Yhteislyseo

Lyseossa opiskeltiin keskikoulu- ja lukioluokat ennen peruskoulu-uudistusta (1975). Yhteislyseo aloitti 1928 Kauhajoen yhteiskoulu –nimisenä. Koulun perustaminen oli kauhajokisten omaa ansiota. Opettaja Matti Porkkala oli aloitteen tekijä. Perustamisessa mukana oli viisi maanviljelijää, kaksi opettajaa, kirkkoherran rouva, kanttori ja rakennusmestari.

Oppikoulun perustamistoimikunnassa olivat maanviljelijät A.K. Kaura, Nestori Rauska, M.E. Harja, A. Ala-Panula ja V. Nurmela, opettajat Matti Porkkala ja Anna-Liisa Päivärinta, rouva Anni Ahtola, kanttori Anton Källström ja rakennusmestari P.E. Tamminen.

Kannatusyhdistykseen liittyi 625 henkilöä, mikä on suurin oppikoulun kannatusyhdistyksen jäsenmäärä koko Suomessa. Taustalla oli kauhajokisten into päästä vaikuttamaan koulun sijaintiin. Varmaankin juuri tonttikiistan takia yhteiskoulun paikaksi lopulta valittu tontti nimettiin Riitamäeksi.

Vanhin koulurakennus on Karjalan kannakselta Raivolasta 1930 siirretty huvila. Koulun tukijat takasivat itse lainan, joka tarvittiin koulun rakentamiseen. Koululle johtava tie ja tontin tasaus- ja kunnostustyöt tehtiin talkoovoimin. Kaksi ensimmäistä vuotta koulu joutui tulemaan toimeen ilman valtion apuja, joten lukukausimaksujen lisäksi rahoitusta kerättiin iltamilla ja arpajaisilla. Koulun kannatusyhdistys ponnisteli rahoituksen eteen useamman vuosikymmenen. Koulu siirtyi kunnan omistukseen ja vastuulle vasta 1975.

1930-luvulla yhteislyseossa oli mahdollisuus opiskella montaa eri kieltä, kuten ruotsia, saksaa, latinaa, englantia, viroa ja unkaria. Englanti valittiin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi 1946, koska kaikilla koulun oppilailla oli Amerikassa sukulaisia, jotka osasivat vain englantia. Kielten oppimisen tarve ei siis ole aivan uusi juttu.

Sota-aikana Eduskunta siirrettiin vajaaksi kolmeksi kuukaudeksi Kauhajoelle yhteislyseon tiloihin (1939–1940). Eduskunnan lähdettyä takaisin Helsinkiin koulun tiloissa toimi sotasairaala. Muutenkin sota vaikeutti koulun toimintaa opettajapulan ja kulkutautien takia, ja koska osa poikaoppilaista joutui sotaan.

Yhteislyseon perustaminen merkitsi kauhajokisille nuorille mahdollisuutta opiskella omalla paikkakunnalla kansakoulun jälkeen jopa ylioppilaaksi asti. Koulun opettajat järjestivät oppilaille myös harrastustoimintaa.

Lähde:

Laurila, Olli A., 1975. Kauhajoen yhteislyseo 1928-1975.