Toteutin Reading Theatre -tunnin yhdessä opiskelutoverini Annen kanssa Kuohun koulun kakkosluokkalaisten kanssa. Pidimme kakkosille yhden tunnin, jossa tutustutimme heidät ja samalla heidän opettajansa Reading Theatre -menetelmään. Ryhmässä oli 10 lasta, joten saimme molemmat viiden lapsen ryhmän, jota ohjasimme.

Suunnitelma:

Tavoitteena tutustuttaa lapset Reading Theatre -menetelmään ja saada heitä innostumaan uudenlaisesta lukemisesta.

Tunnin kulku:

1. Aloitus (n. 10 min): Luemme Annen kanssa eläytyen yhdessä Kirsi Kunnaksen runon Vanha vesirotta. Lapset saavat näin käsityksen, mistä Reading Theatressa on kyse. Yhdessä keskustellaan, miten tällainen lukeminen poikkeaa perinteisestä.
2. Lapset työskentelevät kahdessa ryhmässä Hölmöläissatujen parissa. Lapset ovat jo aikaisemmin lukeneet näitä satuja, joten ne ovat jo hieman tuttuja heille. Toisella ryhmällä on satu Peitteen jatkaminen ja toisella Valoa pirttiin. Anne jakaa ryhmät niin, että tytöt ja pojat menevät tasan. Ryhmissä lapset ohjaajan johdolla suunnittelevat satuun sopivia tehokeinoja. Aikaa esityksen valmistamiseen on noin 20-25 min.
3. Esittäminen. Molemmat ryhmät esittävät omat tuotoksensa. Esityksen jälkeen mietitään lyhyesti, mitä erilaisia tehokeinoja ryhmä käytti.
4. Lopetus: Lapset saavat kertoa tuntemuksiaan tehtävästä ja tunnista.

Toteutus:

Näimme Annen kanssa vajaa tunti ennen oppitunnin alkua, jolloin suunnittelimme ja harjoittelimme yhdessä Vesirotta -runon läpi. Luokassa ei tarvittu erillisiä ennakkojärjestelyjä, joten tunti oli helppo toteuttaa. Aluksi esittelimme itsemme ja kerroimme, että nyt tutustutaan Reading Theatreen. Kukaan lapsista ei ennakolta tiennyt, mitä menetelmä tarkoitti, joten pohdimme sen tarkoitusta selvittelemällä, mitä englannin sanat read ja theatre tarkoittavat. Lapset ymmärsivät, että kyseessä on lukuteatteri. Tämän jälkeen esitimme oman näkemyksemme runosta Vanha vesirotta. Käytimme tehosteääniä ja yhdessä lausuntaa sekä eläydyimme muun muassa aivastuksiin. Esityksen jälkeen keskustelimme lyhyesti siitä, millä tavalla runon esittäminen poikkesi perinteisestä lukemisesta. Lapsilta tuli hyvin esimerkkejä erilaisista tehokeinoista, joilla esitystä elävöitettiin.

Seuraavaksi kerroimme, että lähdemme nyt harjoittelemaan menetelmää pienissä ryhmissä. Anne jakoi porukan niin että molempiin ryhmiin tuli kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Minun ryhmäni harjoitteli Hölmöläistarinaa Peitteen jatkaminen. Aloitimme lukemalla sadun läpi. Tämän jälkeen keskustelimme yhdessä siitä, miten satua lähdetään esityksessä lukemaan ja millaisia rooleja kullakin lapsella olisi. Kun lapsilta ei heti lähtenyt tulemaan ideoita, toin itse esille ajatuksen siitä, että osa lapsista olisi "peittona", jota sitten emäntä (yksi lapsista) leikkaa toisesta päästä ja ompelee toiseen päähän. Näin tarinan hauskuus tulee konkreettisesti esitettyä. Tehokeinona käytettiin myös yhteen ääneen lukemista. Harjoittelimme satua muutaman kerran läpi, jonka jälkeen olimme valmiita esittämään sen toiselle ryhmälle.

Toinen ryhmä oli sillä välin harjoitellut oman esityksensä. Esitysten jälkeen kysyin aina esitystä seuranneelta ryhmältä, millaisia tehokeinoja esittäjät käyttivät. Hyvin lapset osasivat mainita toisten käyttämiä keinoja. Lopuksi juttelimme vielä yhdessä siitä, miltä lapsista tuntui tällainen eläytyvä lukeminen ja sen esittäminen toisille. Kaikki pitivät toimintaa mukavana. Juttelimme myös siitä, millaisten tekstien kanssa tällaista menetelmää voisi käyttää ja tulimme siihen tulokseen, että se sopii kaikenlaisiin teksteihin, tosin joihinkin teksteihin se on varmasti helpompi toteuttaa kuin toisiin.


Arviointi:

Kokonaisuutena tunti sujui hienosti. Lapset olivat motivoituneita työskentelyyn, esiintyminen toiselle ryhmälle ei tuottanut kenellekään ongelmia ja jokainen pääsi ryhmässä vaikuttamaan lopputulokseen. Lapset lähtivät myös hyvin mukaan keskusteluihin; toiset toki olivat innokkaampia ottamaan osaa keskusteluun toisten enemmän kuunnellessa. Kaikki pääsivät kuitenkin sanomaan mielipiteensä vähintään viittaamalla, kun kysyin, kuinka moni oli tykännyt toiminnasta. Tästä olisi mukava jatkaa projektia lasten kanssa niin, että ottaisimme erilaisia tekstejä käsiteltäväksi nyt kun itse menetelmä on jo lapsille tuttu. Harmittavaa oli, että emme saaneet dokumentoitua tuntia esim. videolle, koska oppilaat eivät olleet omiamme emmekä siksi olleet ehtineet selvittää lupaa kuvata heitä.

Itse ainakin ajattelisin, että esimerkiksi runojen parissa työskentelyyn tällainen Reading Theatre -menetelmä olisi innostava. Lapset voisivat aluksi esittää valmiita runoja ja myöhemmin myös tehdä itse runoja vaikkapa toisten esitettäväksi. Tätä olisi mukava lähteä kokeilemaan syksyllä esimerkiksi samaisen ryhmän kanssa!