Olen viettänyt 4 antoisaa keskustelukertaa asiantuntijuus- käsitteen merkeissä Emma Kostiaisen johdolla. Aloitin luokanopettajan maisteriopinnot vuosi sitten syksyllä, jolloin aloin kirjoittaa myös opettajaksi kehittymisen ydinosaamisalueita. Tuon Prope- osuuden palautus oli viime maaliskuussa. Paljon on toki ehtinyt tapahtua tuon maaliskuun jälkeen, mutta tällä hetkellä tuntuu, ettei siihen ole juuri lisättävää. Siksi kirjoitan erillisen katsauksen tähän kohtaan. Olen suorittanut opettajan pedagogiset opinnot aiemmin, mistä syystä opetusharjoittelut ja siihen liittyvät reflektiot eivät kuulu opinto-ohjelmaani.

Paras anti kurssilla olikin kuulla muiden opiskelijoiden näkemyksiä siitä, mitkä asiat he näkevät merkityksellisiksi oman asiantuntijuutensa ja opettajuuden kehittymisessä. Totesimme ryhmätyössämme, että koulutus toimii asiantuntijuuden pohjana. Itse koen toki koulutuksen tärkeäksi, mutta saamani monipuoliset kokemukset lastentarhanopettajana, varhaiskasvatuksen erityisopettajana, laaja-alaisena erityisopettana, sekä tänä vuonna myös luokanopettajana ja erityisopettajana ovat erittäin merkittävässä osassa asiantuntijuudessani. Näin erityisesti, kun pohdinnan keskiössä on se, miksi olen juuri sellainen opettaja kuin nyt olen.

Asiantuntijuus- kurssi kokosi hyvin ajatuksia ja sai pohtimaan opettajuutta jälleen kerran ihan ajan kanssa. Kurssilla oli helppo eläytyä esiin tulleisiin tilanteisiin, ei vain pohtimalla, kuinka toimisin tulevana opettajana, vaan kuinka nykyisessä työssäni toimin. Olen tavallaan vuoden mittaisessa "opetusharjoittelussa", jossa jatkuvasti reflektoin opintojen sisältöjä ja asiantuntijuus- kurssin keskusteluja. Työstä saan valtavasti ideoita ja jaettavaa opintoihin ja opinnot puolestaan rikastavat työtäni. Siksi tunnen työn ja opiskelun yhdistämisen mahdollisuudesta valtavaa onnellisuutta ja kiitollisuutta!