Tietoisku opettajalle opetuksen tueksi
Mitä lihakset ovat?
Kehossamme on yli 600 lihasta ja ne muodostavat lähes puolet koko kehomme painosta. Ihmisen lihakset ovat joko tahdonalaisia tai tahdosta riippumattomia. Tahdonalaisten lihasten avulla voi liikkua, tahdosta riippumattomia ovat muun muassa sydänlihas ja ruuansulatuskanavan lihakset.
Miten lihakset toimivat?
Lihakset kiinnittyvät jänteiden avulla luihin ja mahdollistavat näin liikkumisen aivojen ohjatessa lihasten toimintaa hermojen välityksellä. Toimiakseen lihakset tarvitsevat happea ja ravintoa ja toimiessaan ne auttavat elimistöä ruoan ja veren kuljetuksessa.
Joillakin lihaksilla on vastavaikuttajapari esim. hauislihas ja olkalihas. Kun toinen lihas supistuu niin toinen on rentona.
Lihastyypit
Lihakset muodostuvat lihaskudoksesta, joka rakentuu lihassoluista. Lihakset koostuvat kolmentyyppisistä lihaskudoksista: poikkijuovaisesta, sileästä ja sydänlihaskudoksesta. Lihaksissamme oleva poikkijuovainen lihaskudos on nopeaa ja tahdonalaista. Samoin sydämessämme verta pumppaava sydänlihaskudos on nopeaa, joskin tahdosta riippumatonta. Sileä lihaskudos sen sijaan on hidasta ja tahdosta riippumatonta ja sitä on esimerkiksi suolissa ja suonissa.
Miksi maitohappoa kertyy lihaksiin?
Maitohappo (toiselta nimeltään laktaatti) on jäännöstuote, jota muodostuu lihaksissa liikuntasuorituksen aikana. Aerobisessa eli pitkäkestoisessa ja matalatehoisessa liikunnassa hyödynnetään happea ja elimistö pystyy pilkkomaan syntyneet maitohapot tasaisesti. Maitohappoa ei tunne, koska elimistö muuttaa sen energiaksi. Kun treenataan kovaa ja intensiivisesti, se pakottaa lihakset työskentelemään anaerobisesti eli ilman happea. Anaerobisessa aineenvaihdunnassa maitohappoja kertyy lihaksiin niin paljon, että elimistö ei ehdi poistaa niitä. Tällöin lihasten pH- arvo laskee (happamoituminen) ja niiden toiminta vaikeutuu eli niiden on vaikeampi supistua. Lihakset tuntuvat kankeilta ja jopa kipeiltä. Sen vuoksi anaerobista rasitusta ei jaksa kovin pitkään.
(Lisää aiheesta: https://www.elixia.fi/magazine/harjoittelu/kestavyysharjoittelu/mita-maitohappo-on-ja-miten-sita-voi-hyodyntaa-treenaamisessa/
Luettu 3.1.2020.)
Lähteet:
Lindgren, A., Marttinen, S., Sukselainen, A., Paso, S. & Pudas, A. 2008. Jäljillä. Biologia-Maantieto. Helsinki:Sanoma Pro
Kehossamme on yli 600 lihasta ja ne muodostavat lähes puolet koko kehomme painosta. Ihmisen lihakset ovat joko tahdonalaisia tai tahdosta riippumattomia. Tahdonalaisten lihasten avulla voi liikkua, tahdosta riippumattomia ovat muun muassa sydänlihas ja ruuansulatuskanavan lihakset.
Miten lihakset toimivat?
Lihakset kiinnittyvät jänteiden avulla luihin ja mahdollistavat näin liikkumisen aivojen ohjatessa lihasten toimintaa hermojen välityksellä. Toimiakseen lihakset tarvitsevat happea ja ravintoa ja toimiessaan ne auttavat elimistöä ruoan ja veren kuljetuksessa.
Joillakin lihaksilla on vastavaikuttajapari esim. hauislihas ja olkalihas. Kun toinen lihas supistuu niin toinen on rentona.
Lihastyypit
Lihakset muodostuvat lihaskudoksesta, joka rakentuu lihassoluista. Lihakset koostuvat kolmentyyppisistä lihaskudoksista: poikkijuovaisesta, sileästä ja sydänlihaskudoksesta. Lihaksissamme oleva poikkijuovainen lihaskudos on nopeaa ja tahdonalaista. Samoin sydämessämme verta pumppaava sydänlihaskudos on nopeaa, joskin tahdosta riippumatonta. Sileä lihaskudos sen sijaan on hidasta ja tahdosta riippumatonta ja sitä on esimerkiksi suolissa ja suonissa.
Miksi maitohappoa kertyy lihaksiin?
Maitohappo (toiselta nimeltään laktaatti) on jäännöstuote, jota muodostuu lihaksissa liikuntasuorituksen aikana. Aerobisessa eli pitkäkestoisessa ja matalatehoisessa liikunnassa hyödynnetään happea ja elimistö pystyy pilkkomaan syntyneet maitohapot tasaisesti. Maitohappoa ei tunne, koska elimistö muuttaa sen energiaksi. Kun treenataan kovaa ja intensiivisesti, se pakottaa lihakset työskentelemään anaerobisesti eli ilman happea. Anaerobisessa aineenvaihdunnassa maitohappoja kertyy lihaksiin niin paljon, että elimistö ei ehdi poistaa niitä. Tällöin lihasten pH- arvo laskee (happamoituminen) ja niiden toiminta vaikeutuu eli niiden on vaikeampi supistua. Lihakset tuntuvat kankeilta ja jopa kipeiltä. Sen vuoksi anaerobista rasitusta ei jaksa kovin pitkään.
(Lisää aiheesta: https://www.elixia.fi/magazine/harjoittelu/kestavyysharjoittelu/mita-maitohappo-on-ja-miten-sita-voi-hyodyntaa-treenaamisessa/
Luettu 3.1.2020.)
Lähteet:
Lindgren, A., Marttinen, S., Sukselainen, A., Paso, S. & Pudas, A. 2008. Jäljillä. Biologia-Maantieto. Helsinki:Sanoma Pro