Espanjan sisällissota toimi sekä Neuvostoliitolle että Saksalle otollisena paikkana uusien aseiden testaukseen. Sodassa nähtiin myös muutama uudenmallinen panssarivaunu, jotka tulivat näyttelemään ratkaisevaa roolia toisessa maailmansodassa.

Espanja oli pysynyt ensimmäisessä maailmansodassa puolueettomana. Sen sisäpoliittinen tilanne oli kuitenkin hyvin jännittynyt; maassa oli sosiaalista kuohuntaa ja hallituksen ulkopoliittinen linja kärsi tappioita Marokossa siirtomaavaltaa vastustavia paikallisia vastaan.

Vuonna 1924 maahan perustettiin sotilasdiktatuuri kuningas Alfonso XIII suostumuksella ja vallan sai kenraali Primo de Rivera. Diktatuuri kuitenkin kukistui vuonna 1930 ja kuningas jouti lähtemään maanpakoon. Maahan perustettiin tasavalta.
Tasavallan asema ei ollut kuitenkaan vakaa, sillä jo vuonna 1936 kenraali Francisco Franco aloitti kapinan yhdessä oikeistolaisen falangi-puolueen kanssa. Tasavaltalaisen hallituksen joukot asettuivat kuitenkin päättäväiseen vastarintaan ja sota pitkittyi. Molemmat osapuolet saivat apua ulkomailta. Kapinallisten falangistien avuksi riensivät Saksa ja Italia kun taas tasavaltalaiset saivat apua Neuvostoliitolta. Ranska ja Iso-Britannia noudattivat puolueettomuutta.

Tehokkaampi ulkoinen apu ratkaisi ja falangistit voittivat vuonna 1939. Sota vaati miljoonan ihmisen hengen. Sen taistelukentillä kokeiltiin uusia asekeksintöjä ja tulevat akselivallat saivat siellä taistelukokemusta.