2. Koulutuksen järjestäminen, johtaminen ja kehittäminen

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.

2.1 Koulun toiminta-ajatus

Opetuksen pedagogisena tavoitteena on, että oppilaiden saavuttamat tulokset ovat valtakunnallisesti mitattuina hyvää keskitasoa ja kaikki opiskelijat saavuttavat jatko-opintokelpoisuuden.
Yhteisöllistä toimintakulttuuria rakennetaan oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan osallisuudella. Toimintakulttuurilla luodaan mahdollisuus osallistua yhteisten asioiden ideointiin, suunnitteluun, päätöksentekoon, toteutukseen ja vastuunottamiseen.
Koululla on johtoryhmä, joka perhetyy ja tekee tarvittavia muutosehdotuksia valinnaisainetarjottimiin, kuljetusjärjestelyihin, päivittäiseen aikataulutukseen ja koulun arkeen liittyviin toimintatapoihin.

2.2 Lukuvuoden kehittämiskohteet

Kouluille perustettu valmistavan opetuksen ryhmä. Opetus keskittyy suomen kielen opetukseen ja oppilaat integroituvat yleisopetukseen heti, kun kielitaito (A1.2) sen sallii. Jokaisen lapsen ja nuoren kokemus kaikille uudessa tilanteessa on ollut erilainen ja yksilöllinen. Lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon sellaista, joka on muuttanut lasten ja nuorten kokemuksia siitä, millaista arki on ja miltä tulevaisuus näyttää.

Keskusteleva toimintakulttuuri on pohja hyvinvointia rakentavalle pedagogiikalle, oppimiselle ja opiskelussa menestymiselle. Koulun hyvät vuorovaikutussuhteet, luottamus ja avoimuus edesauttavat selviämistä ja vahvistavat resilienssiä kaikissa tilanteissa.

Lukuvuoden 2026-2027 painopistealueena on rasismin kitkeminen. Hiekanpään koulu on uudistanut järjestyssääntöjä tarkentavat toimintaohjeet, jotka antavat hyvän yhteisen pohjan myös tapakasvatukseen. Koulun kehittämistyöryhmä suunnittelee lukuvuodelle teemapäiviä, jossa nostetaan esille suvaitsevaisuus ja muiden huomioiminen. Yhteistyötä tehdään MLL:n kanssa ja heidän materiaaliaan hyödynnetään kasvatuksessa.

Huomiota kiinnitetään edelleen oppilaiden mobiililaitteiden käyttöön ja turvalliseen oppimisympäristöön. Hiekanpään koulu ottaa käyttöön uuden toimintamallin poissaolojen seurantaan.

2.2.1 TVT-suunnitelma

Hiekanpään koulun digitutoreina toimivat Minna Saloviin ja Paula Keränen. Näiden tehtävänä on olla tukena, kouluttaa ja kannustaa muita opettajia käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa entistäkin monipuolisemmin osana opetusta.

Lukuvuoden 2026-2027 tvt- painopisteenä on opettaa oppilaille tekoälyn vastuullista käyttöä. Kaikki opettajat saavat tekoälyn opetuskäyttöön koulutusta lukuvuoden aikana. Koulutuksellinen yhteistyö tehdään Lappeenrannan kaupungin kanssa ja käytettävä materiaali löytyy Eduks sivustolta.

Koulussa on oppilaskäytössä noin 150 kappaletta kannettavaa tietokonetta ja lisäksi noin 40kpl iPadiä yhteiskäytössä.

2.2.2 Liikunnallinen elämäntapa

Liikunnallisen elämäntavan edistäminen

Tavoitteena on vahvistaa jokaisen oppilaan liikunnallisen elämäntavan edistämistä, opetukseen osallistumista ja oppimisen edellytyksiä sekä liikunnan merkitystä kokonaisvaltaisena elämäntaitona. Liikunnallisella elämäntavalla on myönteinen vaikutus muun muassa oppilaiden vireystilaan, keskittymiseen, oppimiseen, motoriseen kehitykseen sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Liikunnallinen elämäntapa on myös yhteydessä mielen hyvinvointiin sekä psyykkiseen sopeutumis- ja selviytymiskykyyn. Terveys- ja oppimisvaikutusten lisäksi liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja oppilaiden osallisuuden kokemus tukee kouluyhteisön arkea ja toimintakulttuuria.
Koulupäivien aikana liikunnallista elämäntapaa edistävät oppituntien toiminnallisuutta vahvistavat pedagogiset ratkaisut, erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen, liikuntavälineiden monipuoliset käyttömahdollisuudet sekä liikkumista edistävät ratkaisut välitunneilla, siirtymätilanteissa ja koulun yhteisissä tilaisuuksissa. Liikunnallista elämäntapaa edistetään myös aamu- ja iltapäivätoiminnassa, kerho- ja harrastustoiminnalla, koulumatka- ja kuljetusjärjestelyillä sekä huomioimalla monipuoliset liikkumisen edellytykset koulujen ja niiden toimintaympäristöjen rakentamisessa ja käyttömahdollisuuksissa. Liikunnallisen elämäntavan edistämistä suunniteltaessa ja siihen liittyvissä järjestelyissä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus, oppilaiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen oikeus osallistumiseen sekä oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen perusopetuksessa kuuluu yhteistyö oppilaiden, kotien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

2.3 Talous

Hiekanpään kouluun on muodostettu samanaikaisopetuksen ryhmä jokaiselle vuosiluokalle. Näiden ryhmien opetuksesta vastaa aineenopettajan ja erityisopettajan muodostama työpari. Tämän lisäksi koululla toteutetaan laaja-alaista erityisopetusta sekä perusopetusryhmissä, että erillisissä pienryhmissä. Erityisen tuen järjestämiseksi koululla toimii kaksi pienryhmää, joissa opetus toteutetaan oppilaan tuen suunnitelmien mukaisesti.
Joustavassa perusopetuksessa opiskelee kaksi ryhmää. Tuen järjestämiseen koululla on riittävä resurssi kelpoisia erityisopettajia.
Opetuksen lisäksi tuntikehykseen on jätetty varaus tukiopetukseen, sekä kerhojen järjestämiseen.

Koululle kohdennettu tuntikehys mahdollistaa perusopetusryhmien muodostamisen kooltaan opetusta ja oppimista tukevaksi. Keskimääräinen luokkakoko yläkoulussa on 20 oppilasta.