Urheiluprojekti 6. luokalle
Urheiluprojekti, esittely
Kuva: Piktogrammit Urheilu Symbolit - Ilmainen vektorigrafiikka ...pixabay.com
Kokonaisuus, jonka lähtökohtana on oppilaita kiinnostava ilmiö urheilu. Sen kautta tutkitaan ihmisen kehossa ja lihaksissa tapahtuvia muutoksia urheilun aikana ja tehdään erilaisia mittauksia esim. sykemittareiden ja sekuntikellojen avulla. Lisäksi oppilaat tutkivat ryhmissä eri urheilulajien vaikutuksia ja vaatimuksia elimistölle, sen lihaksistolle ja hengityselimille sekä palautumisen vaikutuksia keholle ja kehittymiselle. Projekti kestää 6 oppituntia ja jakaantuu kahdelle koulupäivälle.
Diaesitys:
urheilu ja lihakset diaesitys.pptx
Tavoitteet
PÄÄTAVOITTEET
Ympäristöoppi
T5 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia, tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissä eri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen. (OPS 2014, 240.)
T6 ohjata oppilasta tunnistamaan syy-seuraussuhteita, tekemään johtopäätöksiä tuloksistaan sekä esittämään tuloksiaan ja tutkimuksiaan eri tavoin. (OPS 2014, 240.)
T4 rohkaista oppilasta muodostamaan kysymyksiä eri aihepiireistä sekä käyttämään niitä tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana. (OPS 2014, 240.)
SIVUTAVOITTEET
Liikunta
T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. (OPS 2014, 274.)
T11 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankinnassa, käsittelyssä ja esittämisessä sekä vuorovaikutuksen välineenä vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. (OPS 2014, 240.)
Yhdessä tutkimalla ja kokeilemalla oppilaat rakentavat yhdessä tietoa asioista ja ilmiöistä. Yhdessä asetettuihin kysymyksiin voidaan etsiä vastauksia myös koulun ulkopuolisilta asiantuntijoilta ja tietolähteiltä. Onnistuneissa tutkivan oppimisen työskentelytilanteissa opetussuunnitelmien tavoitteet, oppiaineiden sisällöt ja aihekokonaisuudet nivoutuvat saumattomasti yhteen.
Oppimaan oppiminen
Tutkimisen taustalla on oppiminen käytännössä, toiminnallisesti. Tällöin toiminta johtaa oppimiseen ja prosessin avulla lapsista tulee autonomisia oppijoita, jolloin myös heidän oman toiminnan ohjauksen ja itsesäätelyn taidot kehittyvät. (Harlen & Qualter 2014, 184.) Oppimateriaalin ja toimintatapojen suunnittelussa lähtökohtanamme on toiminnallisuus, kokemuksellisuus ja elämyksellisyys. (Ympäristöopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6, OPS 2014, 242.)
Ympäristöoppi
T5 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia, tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissä eri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen. (OPS 2014, 240.)
T6 ohjata oppilasta tunnistamaan syy-seuraussuhteita, tekemään johtopäätöksiä tuloksistaan sekä esittämään tuloksiaan ja tutkimuksiaan eri tavoin. (OPS 2014, 240.)
T4 rohkaista oppilasta muodostamaan kysymyksiä eri aihepiireistä sekä käyttämään niitä tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana. (OPS 2014, 240.)
SIVUTAVOITTEET
Liikunta
T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. (OPS 2014, 274.)
T11 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankinnassa, käsittelyssä ja esittämisessä sekä vuorovaikutuksen välineenä vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. (OPS 2014, 240.)
Äidinkieli
T7 ohjata oppilasta tiedonhankintaan, monipuolisten tietolähteiden käyttöön ja tiedon luotettavuuden arviointiin. (OPS 2014, 162.)
YMPÄRISTÖOPIN SISÄLTÖALUE S4: Ympäristön tutkiminen:
Tutkimusprojektin toteutus ja raportointi sekä tutkimuksen vaiheet. Tämä on Jyväskylän opetussuunnitelman Yllin 6. luokan tavoitteisiin liittyvä, keskeinen sisältöalue. (Jyväskylän OPS/ Ylli/6.luokka; OPS 2014, 242.)
Yhdessä tutkimalla ja kokeilemalla oppilaat rakentavat yhdessä tietoa asioista ja ilmiöistä. Yhdessä asetettuihin kysymyksiin voidaan etsiä vastauksia myös koulun ulkopuolisilta asiantuntijoilta ja tietolähteiltä. Onnistuneissa tutkivan oppimisen työskentelytilanteissa opetussuunnitelmien tavoitteet, oppiaineiden sisällöt ja aihekokonaisuudet nivoutuvat saumattomasti yhteen.
Oppimaan oppiminen
Tutkimisen taustalla on oppiminen käytännössä, toiminnallisesti. Tällöin toiminta johtaa oppimiseen ja prosessin avulla lapsista tulee autonomisia oppijoita, jolloin myös heidän oman toiminnan ohjauksen ja itsesäätelyn taidot kehittyvät. (Harlen & Qualter 2014, 184.) Oppimateriaalin ja toimintatapojen suunnittelussa lähtökohtanamme on toiminnallisuus, kokemuksellisuus ja elämyksellisyys. (Ympäristöopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6, OPS 2014, 242.)
Ensimmäinen päivä
1. tunti
- Kerrotaan oppilaille projektin tavoitteet:
- Herätellään oppilaita aiheeseen videoiden avulla. Katsotaan hidastettua videota Teemu Pukin maalinteosta, jääkiekkovideota maalinteosta ja voimisteluvideota tietyn liikkeen suorittamisesta. Videot on valittu ajankohtaisten ja oppilaiden omaa elämää koskettavien aiheiden ympäriltä.
- Keskustellaan yhdessä videoista opettajan johdattelevien kysymysten avulla.
(Kysymykset & vastaukset tehtävämonistelaatikossa)
2. tunti
- Kokeillaan pienryhmissä erilaisia liikkeitä ja liikeratoja sekä hengästymistä. Tutkitaan lihasten toimintaa, sydämen sykettä ja hengitystiheyttä. Kirjataan tulokset ylös ja valmistaudutaan esittelemään tuloksia muille.
(ohjeet tehtävämonistelaatikossa)
- Extratehtävä, jos jää ylimääräistä aikaa: Tutki, mistä kohdista kehoa löytyy lihaksia, jotka toimivat toistensa vastavaikuttajina.
3. tunti
- Käydään yhdessä läpi pienryhmien tuloksia ja keskustellaan havainnoista.
- Alustetaan seuraavalla kerralla alkava ryhmätyö Miten liikunta vaikuttaa lihaksistoon?
- Mikäli on aikaa, oppilaat voivat alkaa pohtia itseään kiinnostavaa urheilulajia ja muodostaa ryhmät.
- Kerrotaan oppilaille projektin tavoitteet:
- tutkia liikumisen vaikutuksia ja vaatimuksia keholle sekä jatkossa tietyn urheilulajin vaatimuksia lihaksille ja palautumiselle
- esittää perusteluja ja esimerkkejä toiminnan ja kokeilun pohjalta tehdyistä päätelmistä
- luoda, etsiä, valikoida, kirjoittaa ja esittää tietoa
- toimia ryhmän aktiivisena ja tasavertaisena jäsenenä
- Herätellään oppilaita aiheeseen videoiden avulla. Katsotaan hidastettua videota Teemu Pukin maalinteosta, jääkiekkovideota maalinteosta ja voimisteluvideota tietyn liikkeen suorittamisesta. Videot on valittu ajankohtaisten ja oppilaiden omaa elämää koskettavien aiheiden ympäriltä.
- Keskustellaan yhdessä videoista opettajan johdattelevien kysymysten avulla.
- mitä lihaksia videoiden urheilijat tarvitsevat liikesuorituksessa?
- kuinka monta lihasta ihmisellä on?
- minkä nimisiä lihaksia ihmisellä on?
- miksi maitohappoa kertyy lihaksiin?
- miksi liikunta on tärkeää lihaksistolle?
(Kysymykset & vastaukset tehtävämonistelaatikossa)
2. tunti
- Kokeillaan pienryhmissä erilaisia liikkeitä ja liikeratoja sekä hengästymistä. Tutkitaan lihasten toimintaa, sydämen sykettä ja hengitystiheyttä. Kirjataan tulokset ylös ja valmistaudutaan esittelemään tuloksia muille.
(ohjeet tehtävämonistelaatikossa)
- Extratehtävä, jos jää ylimääräistä aikaa: Tutki, mistä kohdista kehoa löytyy lihaksia, jotka toimivat toistensa vastavaikuttajina.
3. tunti
- Käydään yhdessä läpi pienryhmien tuloksia ja keskustellaan havainnoista.
- Alustetaan seuraavalla kerralla alkava ryhmätyö Miten liikunta vaikuttaa lihaksistoon?
- Mikäli on aikaa, oppilaat voivat alkaa pohtia itseään kiinnostavaa urheilulajia ja muodostaa ryhmät.
Ohjeet urheilulajin tutkimiselle
ESITYKSESSÄ KERROTAAN SEURAAVAT ASIAT:
- Minkä urheilulajin valitsitte ja miksi?
- Mitä lihaksia tarvitaan erityisesti tässä urheilulajissa? Miksi?
- Millaiset harjoitukset kehittävät näitä lihaksia? Kertokaa tai näyttäkää esimerkkejä harjoituksista.
- Millaista palautumista urheilulaji vaatii? Kertokaa esimerkkejä.
- Millaiset ruokailutottumukset ja muut tavat tai asiat auttavat lajin harrastamista ja siinä kehittymistä?
- Esitykseen voi tehdä ja liittää kuvia ja videoita ( ja ottaa myös netistä, mutta lähteet on merkittävä näkyviin).
- Lisäksi voitte kertoa jostakin teitä kiinnostavasta kyseisen urheilulajin harrastajasta tai ammattilaisesta
Työssä on oltava:
- Hyvin jäsenneltyä tietoa
- Selkeää ja helposti ymmärrettävää tekstiä, ei puhekieltä
- Kuvia, jotka selventävät asiaa (piirrettyjä tai itse otettuja/ etsittyjä)
- Siisti ja selkeä ulkoasu
- Omaa pohdintaa ja ajattelua
- Tekijöiden nimet
- Lähteet näkyvissä
Esitysmuoto
- Paperiversio (Juliste)
- Powerpoint
- Slide
- Thinglink
- Valmis esitys laitetaan Pedanetiin.
Tulostettava versio tehtävämonistelaatikossa oikeassa sivupalkissa.
Toinen päivä
4. tunti
Alkuun Kahoot-peli kertauksena edelliseltä kerralta
https://create.kahoot.it/share/urheilu-ja-lihakset/595fd911-3fee-475e-a3aa-28fbd722b676
Miten liikunta vaikuttaa lihaksistoon?
- Kerrataan ryhmätyön ohjeistus:
- Valitkaa ryhmälle yksi urheilulaji ja selvittäkää, millaisia lihaksia kyseisessä lajissa tarvitaan ja miten niitä voi harjoittaa ja palauttaa.
- Tehkää ryhmänne työstä esitys, jonka esitätte muille. Esitys voi olla posteri, Powerpoint, Thinglink, slide tms. Valmis esitys laitetaan Pedanetiin.
- Tarkempi ohjeistus edellisessä laatikossa. Ohjeet voi tulostaa kullekin ryhmälle mukaan.
- Opettaja kiertää auttamassa ja havainnoimassa tarpeen mukaan.
5. tunti
- Jatketaan ryhmätöiden työstämistä ja tehdään ne valmiiksi. Työskentelyn ohessa jokainen ryhmä tekee omasta aiheestaan kaksi kysymystä, jotka käytetään myöhemmin Kahoot-tietovisassa.
6. tunti
- Jokainen ryhmä esittelee oman ryhmätyönsä. Käydään kaikki ryhmätyöt läpi ja keskustellaan niistä yhteisesti ja oppilaat antavat toisilleen suullista palautetta.
- Oppilaat täyttävät itsearviointilomakkeet ja opettaja antaa suullisen palautteen oppilaiden työskentelystä.
- Jos aikaa on riittävästi, pidetään Kahoot-tietovisa, minkä jälkeen oppilaat täyttävät palautekyselyn (Palautekysely oikealla arviointilaatikon alapuolella).
https://create.kahoot.it/share/urheilulajit/27f60e55-ef62-42e8-86b4-840eeda8376d
Tietoisku opettajalle opetuksen tueksi
Mitä lihakset ovat?
Kehossamme on yli 600 lihasta ja ne muodostavat lähes puolet koko kehomme painosta. Ihmisen lihakset ovat joko tahdonalaisia tai tahdosta riippumattomia. Tahdonalaisten lihasten avulla voi liikkua, tahdosta riippumattomia ovat muun muassa sydänlihas ja ruuansulatuskanavan lihakset.
Miten lihakset toimivat?
Lihakset kiinnittyvät jänteiden avulla luihin ja mahdollistavat näin liikkumisen aivojen ohjatessa lihasten toimintaa hermojen välityksellä. Toimiakseen lihakset tarvitsevat happea ja ravintoa ja toimiessaan ne auttavat elimistöä ruoan ja veren kuljetuksessa.
Joillakin lihaksilla on vastavaikuttajapari esim. hauislihas ja olkalihas. Kun toinen lihas supistuu niin toinen on rentona.
Lihastyypit
Lihakset muodostuvat lihaskudoksesta, joka rakentuu lihassoluista. Lihakset koostuvat kolmentyyppisistä lihaskudoksista: poikkijuovaisesta, sileästä ja sydänlihaskudoksesta. Lihaksissamme oleva poikkijuovainen lihaskudos on nopeaa ja tahdonalaista. Samoin sydämessämme verta pumppaava sydänlihaskudos on nopeaa, joskin tahdosta riippumatonta. Sileä lihaskudos sen sijaan on hidasta ja tahdosta riippumatonta ja sitä on esimerkiksi suolissa ja suonissa.
Miksi maitohappoa kertyy lihaksiin?
Maitohappo (toiselta nimeltään laktaatti) on jäännöstuote, jota muodostuu lihaksissa liikuntasuorituksen aikana. Aerobisessa eli pitkäkestoisessa ja matalatehoisessa liikunnassa hyödynnetään happea ja elimistö pystyy pilkkomaan syntyneet maitohapot tasaisesti. Maitohappoa ei tunne, koska elimistö muuttaa sen energiaksi. Kun treenataan kovaa ja intensiivisesti, se pakottaa lihakset työskentelemään anaerobisesti eli ilman happea. Anaerobisessa aineenvaihdunnassa maitohappoja kertyy lihaksiin niin paljon, että elimistö ei ehdi poistaa niitä. Tällöin lihasten pH- arvo laskee (happamoituminen) ja niiden toiminta vaikeutuu eli niiden on vaikeampi supistua. Lihakset tuntuvat kankeilta ja jopa kipeiltä. Sen vuoksi anaerobista rasitusta ei jaksa kovin pitkään.
(Lisää aiheesta: https://www.elixia.fi/magazine/harjoittelu/kestavyysharjoittelu/mita-maitohappo-on-ja-miten-sita-voi-hyodyntaa-treenaamisessa/
Luettu 3.1.2020.)
Lähteet:
Lindgren, A., Marttinen, S., Sukselainen, A., Paso, S. & Pudas, A. 2008. Jäljillä. Biologia-Maantieto. Helsinki:Sanoma Pro
Kehossamme on yli 600 lihasta ja ne muodostavat lähes puolet koko kehomme painosta. Ihmisen lihakset ovat joko tahdonalaisia tai tahdosta riippumattomia. Tahdonalaisten lihasten avulla voi liikkua, tahdosta riippumattomia ovat muun muassa sydänlihas ja ruuansulatuskanavan lihakset.
Miten lihakset toimivat?
Lihakset kiinnittyvät jänteiden avulla luihin ja mahdollistavat näin liikkumisen aivojen ohjatessa lihasten toimintaa hermojen välityksellä. Toimiakseen lihakset tarvitsevat happea ja ravintoa ja toimiessaan ne auttavat elimistöä ruoan ja veren kuljetuksessa.
Joillakin lihaksilla on vastavaikuttajapari esim. hauislihas ja olkalihas. Kun toinen lihas supistuu niin toinen on rentona.
Lihastyypit
Lihakset muodostuvat lihaskudoksesta, joka rakentuu lihassoluista. Lihakset koostuvat kolmentyyppisistä lihaskudoksista: poikkijuovaisesta, sileästä ja sydänlihaskudoksesta. Lihaksissamme oleva poikkijuovainen lihaskudos on nopeaa ja tahdonalaista. Samoin sydämessämme verta pumppaava sydänlihaskudos on nopeaa, joskin tahdosta riippumatonta. Sileä lihaskudos sen sijaan on hidasta ja tahdosta riippumatonta ja sitä on esimerkiksi suolissa ja suonissa.
Miksi maitohappoa kertyy lihaksiin?
Maitohappo (toiselta nimeltään laktaatti) on jäännöstuote, jota muodostuu lihaksissa liikuntasuorituksen aikana. Aerobisessa eli pitkäkestoisessa ja matalatehoisessa liikunnassa hyödynnetään happea ja elimistö pystyy pilkkomaan syntyneet maitohapot tasaisesti. Maitohappoa ei tunne, koska elimistö muuttaa sen energiaksi. Kun treenataan kovaa ja intensiivisesti, se pakottaa lihakset työskentelemään anaerobisesti eli ilman happea. Anaerobisessa aineenvaihdunnassa maitohappoja kertyy lihaksiin niin paljon, että elimistö ei ehdi poistaa niitä. Tällöin lihasten pH- arvo laskee (happamoituminen) ja niiden toiminta vaikeutuu eli niiden on vaikeampi supistua. Lihakset tuntuvat kankeilta ja jopa kipeiltä. Sen vuoksi anaerobista rasitusta ei jaksa kovin pitkään.
(Lisää aiheesta: https://www.elixia.fi/magazine/harjoittelu/kestavyysharjoittelu/mita-maitohappo-on-ja-miten-sita-voi-hyodyntaa-treenaamisessa/
Luettu 3.1.2020.)
Lähteet:
Lindgren, A., Marttinen, S., Sukselainen, A., Paso, S. & Pudas, A. 2008. Jäljillä. Biologia-Maantieto. Helsinki:Sanoma Pro