Syyskuun lähijaksolla keskustelimme kirjoitusprosessista yhdessä Kaisan ja Hannelen kanssa. He pitivät projektiani lapsia innostavana ja kivana, isompana projektina. Kun tuskailin tekstien oikeinkirjoituksen tarkistamisen kanssa, tuli Kaisalta hyvä ehdotus siitä, että tässä voisi hyödyntää apuna isompia oppilaita. Harmi vain tällä koululla ei ole kuin neloset isompina oppilaina, enkä usko heidän taitojensa vielä riittävän tällaiseen vertaisapuun. Kun mietin, mitä teen eri tahtiin valmistuville töille, toivat toiset minut hienosti maan pinnalle kertomalla kuinka arvokasta on esim, pulpettikirjan lukeminen. Voihan olla että omalla opella on myös heille lisätehtäviä.

Palautteen saaminen oli mielestäni antoisaa ja sain myös ideoita homman jatkamiseen. Minulla ei ole tarkoin määriteltyä tuntimäärää projektille, mutta täytyy lapsille seuraavalla kerralla antaa raamit sille, minkä verran kirjoittamiseen käytetään vielä aikaa.