanteessa on ollut erilainen ja yksilöllinen. Lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon sellaista, joka on muuttanut lasten ja nuorten kokemuksia siitä, millaista arki on ja miltä tulevaisuus näyttää.

Oppimisvaje voi olla laajaa tai se voi ilmetä vain joillain oppimisen osa-alueilla. Oppimisvaje voi liittyä esimerkiksi työtapojen ja vuorovaikutustaitojen sekä oppiaineisiin liittyvien taitojen ja tietojen kehittymiseen. Vaje voi heijastua oppimisvaikeuksina, epävarmana työskentelynä, levottomuutena, turvattomuutena, keskittymiskyvyn puutteena tai opiskelumotivaation katoamisena. Oppimisvajeen paikkaaminen on tärkeää oppilaiden hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen jatkumon sekä jatkokoulutusmahdollisuuksien näkökulmista. On tärkeää ottaa huomioon, että oppimisvaje ei välttämättä pääty koronapandemian päättymiseen, vaan pandemia on voinut luoda pitkäkestoisia ongelmia lasten ja nuorten oppimiselle.

Lukuvuoden alkaessa aineryhmät kartoittavat ja arvioivat mahdollisia osaamisen puutteita sekä suunnitelevat toimia oppimisvajeen paikkaamiseksi.

Hyvinvointivajeen käsite voi viitata myös tilanteeseen, jossa pandemian seurauksena koulu on joutunut muuttamaan toimintatapojaan. Terveellisyyden ja turvallisuuden varmistaminen on rajoittanut yhteisön vuorovaikutusta, yhteisöllisten tapahtumien järjestämistä ja yhteistyötä kotien kanssa. Yhteisöllisen ja ehkäisevän työn toteuttaminen on ollut kouluissa haasteellista erityisesti etäopetusaikana. Lukuvuoden 2021-2022 aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteisölliseen toimintakulttuuriin ja hyvinvoinnin tukemiseen.

Keskusteleva toimintakulttuuri on pohja hyvinvointia rakentavalle pedagogiikalle, oppimiselle ja opiskelussa menestymiselle. Pedagoginen normaali on eheyttävää etenkin silloin, kun oppilas tai yhteisö kohtaa poikkeavia tilanteita. Koulun hyvät vuorovaikutussuhteet, luottamus ja avoimuus edesauttavat selviämistä ja vahvistavat resilienssiä kaikissa tilanteissa. Lukuvuoden alkaessa on tärkeää varmistaa mahdollisuus palata pedagogiseen normaaliin. Poikkeaviin tilanteisiin luotuja tukitoimenpiteitä hyödynnetään tarpeen vaatiessa. Keskiössä on hyvinvointiin, oppimiseen tai opettamiseen liittyvien kysymysten esittäminen, vastausten kuunteleminen, mahdollisten ongelmien ja näiden syiden kartoittaminen, ratkaisujen etsiminen – ja ennen kaikkea oppilaan sekä opettajan rohkaiseminen uskaltamaan ja tekemään parhaansa.

2.2.1 TVT-suunnitelma

Hiekanpään koulun tieto-ja viestintätyöryhmään kuuluvat:

Lukuvuoden 2021-2022 tvt- painopisteenä on vahvistaa pedanetin käyttöä sähköisenä oppimisympäristönä ja huolehtia tieto- ja viestintätekniikan taitojen opetuksen jalkautumisesta osaksi oppiaineiden opetusta. Ainekohtaisesti valmistaudutaan mahdollisten rajoitustoimien aiheuttamiin poikkeusjärjestelyihin. Hiekanpään koulu toteuttaa poikkeustilanteen etäopetusta lukujärjestyksen mukaisesti teams-sovellusta hyödyntäen. Etäopetus voi sisältää osin myös oppimistehtäviä peda.net -alustalla.

Koulussa on lukuvuonna 2021-2022 kaksi erikseen nimettyä digitaalisten taitojen tukihenkilöä. Näiden tehtävänä on olla tukena, kouluttaa ja kannustaa muita opettajia käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa entistäkin monipuolisemmin osana opetusta.

Koulussa on oppilaskäytössä noin 150  kappaletta kannettavaa tietokonetta ja lisäksi noin 40kpl iPadiä yhteiskäytössä. Poikkeusolojen varalle valmistaudutaan hankkimalla osaan laitteista langaton nettiyhteys palvelemaan oppilaan etäkäyttöä. Laitteen luovutuksessa käytetään sopimuslomakkeena opetushallituksen laatimaa lomaketta:

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kotiin_vietavien_koulun_tietoteknisten_latteiden_kayttoehdot_mallipohja_syksy_2020.docx

2.3 Talous

Hiekanpään kouluun on muodostettu samanaikaisopetuksen ryhmä tai ryhmiä jokaiselle vuosiluokalle. Näiden ryhmien opetuksesta vastaa aineenopettajan ja erityisopettajan muodostama työpari. Tämän lisäksi koululla toteutetaan laaja-alaista erityisopetusta sekä perusopetusryhmissä, että erillisissä pienryhmissä.
Joustavassa perusopetuksessa opiskelee kaksi ryhmää. Kolmiportaisen tuen järjestämiseen koululla on riittävä resurssi kelpoisia erityisopettajia.
Opetuksen lisäksi tuntikehykseen on jätetty varaus tukiopetukseen, sekä kerhojen järjestämiseen.

Koululle kohdennettu tuntikehys mahdollistaa perusopetusryhmien muodostamisen kooltaan opetusta ja oppimista tukevaksi. Keskimääräinen luokkakoko yläkoulussa on seitsemännellä luokalla 21,6, kahdeksannella luokalla 18,6 ja yhdeksännellä luokalla 20,6.